Miten yhdistää koira ja oma harrastus?

Lauantaina saamme hakea koiran kotiin, voi varmaan kuvitella, että en malttaisi odottaa enää yhtään. Mutta pari päivää ja koira on meillä. Koiran Instagram: @potkoamstaffi

Koirahan on vielä pieni, vain 10 viikkoinen pikku pentu jolle kaikki on uutta ja ihmeellistä ja pentuaika mennään tietenkin sen mukaan, opetellaan elämään ja tekemään, tutustutaan uusiin ihmisiin ja erilaisiin paikkoihin ja tilanteisiin ja eletään pienen pennun elämää.

Pötkö.

Sitten kun koira on isompi niin suunnitelmia kyllä on. Mää haluan, että koirasta tulee meille kaveri juoksulenkeille ja talvella koiraladuille hiihtolenkeille. Pitkiä kävelyitä ja muuta koiraelämää unohtamatta.

Se helpottaa paljon elämistä kun koiran voi ottaa omalle juoksulenkille mukaan, saa sekä ihmiset että lemmikki liikuntaa. Juoksetko sinä koirasi kanssa? Onko juoksuvyö ja oletko opettanut koiran juoksemaan edessäsi pitämään remmin kireällä vai juokseeko koira sivussa ja kädessäsi on remmi? Mikä tapa on mielestäsi paras ja miksi? Nyt saa antaa neuvoa ja kokemusta jos on.

Jos on jotain muuta vinkkiä sellaisesta tekemisestä koiran kanssa mikä voisi sopia meidän perheeseen niin kerro.

Koiran kanssa voi nykyään harrastaa vaikka mitä, on paljon sellaisia lajeja joista en ole aiemmin kuullutkaan.

Nähdään somessa:

 ❤  Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

Mainokset

Muualle hiihtämään

Hiihto 2 h 5 min
keskisyke 128, maksimi 153

Uinti 30 min

Rukalla hiihtämässä.

Lumitilanne täällä Sallassa on sen verran huono, että hiihtämiseen asti sitä lunta ei ole. Lähdettiin tänään sitten Rukalle jossa on pieni ladun pätkä mitä hiihtää. Sallasta on n. 100 km Rukalle eli liian paljon joka päivä kuljettavaksi vaikka kuinka olisi kiva hiihtää. Hiihtämään tänne Sallaan tultiin, mutta muuta on täytynyt tehdä eli paksupyöräilyä ja juoksua. Kun ei ole lunta niin ei ole lunta ja siihen on tyydyttävä.

Rukalla oli reilun 3 km:n latu joka oli tosi monimuotoinen mäkiensä kanssa ja sitten siellä oli järven ympäri menevä 1,85 km:n latu jota lopulta pääasiassa hiidettiin. Oli tosi mukavaa hiihtää aivan tasaista. Harvoin, tai siis en koskaan sitten lapsuuteni ole hiihtänyt noin tasaista latua kuin järven jäällä on.

Järven jäällä.

Hiihto on siitä mukavaa, että sitä voisi vaan jatkaa ja jatkaa loputtomiin. Me kuitenkin tyydyttiin reilun kahden tunnin hiihtosessioon ja menimme sen jälkeen vielä Kuusamon uimahalliin pulikoimaan puoleksi tunniksi.

Nähdään somessa:

❤   Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

Pitkä automatka kissojen kanssa

Terveisiä Sallasta! Sama paikka kuin viime joulukuussa, mutta tällä kertaa mökki. Viime vuonna majoituttiin uudessa Holiday Clubin luhtitalomajoituksessa.

Nyt otettiin mökki ja otettiin myös kissat mukaan reissuun.

Mirri haluaa pois.

Automatka taukoineen kotoa Pirkkalasta tänne Sallaan kesti vajaa 12h. Kissoilla oli molemmilla oma kuljetuskoppa ja ne laitettiin penkille turvavöihin. Olin lukenut etukäteen ihmisten kokemuksia kissojen kanssa näin pitkältä automatkalta ja suuri osa kokemuksista oli ihan hyviä. Sieltä löysin vinkin kun kissojen pissajuttuja mietin, että laittaa riittävän iso pyyhe kuljetuskopan pohjalle jos kissa sattuisi pissaamaan sinne. Ja varapyyhe mukaan että voi sitten vaihtaa puhtaan alustan.

