Mietin enemmän mitä kirjoitan

43112330_1850237841719235_334028419882811392_o

Eilen oltiin PUHTI syystreeniryhmän kanssa Tampereella Pyynikillä treenaamassa ja ennen treeniryhmän alkua kävin tekemässä omaa treeniä. Treeni tuli tehtyä hyvin ja tuntui hyvältä nousta portaita milloin mitenkin, oli tasajalkahyppyä, sivukyykkyä, luistelukyykkyä, polvennostoa ym. ja lisäksi jyrkän rinteen nousemista. Tunti meni aivan hujauksessa.

Enemmän kuin treeni mielessä mulla oli kuitenkin koira-asiat. Pyynikin ulkoilumaastot tuntuivat vilisevän määrättyä koirarotua, staffordshirenbullterrieriä. Semmoista, mikä meille on jossain vaiheessa tulossa. En pääse yli siitä miten hieno koira se on. Oli se sitten minkä värinen tahansa niin se on hiano! Kohtuullisen pieni ja kevyt, mutta silti niin roteva ja lihaksikas. Paino jotakuinkin tätä luokkaa: Naaras: 11–15 kg, Uros: 13–17 kg.

42803565_1850237901719229_295840229271535616_o
Pyynikki, Tampere.

Tämän blogitekstin otsikko viittaa koiranhankintaan. Olen kertonut minkä rotuisen koiran aiomme hankkia, mutta en juuri muuta. Staffordshirenbullterrierin.

Tämän jälkeen kun olen kertonut, että meille tulee koira jossain vaiheessa olen saanut neuvoja ja ohjeistuksia. Sellaisia, että neuvoja tai ohjeistaja tuntuu ajattelevan, että olemme aivan tumpeloita koiran hankkimisen suhteen, että mistään emme mitään tiedä.

Asia ei ole niin, että en tietäisi monia asioita, en vaan kaikkea turinoi tässä blogissani tietenkään. Suurin osa omista ajatuksista ja tekemisistä jää tämän blogin ulkopuolelle oli aihealue mikä tahansa. Asia pitäisi olla sanomattakin selvä ja suurelle osalle onkin ja siksi ihmettelenkin miksi saan hölmöltä tuntuvia neuvoja koiran hankinnasta. Mua saa neuvoa, mutta ensin pitää osata kuunnella sitä ihmistä eli mua, ei voi esim. tulla heti sanomaan, että tossa on sulle tietoa pentutehtalusta. Ei sellaista voi tulla sanomaan jos et ensin tiedä onko henkilö hyvin tietoinen pentutehtailusta.  Itselläni on kahdenkymmenenseitsemän vuoden kokemus koirista, erilaisista koiraroduista, omistamisesta, kouluttamisesta tavoille, ulkoilusta. Sen kanssa olemisesta ja elämisestä, kasvattajien valinnasta ym.

Koira on aiheena sellainen mistä koen tietäväni paljon, olenhan lapsesta asti imenyt koiratietoutta kuin sieni itseeni.

Hetken mielijohde. En ikinä ottaisi koiraa hetken mielijohteesta ja koirasta kun on kysymys sellaista hetken mielijohdetta ei mulla edes ole. On aina selvää, että kodissani ja sydämessäni on tilaa yhdelle tai kahdelle omalle koiralle ja jos sellainen / sellaiset minulle tulee se ei ole ollut hetken mielijohde, ei koskaan. Elämänmittainen ajattelu ja pohdinta ja valmistautuminen kuvastaa paremmin sitä mitä se on jos koira meille tulee.

Pentutehtailu. En kuuna päivänä hankkisi koiraa epämääräisistä olosuhteista. Ei tästä sen enempää.

Kasvattaja. Kyllä joo. Olen ollut yhteyksissä vastuullisen kasvattajan kanssa joka on myös rotuyhdistyksen jäsen.

Rotu. Olen hyvin tietoinen staffordsihrenbullterrieristä rotuna. Millainen on luonne, millainen on käytös, sopiiko koira meille, olenko valmis tarjoamaan koiralle sen mitä se tarvitsee. Kouluttaminen? Olen keskustellut rodun FB-foorumilla rodusta ja saanut paljon paljon vastauksia omiin kysymyksiini. Tiedän, että rotu on sellainen joka ei välttämättä aikuisena siedä muita koiria, joko samaa sukupuolta olevia tai ketään, tiedän sen. Tai sitten sietää. Tässäkin suhteessa rotu sopii mulle sillä en ole sosiaalinen ihminen. Lenkillä en koskaan jäisi kenenkään kanssa höpöttelemään ja tutustumaan vaan lenkillä lenkkeillään ja ohitetaan muut nätisti. Kytkettynä ja nätisti, se riittää.