Kissa Kaisa on tosi rento ja aina kun sen laittaa kuljetuskopaan niin se asettuu heti makoilemaan ja vain on. Ei puhu mitään vaan on vain rennosti ja kiltisti. Mirri taas huusi ensimmäisen kaksi tuntia siten miten moni kissa huutaa tai maukuu kun sen laittaa kuljetuskoppaan. No rauhoittui Mirri sitten loppuajaksi täysin kun ei enää jaksanut huutaa.

Omat eväät vedettiin autossa.

Muutaman ajotunnin jälkeen pysähdyimme ja annoin kissoille vettä ja ruokaa. Kaisa joi ja Mirri söi eli keskimäärin ihan hyvin. Olin lukenut, että kissat eivät välttämättä pitkälläkään matkalla suostu syömään tai juomaan tai pissaamaan vaan pidättävät ja ovat nälässä ja janossa kunnes päästään perille.

Seuraava kissanhoitotauko oli jossain vaiheessa ja kaivettiin kissojen vessa esille ja vuoron perään nostin kissan kuljetuskopasta hiekkalaatikon viereen. Kumpikin teki tarpeensa hiekkalaatikkoon nätisti ja rauhallisesti ilman mitään hötkyilyjä. Kaivoi kupopan, pissasi ja peitti kuopan. Tarvii sanoa, että en olisi uskonut, että homma hoituu näin helposti.  Tällä tauolla Kaisa joi taas vettä.

Kaiken maailman tarvikkeet mukana.

Asioiden hoitamisen jälkeen matka jatkui loppuun asti ilman taukoa kissojen hoidon merkeissä. Molemmat vain makoilivat tosi rauhallisesti ja varmasti odottivat, että milloin täältä pääsee pois. No, pääsivät noin kahdentoista tunnin matkustamisen jälkeen mökissä vapaaksi. 

Mökissä Kaisa joka on maailman rennoin kissa kotiutui heti ja Mirrikin hetken sängyn alla olon jälkeen ja nyt on kaikki hyvin. On syöty ja on juotu ja on tutkittu paikkoja ja nyt levätään.

Kaisa talvilomalla Sallassa.
Mirri keittiön pöydän alla.

Automatka meni siis tosi hyvin ja hyvillä mielin matkaamme takaisin kotiin sitten kun sen aika on.

Nähdään somessa:

 ❤ Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

Itsenäisyyspäivän juoksu

Juoksu 1 h 49 min
keskisyke 122, maksimi 136

Mää oon juossut tällä viikolla joka päivä. Maanantaina ulkona, tiistaina ja keskiviikkona salin juoksumatolla ja tänään rauhallisen lenkin ulkona. 

Härren kanssa lähdettiin aurinkoiseen itsenäisyyspäivään juoksemaan. Rennosti, matalalla sykkeellä. Viikon matalasykkeisin lenkki selkeästi pk1-alueella ja sielläkin alapäässä.

Kiva keli, -1.

Juostiin rauhallisissa maastoissa, hiekkateillä ja poluilla, latupohjilla. Oli mukava lenkki, olen jo tottunut näihin tosi matalasykkeisiin juoksulenkkeihin. Aluksi niitä oli vaikea tehdä kun ei meinannut malttaa mennä niin rauhallisesti mitä tuollainen syke vaatii. Ajan kuluessa vauhtikin on nopeentunut tuolla sykkeellä, se on kehitystä hei!

Juomaa juoksulenkillä.

Tällä viikolla, kuten suunnittelin, en ole päästänyt sykettä vauhtikestävyysalueelle raudanpuutteeni takia ja ihan hyvin on mennyt. Jaksamisen kanssa ei ole ollut ongelmia, olen palautunut treeneistä hyvin jota tuskin olisi tapahtunut mikäli olisin juossut vk:lla. 

Illalla käytiin pikku porukalla vielä avannossa. Mää, härre, härren mama ja lisäksi vielä kaksi triathlonistia. Kolmas kerta kun siellä olin nyt lyhyellä aikaa ja kolmas kerta koko elämässäni. Se on joka kerta vain mukavampaa ja mukavampaa ja kyllä näyttää siltä, että se saadaan sopimaan omaan elämäämme hienosti. Kerran viikossa olisi kiva käydä, mutta tarvittaessa parin viikon välein sopii myös jos useammin käy hankalaksi töitten, treenien ja pian meille tulevan Pötkö-koiran takia.

Tänään pulahdettiin viidesti veteen ja saunottiin. Olin tänään kaulaa myöten vedessä pidempään kuin kahdella aiemmalla kerralla ja vielä pidennän aikaa seuraavilla kerroilla.

Ensi viikolla aion käydä Sallassa avannossa. Lähdemme Sallaan hiihtämään ainoana ongelman se, että siellä ei ole vielä lunta lähellekään laduiksi asti. Mitäs nyt? En tiiä, mut sinne mennään ja maasto- sekä paksupyörä ja juoksukamppeet otetaan mukaan eli eiköhän me liikuntaloma saada aikaiseksi vaikka hiihtämään ei päästäisi.

Mutta siis, tarkoitus on mennä ensi viikolla Sallaan Jäämeren Uimareitten ylläpitämään avantouintipaikkaan. 

Pöö. Suihku, sauna, avanto, sauna, avanto, sauna, avanto, sauna, avanto, sauna, avanto, sauna, suihku, koti.

Nähdään somessa:

❤

 Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

Treeneissäni tuoksuu parfyymi

Tässä tulee pikku tarina joka tapahtui mulle muutama viikko takaperin.

Menin kuntosalille ja samalla kun astuin pukuhuoneeseen huomasin suihkussa olevan jonkun. Kiinnitin siihen huomiota sillä kuntosalini suihkussa harvoin näkyy tai kuuluu ketään. Hämmästelen sitä usein, että miten moni lähtee salilta hiet mukanaan. Tuntuu, että suurin osa. No, mikäs siinä eihän se kiellettyä ole. 

Haju ja pari Specialized-triathlonpyörää.

Tein salitreenini ja sen jälkeen menin suihkuun huomasin heti, että suihkun naulakossa roikkui koru. Se oli paksulla kultaketjulla oleva isohko selvästi vaikka kuinka vanha kultainen medaljonki ja uteliaana otin korun käteen ja avasin sen. Siellä oli kaksi vanhaa valokuvaa, mies ja nainen. Koru oli huomattavan painava sillä ketju oli paksu. Otin sen naulasta ja mietin mitä sille teen. Vienkö löytötavaratoimistoon (missä ikinä se sitten sijaitseekaan) vai jätänkö kuntosalin vastaanottoon. Jätin vastaanottoon ja siinä sanottiin, että otamme sen talteen. Hyvä niin, toivoin vain, että korun hukannut ihminen menee sitä salilta kysymään. Uskoin, että kyllä kyselee sillä sellaisen korun katoamisen huomaa varmasti ja mikä järkytys kun ei tiedä missä se koru on. Hui.

Seuraavan kerran kun menin salille, treenikaveri huomasi pukuhuoneen ovessa lapun jossa luki vuolaat kiitokset kultakorun palauttaneelle ja että vastaanotossa on löytäjälle pieni kiitospaketti. Outoo, ajattelin ja onneksi treenikaveri oli mukana sillä itse en ikinä olisi huomannut mitään lappua, en siltikään, vaikka se oli kokoa A4 ja nassun korkeudella ovessa.

Guerlain Mon Guerlain.

Menin vastaanottoon ja sain sieltä paketin jonka avasin. Sisällä oli parfyymi ja kiitoskortti jossa korun omistaja kertoi kuinka arvokas koru ja ketju  hänelle on ja mistä sen oli saanut ja koska. Kiitti myös rehellisyydestä.

Parfyymi, hajuvesi, mitä näitä nyt on. Mullahan jää hajuvedet melkein aina käyttämättä. Silti avasin paketin ja halusin haistella. Se oli Guerlain Mon Guerlain EdP tuoksu ja nyt sitten tilanne on se, että yritän käyttää sen. Jos ei sitten muuten niin varmaan sitten tuoksun treeneissä tuolle parfyymille peittäen hien hajun (muokkaus: v i t s i). Ja vähän vapaa-ajallakin tietenkin. Tuoksu on mieleinen, oikein onnistunut.

Tämmönen tarina.