Eipä meidän edellinen koiramme, Mortti, myöskään sietänyt toisia koiria helposti kuten ei moni muukaan koira siedä toisia koiria. Kerran mun ja Mortin ja Tärpän päälle hyökkäsi irti oleva mäyräkoira joka puri ja äksyili ja sai Mortin irrottautumaan pannastansa ja karkaamaan kauaksi, se mäyräkoira ei sietänyt muita koiria.  Sanoisin, että introvertille sopiva koirarotu on meille tulossa jos tällä tavalla puolivitsailla tässä tekstissäni saan. En halua käydä koirapuistoissa enkä olla sosiaalinen muitten koiraansa lenkittävien kanssa, en ollenkaan. En ole ikinä halunnut ja musta näkee kilometrin päähän kun olen koiraa ulkoiluttamassa, että ei tarvi jäädä siihen odottamaan koira pitkällä narun päässä, että haistellaanko. Ei haistella ja olen joskus joutunut jollekin koiranlenkittäjälle sanomaankin, että etkö näe että me ei haluta jäädä tähän haistelemaan ja tutustumaan. Ei meitä kiinnosta. Sosiaaliset kontatktit on mun koiraelämässä ollut aina muualla kuin päivittäisillä lenkeillä. No, nyt ei olla käyty koiran kanssa muutamaan kuukauteen lenkillä kun ei meillä enää koiraa harmiksemme ole.

Tiedän, että rotu on erittäin ihmisiystävällinen ja energinen. Tykkää helposti jokaisesta ihmisestä, erityisesti lapsista ja tarvitsee paljon liikuntaa ja muuta touhua. Haluaa olla kaikessa mukana ja on oikea pusuautomaatti sylikoira. Olenko valmis siihen? Olen. Tottakai olen.

Mää täällä kotona joka päivä paasaan härrelle kyseisestä rodusta, aina on jotain mitä tulee mieleen sanoa ja tarve jakaa se härren kanssa.

Hoitopaikka. Hoitopaikka-asioita olen miettinyt ja mun vanhemmat on se yksi hoitopaikka koiralle. Mun koira on aina tervetullut heille hoitoon ja he ovat myös koiraihmisiä, osaavat elää koiraelämää ja lukea sitä koiraa ja sen tarpeita ja oikkuja. Selvää lienee, että toinenkin tuttu hoitopaikka tulevalle koiralle täytyy olla sillä käytäntö on osoittanut sen, että parempi jos on kaksi hyvää hoitopaikkaa koiralle.

Vakuutus. Vakuutusasioita olen miettinyt ja tutkiskellut ja vakuutusasiat alkaa olla selvillä. Vakuutus koiralle otetaan.

Lopputulema on se, että mää en malttaisi odottaa, että meillä on oma staffordsihrenbullterrieri. Nimiäkin olen jo miettinyt ja muutama potentiaalinen vaihtoehto on. Tai oikeastaan aika monta potentiaalista nimivaihtoehtoa.

❤ Jaanaba

Nähdään somessa:

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

Mainokset

Tampereen maauimala

Uinti 1000 m

maauimala_tampere05
Härre läpsyttää menemään 50 m altaassa.

Tänään aamulla kävin härren kanssa Tampereen uudessa maauimalassa joka on hiljattain avattu.

Oli kiva uida 50 m altaassa jossa ei ruuhkaa ollut lainkaan. Itse uin vain 1000 m, härre hieman enemmän. Mulla on aikomus käydä uimassa kaikki uintitreenini tuolla niin pitkään kuin mahdollista. Taitaa olla syyskuun johonkin lopulle asti auki.

maauimala_tampere01
Päässäni Finntriathlon Levin oudon ja samalla ruman värinen uimalakki. Likaisen valkoinen tai joku sellainen. 

Keskityin maauimalassa vain 50 m altaaseen enkä ollenkaan tutustunut muihin juttuihin mitä siellä oli, mutta onhan siellä aivan kunnon lastenaltaat ja hyppyaltaat sun muut maauimalan herkut joilla saadaan ihmiset liikkeelle ja liikkumaan. Myös rentoutumaan ja ulkona olemaan, auringossa makoilemaan.

maauimala_tampere04

Mua ei triathlonkisat tänä kesänä enää kutsu eli en ole osallistumassa Finntriathlon Tahkon täydelle matkalle kuten alun perin piti ja johon olen harjoitellut viime syksystä asti. On sellaisia ongelmia, että sinne en voi osallistua ja härrellä on joku myötätunto ja hänkään ei osallistu sinne. Eli seuraava kisa mulla on joskus ensi kesänä vasta.

maauimala_tampere03

Mää en ole ainakaan toistaiseksi halukas kertomaan mikä mua vaivaa kun en itsekään vielä tiedä. Kerron sitten myöhemmin jos siltä tuntuu. Treenit kuitenkin jatkuvat sillä liikunta kannattaa aina. Otan kuitenkin elo-syyskuun kevyemmin jonka jälkeen alkaa taas treenit kohti ensi kesää.

maauimala_tampere02

❤ Jaanaba

PUHTI valmennus www.

PUHTI valmennus Facebookissa.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Kuntosalia ja uusi suosikkiravintola Tampereella

Voima 42min

Uinti 41min

Treenikaveri ja härre. Heidän kanssaan tämän päivän liikunnat.

Kalevan Uintikeskuksen kuntosali + uinti perään, ne ne olivat.

Ensin mentiin koko porukka salille, 4 € kertamaksu, ei mitenkään kallis vaan jopa edullinen. Tehtiin kukin omiamme ja erityisesti vatsa ja kyljet tuli treenattua mulla ittellä. Uintikeskuksen kuntosali on ihan kiva, olen käynyt siellä muutaman kerran ennenkin. Maisema alas uimahalliin on miellyttävä, jotenkin rauhoittaa katsoa radalla olevia uimareita.

kalevan_uintikeskus_kuntosali01
Mun kuntosalilookki tänään. Lempitrikoissa.
kalevan_uintikeskus_kuntosali03
Härre souti alkulämmittelyn.
kalevan_uintikeskus_kuntosali02
Treenikaveri.
uintitekniikka
Uintikamppeita.

Salin jälkeen uimaan ja mää uin alkuverran jälkeen 6 x 200 m reippaasti ja lopuksi vielä tietenkin loppuverran. Hyvä uinti oli vaikka aluksi ajattelin, että en pääsisi vetoja hyvin tekemään koska porukkaa radalla oli paljon. Mutta lopulta ei kuitenkaan ollut niin paljon etteikö olisi pystynyt omaa uintia hyvin uimaan. Kyllä pystyi ja hyvällä mielellä lähdettiin kotia kohti.

Illemmalla vein härren syömään, olin valinnut ravintolaksi Tampereen Satakunnankadulla sijaitsevan Ravintola Muusan jossa on paljon vegaanisia ruokia listalla. Eka kerta kun käytiin siellä, olin etukäteen tutkinut Instagarmista hästäkillä ”ravintolamuusa” minkä näköisiä annoksia siellä on ja  voi että, niin mun mieleen kuin olla ja voi. Ei mitään älytöntä mättösapuskaa vaan paljon tuoretta kasvista mikä mitenkäkin käsiteltynä.

Otin Mezelautasen kahdelle. Tämä on oikeasti alkupala kahdelle, mutta kysyin olisiko siitä ruuaksi yhdelle ja tarjoilija sanoi että on. Otin sitten sen.

Härren annos oli Not Dog ja sekin täysin vegaaninen. Muutakin oli listalla kuin pelkkää kasvisruokaa ja kaikki annokset mitä pöytiin tarjoiltiin näyttivät hienoilta.

ravintola_muusa02
Ravintola Muusan Mezelautanen kahdelle.

Kävi vaan pieni kömmähdys. Meikäläinen vetelee annosta ja katson, että ahaa, punajuuren siivu uppopaistettuna. Puraisin ja ööh aah oi että ei oo totta. Joo, se oli rasvaista makkaraa ja samalla tajusin, että yksi kastike on jogurttipohjainen ja ei muuta kuin tarjoilijalle kommenttia, että tässä mun kasvislautasessa on ainakin makkaraa. Ja oli myös halloumia. No tarjoilija siitä kiirehti annosta kattomaan ja sanoi, että joo, on makkaraa ja kaikkee, saat pian uuden annoksen. Eli kokki oli tehnyt mulle sen toisen mezelautasen ei kiva. Ei ollut kiva purra makkaraa, mutta pian sain uuden annoksen ja se oli täysin se mitä pitikin olla. Tarjoilija tietenkin pahoitteli melkein övereihin asti ja minä siihen vaan, että joo kiitos ei haittaa tämä on nyt ihan ookoo kiitos vaan lopeta jo se pahoittelu.

ravintola_muusa01
Not Dog.

Annokseni oli siis hyvä ja vielä saatiin pahoittelujen kanssa jälkiruuat ilman rahaa, jotkut hyvät fudget ne olivat ja kahvit.

Makkaran tyrkyttämisestä huolimatta menen todellakin tonne uudestaan ja voin olla varma, että jos joku kysyy mua ravintolaan ja ei tiedä minne mentäisiin niin ehdotan varmasti Ravintola Muusaa. Tuli niin mieleen kaikki ne ruuat mitä söin ravintoloissa Puolassa, Hampurissa, Frankfurtissa, Kööpenhaminassa ym. kaupungeissa kun oltiin kesälomareissulla viime kesänä. Että raviuntolaseuraa tarjolla jos tarttet, hihkaset vaa! Ja entä Muusan brunssi, vegaaninen brunssi, niitäkin on välillä.

Semmonen päivä tänään, kiva.

PUHTI valmennus www.

PUHTI valmennus Facebookissa.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Maastopyöräilyä ja kyykkyä

Maastopyöräily 2 h 3 min

voima 1 h 19 min (eilen)

tvenyttely 10 min (eilen)

mtb_torstai01.jpg
Näillä kamppeilla.

Maastopyöräily varsinkin vapaapäivänä on tosi mukavaa. Tänään piti odotella nuohoojan tulemista ennen kuin pääsisin lähtemään pyörälenkille. Mutta ei se tullut siinä parin tunnin haarukassa mikä oli lappuseen merkattu joten pyöräilykamppeet päälle, pyörän kanssa pihalle ja polkemaan kohti Tamperetta ja Vuoreksen aika uutta asuinaluetta. Halusin mennä katselemaan mitä siellä on sitten viime käynnin rakenneltu ja muutenkin Vuores on kiehtovaa seutua. Joskus vuosia sitten mietittiin härren kanssa, että sielläkin voisi olla meidän koti. Mut ei sittenkään voi ei. Koti voi olla Pirkkalan perämettässä tai Tampereen ytimessä, siltä tuntuu tällä hetkellä.

Olihan siellä Vuoreksessa valtavasti meneillään rakennustöitä ja tavallaan eksyinkin sinne katujen sekaan jonnekin. No mutta sieltä on kuitenkin helppo osata kotiin joten en ihan oikeasti eksynyt, kunhan ihmettelin miten iso siitä paikasta onkaan tulossa.

mtb_torstai02.jpg
Sillalla.

Kiva kevyt parituntinen maastopyörän päällä arjen menoa ihmetellen oli se.

Aamusali, se se oli eilen. Rauhallinen, treenaajista väljä mukava aamusali. Koko tammikuun on ollut isoa hulinaa kuntosalilla iltaisinkun ihmiset ovat innostuneet liikunnallisesta elämästä. Tuo tammikuun innostus saa todellakin kuntosalit täyttymään välillä äärimmilleen. Aamuisin on kuitenkin ainakin Pirkkalan salilla rauhallista ja tilaa treenaajan ympärillä mukavasti.

helmikuun_sali02
Tästä lähtee takakyykky.

Meillä oli pari kuukautta toinen saliohjelma, mutta nyt ollaan palattu aiempaan ja se oli tarkoituskin. Saliohjelmamme luonne muuttuu kuukausien edetessä ja tällä hetkellä tekemisen meininki on se, että sarjoja tehdään pari ja toistoja lähelle 15 mahdollisimman puhtaalla tekniikalla loppuun asti ja ihan reippaalla tahdilla.

helmikuun_sali01
Täti kyykkää.

Yleensä pyrin siihen, että kaksi viikottaista salitreenikertaa eivät osu peräkkäisille päiville, mutta joskus ne vaan osuvat silti. Kuten nyt, eilen oltiin salilla ja tänään mennään  vielä salille. Mutta sellaista se on, ei aina (läheskään) pysty hoitamaan niin, että treeniviikko olisi justiinsa täydellinen.

Kivaa tämä kuitenkin on, liikunta.

tammikuu2017.png
Tammikuu meni suunnilleen suunnitelmien mukaan.

Tammikuun liikunat yhteensä 47 h 17 min

  • uinti 11 h 41 min
  • yhdistelmätreeni pyörä-juoksu 9 h 4 min
  • voima 6 h 45 min
  • juoksu 6 h 30 min
  • juoksumatto 5 h 37 min
  • sisäpyöräily 4 h 25 min
  • maastopyöräily 2 h 5 min
  • venyttely 59 min
  • jooga 11 min

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Treenin jälkeen Pispalan Pulteriin

Yhdistelmätreeni pyörä-juoksu 3 h 1 min (eilen)

Meillä on syys-ja talvikautena käydä aina kun mahdollista Pirkkahallissa tekemässä pitkää yhdistelmätreeniä, pyörä-juoksu. Niin eilen sunnuntainakin taas vietiin paikalle pyörät, trainerit johon pyörä kiinnitetään ja juoksulenkkarit.

kengatpaassa01
Näillä.

Minä olin sopinut seurakaverin kanssa, että hän saa käyttää mun pyörää ja tehtiin niin, että mulle tuli treeniä 30 min pyörä, 30 min juoksu ja tämä kolme kertaa. Aina kun olin juoksemassa niin seurakaveri sotki mun pyörällä menemään, toki paikallaan sillä pyörähän on trainerissa kiinni. Mutta näin ihminen jolla ei ole pyörää tai traineria niin sai myös kunnon treenin tehtyä.

Viimeisen tunnin aikana annoin sykkeen nousta isommalle kuin aiemmin syksyn aiakana tässä treenissä. Nostin sykkeen vauhtikestävyysalueelle ja jälkeen päin se tuntui mukavan tehneenä olotilana.

triathlon_pirkkahalli
Meitä oli aika monta.

Illemmalla lähdettiin vielä siirtämään nälkää Tampereelle, Pispalan Pulteriin. Olin lukenut, että sieltä saa kaltaiseni ei eläinkunnan tuotteita syövä ihminenkin sapuskaa.

pispalan_pulteri03
Pispalan Pulteri.
pispalan_pulteri01
Pispalan Pulteri oli lähes täynnä.

Saihan sieltä, kasvishampurilainen vegaanisena. Purilaisessa oli härkäpapukasvispihvi ja jotain tulista soosia. Ranskalaiset kyytipojaksi. Ai niin ja alkunaposteltavaksi sain leipää ja yrttiöljyä. Panostettu oltiin tarvii  sanoa.

Ei mikään paras makuelämys, mutta aika hyvä mättöruoka.

pispalan_pulteri02
Purilaiseni.

Se oli sellainen sunnuntai, kiva päivä jossa oli kaikkea mistä minä pidän eli liikuntaa, kotia ja lemmikkejämme, ruokaa ja Tamperetta. Mulla on ihan älytön kaipuu tamperelaiseksi, haluaisin heti muutta tuon maailman parhaan kaupungin ytimeen.

Viikon 50 liikunnat yhteensä 12h 39 min (tehoviikko)

  • ma venyttely 32 min, uinti 52 min
  • ti juoksumatto 1 h
  • ke maastopyöräily 2 h 5 min, uinti 55 min
  • to juoksumatto 20 min, voima 51 min
  • pe voima 1 h 1 min, juoksu 1 h 3 min, uinti
  • la lepopäivä
  • su yhdistelmätreeni pyörä-juoksu 3 h 1 min

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Hyvä treeni juoksumatolla

Juoksumatto 1 h
keskisyke 145, maksimi 172

Juoksen aika paljon juoksumatolla, aina ennen salitreeniä sen parikymmentä minuuttia. Noiden lisäksi juoksen mielelläni muitakin treenejä matolla, matolla juoksu menee siinä missä ulkona juoksu, molemmat ovat kivoja. Tänään illalla käytiin salilla tekemässä tällainen juoksu:

  • 20 min alkuverra
  • 6 x 4 min veto, 1 min hölkkäpalautuksella
  • 10 min loppujäähdyttely jossa muutama hassu lyhyt vauhdinnosto

Ensimmäisessä vedossa juoksuvauhtini oli 10,2 km / h ja viimeisessä 11,5 km / h.

Sopii kovaksi juoksumattotreeniksi oikein hyvin. 4 min on riittävän pitkä aika ettei tule tunnetta, että koko ajan pitää olla sormi nappulalla muuttamaan vauhtia milloin kovemmaksi millon matalammaksi palautteluvauhdiksi. 4 min on myös mukavan lyhyt aika juosta kovavauhtista vetoa, menee lopulta aika iisisti isollakin sykkeellä kun tietää, että kohta saa taas minuutin hölkötellä ennen seuraavaa vetoa.

juoksumattotreeni.jpg
#vessaselfie ennen juoksua.

Viime viikon eli viikon 49 liikunnat yhteensä 6 h 42 min (kevyt viikko)

  • ma uinti 39 min
  • ti yhdistelmätreeni pyörä-juoksu 1 h 6 min
  • ke venyttely 15 min, jouksumatto 20 min, voima 50 min, uinti 54 min
  • to lepopäivä
  • pe uinti 57 min
  • la juoksumatto 20 min, voima 50 min
  • su lepopäivä, venyttely 15 min

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Talvella pyöräily on kivaa

Maastopyöräily 1 h 49 min
keskisyke 129, maksimi 153

30,56 km, 16,58 km / h

talvipyoraily02
Kuva tiistaiaamulta tällä viikolla kun härre oli maastopyörälenkillänsä ennen töihin menoa.

Jotenkin tehokas olo vielä nytkin vapaapäivän illasta. Olen ollut aamulla juoksemassa, vienyt koiraa kolmesti lenkille, käynyt ruoka- ja eläinkaupoissa, tehnyt sapuskaa, käynyt maastopyöräilemässä, kirjoittanut blogia, täytellyt ja tyhjennellyt pesukoneita. Noh, en ole siivonnut vaikka olisi ollut aiheellista, mutta en ota siitä paineita vaan elämme vielä päivän pari sotkun keskellä. Kun paljon liikkuu niin siivoaminen on se ensimmäinen juttu mihin ei riitä motivaatiota ja se onkin jäänyt meillä selkeästi vähemmälle kuin joskus ennen triathlonia jolloin imurointi oli jokapäiväistä. =)

haulitorni.jpg
Pispalassa pyöräilin aurinkoisen haulitornin ohi.

Pyöräily talvella on tosi mukavaa, ainakin jos maassa on lunta. Pimeällä tai valoisalla, molemmat käy mulle. Pimeällä on hieno mennä hyvän valon ohjaamana ja valoisalla, kuten tänään kun aurinko vielä paistoi niin oli tosi iloinen fiilis tuolla painattaa.

Meillä on siis vaan yksi maastopyörä (koska harkitsen loputtomiin kannattaakohan sitä laittaa rahhoo toiseen maastopyörään kun pärjätään härren pyörälä suht loistavasti) joten lenkit ei yhdessä härren kanssa onnistu. Tänäänkin minä tein oman maastopyörälenkin päivällä kun olin vapaalla töistä ja härre lähti taas töiden jälkeen pyöräilemään, pimeään.

talvipyoraily01
Pyörä asuu meillä sisällä eteisessä.

Pyöräilin hyviä, siistejä, leveitä pyöräteitä pitkin enkä nähnyt sen kummemmin maastoa tai ulkoilureittejä. Painatin keskellä kaikkea lumisella asvaltilla. Kategorioin maastopyörällä pyöräillyt pyöräilyt aina maastopyöräilyksi vaikka en menisikään jossain poluilla tai muualla ns. maastossa. Hiekkateillä tykkään kans mennä, mutta polut jätän omaan arvoonsa, tosi harvoin enää nykyään polkuja pitkin pyöräilen.

Tämä oli toinen noin kolmenkymmenen kilometrin maastopyörälenkki tälle viikolle. Huomenna aion mennä maastopyörällä uimahalliin ja tulla sieltä pyörineni härren kyydissä kotiin.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.