Nähdään somessa:

 Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

Kurkuma-inkiväärishotit valmiiksi jääkaappiin

Mää oon inkiväärin suurkuluttaja, laitan sitä smoothieen, teen siitä teetä ja joku vinkkasi, että se sopii myös hyvin tuorepuuroon.

Nythän on inkiväärishotit pinnalla ja tujuja pikku shotteja myydään vähän jokaisessa ruokakaupassa. 

Kurkumat, inkiväärit ja sitruunat porisemassa.

Olen jo jonkin aikaa harkinnut tekeväni itse shotteja mulle ja härrelle, siten että teen isomman satsin ja laitan jääkaappiin ja sieltä siten aamun aloitukseksi shotti huiviin. Kylmänä.

Satuin tänään aamulla sopivasti näkemään KUNTO PLUS -lehden Facebooksivulla reseptejä shotteihin ja silmiini osui kurkuma-inkiväärishotin resepti. Siitä innostuneena ostin kotona jo olemassa olevan inkiväärin lisäksi kurkumaa ja tälläydyin kotona hellan ääreen.

”Kurkuma-inkiväärishotti

2 sitruunaa
250 g pieneksi paloiteltua inkivääriä
75 g pieneksi paloiteltua kurkumaa
1,5 l vettä

  1. Kuori ja paloittele kurkuma ja inkivääri.
  2. Huuhtele ja viipaloi sitruuna.
  3. Laita ainekset kattilaan ja anna kiehua hiljalleen 45 minuuttia. 
  4. Anna tekeytyä ja jäähtyä hetken.
  5. Siivilöi neste ja laita se kylmään.

BONUS: Kurkuma tekee shotista entistä terveellisemmän, sillä sen sisältämä kurkumiinilla on tulehdusta lievittävä vaikutus. Kurkumaa on tutkittu myös syövän hoidossa. ”

Melkoisen tujua.

Mää laitoin keittämäni juoman kannelliseen kannuun jääkaappiin ja siitä sitten sopivan kokoinen tujaus joka aamu. Keitos pysyy jääkaapissa hyvänä noin viikon eli helppo keitellä kerran viikossa ja hörppiä se viikon mittaan. Tästä reseptissä olevasta määrästä riittää mulle ja härrelle jotakuinkin viikoksi.

Nähdään somessa:

❤

 Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

Kevyt pitkis juoksumatolla

Juoksu 2h
keskisyke 125

Mulla oli tänään juoksutreffit, pitkisjuoksutreffit ja eri vauhtisen ihmisen kanssa. No, ei haitannut sillä menimme juoksemaan kuntosalille juoksumatolle ja hienosti onnistui sillä molemmat saivat juosta omaa vauhtia ja koko ajan oltiin siinä kuitenkin vierekkäin samalla lenkillä. 

Näillä vetimillä.

Oma lenkki oli tosi kevyt eli syke alle 130 ja hyvin se pysyi vaikka säännöllisesti tuppasi nousemaan kun tuli puhuttua niin paljon. Vauhti oli tietenkin hidas kuten matalasykkeisellä lenkillä aina.

Seuraavat kaksi viikkoa keskity pk:n tekemiseen. Enemmän määrää, vähemmän tehoa se on seuraavien kahden viikon teema. Samalla analysoin omaa itteäni ja raudanpuutteesta johtuvaa mahdollista palautumattomuutta ja väsymystä, että miten ne käyttäytyvät kun ei tehdä ollenkaan sellasita kovaa treeniä mikä on viime aikoina saanut kehon palautumattomaksi. No, salitreeni on ja pysyy ohjelmassa ja se on ainoa vaaran paikka seuraavana kahtena viikkona sen suhteen, että tulee raudanpuuteongelmia eli kipuja ja palautumattomuutta. 

Tärkeintä, että suunnitelma on kuitenkin olemassa ja katsotaan miten käy toteutuksen laidan!

Uudet trikoot. =)

Ja hei, sitten kun nämä kaksi treenien suhteen määräviikkoa ovat lopuillaan meille tulee Pötkö. Pötkö tulee kotiin, haemme sen innosta puhkuen ja tuomme tänne tulevaan omaan kotiinsa. 

#finesthillskennel, #ivitriinphotography.
Pötkö, neljäs vasemmalta!

Nähdään somessa:

 Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB