Sisilia 12.9.2017

sisilia64sisilia43

Giardini-Naxos, Sisilia 12.9.2017

Kuvat aivan sekalaisessa järjestyksessä. Lähdettiin ehkä yhdeksän aikaan tallustamaan 6–7 km:n päähän olevaan kaupunki Taorminaan ja siitäkin vielä ylemmäs kukkulakylään nimeltään Castel Mola. Haluttiin ehdottomasti mennä reissu kävellen sillä molemmat, mää ja härre koemme, että kävellen saamme reissusta irti sen mitä yleensä haluamme. On kiva nähdä mitä matkan varrella on, luontoa ja ihmisiä ja yleensäkin tätä italialaisten meininkiä.

sisilia41sisilia60sisilia59

Pakattiin mun reppuun iso vesipullo, vähän rahhoo ja aurinkorasva, Evoken patukat välipalaksi, niillä ajateltiin pärjätä. Kaiken muun voisi ostaa matkan varrelta. Pari kilometriä saatiin kävellä tasaista tietä kunnes alkoi nousu ylös kohti Taorminan kaupunkia. 30 astetta lämmintä, aika kivaa. Tie oli serpentiinimutkainen jota käveltiin ylös päin niin kauan kunnes oltiin Taorminassa. Siellä suunnattiin heti kahvilaan jossa tapamme mukaan ”cafe americanot, mulle mustana ja härrelle maidolla”. Kahvit tuotiin aika pian pöytään ja hetken istuskeltuamme lähdettiin kävelemään Taorminan kauppakatu läpi. Yritin samalla katsoa onko urheilukauppaa, piti olla mutta eipä vaan näkynyt. Kaikkia muita kauppoja oli ja aika paljon, missään ei käyty sillä ei ollut tarvetta millekään romppeelle paitsi niille urheilukaupan kamoille tietty, mutta niitä ei löytynyt. =)

sisilia47sisilia53sisilia57

Mulla oli selässä tätä reissua varten ostettu reppu johon eilen mahdutettiin Etnan reissulle tuulen- ja vedenpitävät takit ja nyt tälle tämän päivän kävelylle kaikki tarpeellinen ja oli siellä tilaa ostoksiakin varten.

sisilia61
Haglöfsin reppu jossa luukku on sivussa. Hyvä on.

sisilia50sisilia44sisilia67

Kauppakatu oli kävelty ja Tarominan atmösfäärit imetty niin päätettiin jatkaa matkaa ylemmäs sinne Castelmonaan. Vajaa kolme kilometriä nousua josta viimeinen ehkä kilometri oli tosi jyrkkää. Maisemat olivat aina vaan upeammat ja upeammat. Etna on jotenkin hieno kun se on niin hallitseva osa tätä maisemaa. Nautittiin molemmat kun saatiin kävellä ja ihasteltiin maisemia ihan tosissaan. Tämä on sitä matkailun parasta antia mulle ja härrelle ehdottomasti.

sisilia55sisilia48sisilia65

Lopulta oltiin Castelmolassa ja aivan hiki hatussa, jälkihiki oli iso ja jouduin käyttämään nestuukin jos toisenkin kuivaamaan hien nassulta ja käsivarsilta.

sisilia42sisilia54

Käveltiin Castelmonaa ympäri ämpäri ja lopulta vastaan tuli ravintola johon päätimme mennä syömään. Kasvispitsa ilman juustoa, sen otin. Olipa hyvä, täällä kasvikset on aina olleet tosi hyviä ja pitsa upposi aivan kokonaan massuuni. Se oli ilman tomaattisosetta, siis oikein hyvä. Pullollinen vettä ja pullollinen kokista kyytipojaksi niin täyteen tulin. 

sisilia46sisilia62sisilia51

Ruuan jälkeen matka jatkui takaisin Taorminaan, tällä kertaa pelkkää alamäkeä. Siellä käytiin vielä etsimässä yhtä urheiluliikettä joka siellä piti olla, mutta eipä vaan löytynyt. Osoitteessa oli joku kenkäkauppa, ei voinut muuta kuin lähteä tallailemaan omaa hotellia kohti.  Alamäkeä, alamäkeä ja maisemien ihailua. 

sisilia63sisilia52sisilia56

Kun oltiin takaisin hotellilla käveltyjä kilometrejä oli kertynyt 22,55 ja aikaa kävelyyn meni  5 h 22 min. Oli tosi mukava pitkä reissu ja molemmat paineltiin tyytyväisinä hotellin suihkuun. Vielä lähdimme syöpöttelemään. 

sisilia49

PUHTI valmennus Facebookissa.

Käy tykkäämässä blogistani Facebookissa niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista päivityksistä.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Mainokset

Sisilia 11.9.2017

Giardini-Naxos, Sisilia 11.9.2017

Retki Etna-tulivuorelle.

Aamupalan jälkeen meitä tuli hakemaan matkanjärjestäjän retkibussi joka vei meidät ostamallemme retkelle Tulivuori Etnalle. Jännää, odotin tätä aika paljon sillä olin lukenut Etnasta jonkin verran ennen lomaamme ja haluan yleensä lomilla nähdä kaikenlaista ja olla tekemisissä luonnon kanssa. Selvää oli siis jo ennen matkaa, että Etnalle mennään ja muuallekin pois omasta tuppurantakylästä mahdollisuuksien mukaan.

sisilia37
Aamupalalla aina tomaatteja. Hyviä olivat.

Hetken aikaa jouduttiin bussia odottamaan pysäkillä sillä italialainen liikenne on ööh italialainen liikenne. Tukos vilkkaalle kadulle tulee ihan vaan siitä, että joku päättää pysäyttää autonsa keskelle katua milloin mistäkin syystä ja takana olevat eivät pääse kapeilla kaduilla pysähtyneen ohi. Tööttäillään ja elehditään teatraalisesti takana olevissa autoissa. No, päästiin kuitenkin bussiin ja ajettiin noin tunnin verran Etnalle 2000 m korkeuteen. Aivan ylös asti pääkraaterille emme ajaneet, se olisi ollut 3000 m korkeudessa. Sinne ei pääse isolla bussilla vaan viimeiset 900 m pitää nousta pienten maastobusien kyydissä, mutta sinne saakka emme siis menneet. Nähtävää riitti tossa kahdessa tuhannessa metrissä ihan riittävästi, siinä oli kaksi sivukraateria joista tulivuori purkautuu. 

sisilia27
Aamulla pysäkillä.

Tuulista päivää oli povattu Etnalle ja opas kertoikin, että toinen matkanjärjestäjä oli kysynyt häneltä, aikovatko järjestää retken isosta tuulesta huolimatta. Kyllä, aikovat oli opas sanonut ja toisen matkatoimiston opas perässä että kyllä hekin sitten vaikka ensin olivat miettineet voiko sinne mennä kun tuulee niin paljon.

sisilia28
Ylös ajaessa oli maisemat tosi hienot. Siellä kaukana se Etna posottaa höyryjä pihalle.

Oppaan turinoita oli hieno kuunnella koko bussimatkan ajan. Kuulimme vaikka mitä tietoa ja uskomusta tulivuori Etnasta, kaikenlaista sisilialaisesta elämänmenosta, Etnan purkauksista ja rinteillä asuvista italialaisista. Kuuntelin tosi mielelläni kaiken mitä opas jaksoi meille kertoa.

sisilia29
Rinteillä niin ravinteikas maa, että ei tarvitse koskaan lannoittaa. Siellä viljellään paljon.

Mieleen jäi sekin, että talvisin Etnalla on lunta kymmenenkin metriä ja siellä on kaksi laskettelurinnettä.

sisilia38
Anna otsikko

Ylhäällä tuuli aivan valtavasti, en koskaan missään ole ollut niin isossa tuulessa. Välillä meinasi kaatua ja välillä tuntui, että puuska vie mennessään. Niin valtava tuuli, että kävi mielessä sekin, että jos ikinä missään tulee joku luonnonkatastrofi niin siinä ei vaan yksinkertaisesti voi tehdä yhtään mitään, ainoastaan antautua luonnonvoimien vietäväksi. 

sisilia30
Siellä oli pari valmista reittiä mitä kävellä. Ensimmäisenä mentiin korkeammalle kraaterille.
sisilia31
Nuo maisemat!
sisilia32
Hienoissa kokemuksissa meni kyllä omaan toplistaani.
sisilia33
Välllä tuntui, että tuuli vie mukanaan.

Etnan reissumme kesti aamuysistä iltapäivä ehkä neljääntoista jonka jälkeen tulimme takaisin hotellille. Ennen hotellia kuitenkin käytiin vielä jossain hunajantuottajaperheessä. Eri makuisia hunajia saivat halukkaat maistella ja ostaa. Ja oliiveja, oliiviöljyä. Oliivit olivat todella hyviä.

sisilia34
Viinintekorypäleitä.
sisilia40
Paussilla perheyrityksen luona.
sisilia39
Härrekin.

Hotellille paluun jälkeen käytiin härren kanssa vetäisemässä välipalaksi jäätelöä, olin päivää paria aiemmin nähnyt eräässä jäätelöbaarissa vegaanisen merkin ja muutaman vegaanisen jätskin. Niitä menin syömään ja ai että olivat hyviä. Isoin mahdollinen törppö johon kolmea eri jäätelöä. Nam, siis todella nam. Yksi maistui aivan tuplasuklaamuffinssille. =)

Sisiliassa niin syön sitä mitä Sisilialla on minulle tarjota. Tällä kertaa en siis etukäteen ottanut juuri mitään selvää mitä täällä on vegaanista ja onko vaan lähdin soitellen sotaan ja syön sitä mitä on helposti tarjolla. Nälässä ei tarvitse olla kunhan vaan hyväksyy tilanteen. Tarjolla on ainakin pitsaa, pastaa, pitsaa, pastaa, pitsaa, pastaa, aamupalasämpylää ja vielä vähän pitsaa.

sisilia36
Tuota, tuota ja vielä sitä kolmatta vegaanista.
sisilia26
Jäätelöpaikan isoin törppö ja kolmea makua. Oli hyvää.

Ilta vierähti Giardinin rantakadulla, juotiin kahvia ja ihmeteltiin ohikulkevia ihmisiä. Syömässä käytiin hotellin lähellä olevassa ravintolassa jossa otin grillattuja vihanneksia (mm. kahta eri sientä) ja ranskalaiset ja huuhdoin ne alas lasillisella punaviiniä! =)

Suunniteltiin myös huomista reissua sillä ajatuksena on kävellä 6–7 km:n päässä olevaan Taorminan kaupunkiin ja sieltä vielä ylemmäs Castelmolan kylään ihailemaan maisemia. Odotan sitä reissua paljon. 

sisilia35
Iltapäivän meri.

PUHTI valmennus Facebookissa.

Käy tykkäämässä blogistani Facebookissa niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista päivityksistä.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Sisilia 10.9.2017

sisilia17

Giardini-Naxos, Sisilia 10.9.2017

Rantapäivä. Herättiin joskus kasin maissa ja suunnattiin hotellin yläkertaan aamupalalle. Lämmin oli heti aamusta ja painettiin parvekepöytään josta oli hienot näkymät kylän rantakadulle ja merelle. Mulla oli mukana oma soijamaito jonka ostin pikku marketista ja sain jättää sen aamiaishuoneen jääkaappiin joten se on siellä muina aamuina valmiina. Kivaa.  Sain haalittua tarjonnasta aamupalalautaselleni jotain valkoista leipää, marmeladia, tomaattia, luumua, mehua johon sekoitin riisiproteiinijauheeni. Ihan ookoo versio aamupalasta, italialainen sellainen. Supeahko, mutta ookoo erityisesti mehevästi kypsien tomaattien ansiosta. Tomaattiakin parempaa oli kuitenkin kahvi soijamaidolla aurinkoisen ilman ja mahtavien maisemien kanssa. Join kahvia monta pientä kupillista.

sisilia12
Härrellä on päärynää. Samanlaisia kuin meillä kasvaa kahdessa pihapuussa.
sisilia15
Maisemasta pidimme molemmat.

Simmarit ja joku rantariepu päälle, pyyhe ja juotavaa mukana suunnattiin hotellin lähellä sijaitsevalle rannalle. Vuokrattiin aurinkovarjo ja lepolasset ja ruvettiin olemaan. Olemaan paikallaan lämmössä, ihanaa. Jatkuva päiväkausia kestävä lämpö oli ja on se mitä odotan eniten tältä lomalta. Eniten muutaman muun asian kanssa ja ihan siksi, että tänä kesänä en ole kunnollista lämpöä kokenut. Hetkittäin vain Suomessa ja muutamia päiviä Euroopassa autoillessamme joten nyt tämä viikon kestävä kolmenkympin lämpö tuntuu todella hyvältä, mieli ja keho tykkäävät.

sisilia18
2 x rantatuoli ja varjo, yhteensä 13 euroa muistaakseni.

Jaksettiin olla tuntitolkulla rannalla, jossa härre kävi vähän lilluttelemassa ja uimassa. Itse en välitä meristä ja järvistä yhtään enempää kuin triathlontreenien verran enkä mennyt härren mukaan veteen. Ehkä jonain toisena päivänä kävisin tekemässä kilometrin-kahden uinnin.

sisilia25.jpg
Härre ui.

Puolen päivän maissa noustiin rantapedistä ja mentiin kahveelle ja kaupasta hakemaan evästä. Ostin inkivääri-kaneli -soijajogurttia ja lisäksi jostain smoothiepaikasta vihersmoothien, Kale kick nimeltään. Hyvää oli.

sisilia20
Välipalaa.

Lämpö ja lämpöä tarkoittava aurinko ovat toki mukavia asioita, mutta samalla on kummallista, että nykyään aurinko aiheuttaa mun nassuun jotain pigmenttiongelmaa tai olisiko niin, että pigmenttiongelma kärsii auringosta. Lärvi tulee aivan laikukkaaksi ja minä kesänä mitenkin, joskus isompaa plänttiä ja joskus pientä ja paljon. Tänä kesänä on ollut pientä enemmän kuin ennen. Tämä ihmeellinen ulkonäköseikka on ollut nyt muutamana kesänä, ei koskaan ennen joten ajattelen sen olevan vanhuudesta johtuvaa. No ei se mitään ei haittaa mua lainkaan, vähän vaan hämmästyin ensimmäistä kertaa kun kasvojeni väri tällä tavalla muuttui.

sisilia16

En ole koskaan ollut mikään kova auringonottaja ja aiemmin vuosikausia välttelin auringon paahdetta ihollani.

sisilia21
Auringossamakuupäivät kelpaavat tätä nykyä mulle.
sisilia13
Ookoo, ihan ookoo.

Päivä oli tosi rento ja yllättävän kauan siellä rannalla jaksaa makoilla ja olla ja ihmetellä. Rannalta poistuttuamme valmistauduttiin iltasyömiseen joka tapahtui noin klo 19 aikoihin. Täällä ravintolat tarjoavat lounasta 15 saakka ja sitten iltaruokaa 19 alkaen. Ennen ruokailua käytiin kahveella ja punaviinillä ja ihailtiin kauniita maisemia. Ruuaksi pitsaa ilman juustoa. Sisältö oli tomaattikastike, artisokka, herkkusieni, herne. Hyvä pitsa.

sisilia24
Pitsa ja pitsa.
sisilia19
Erityisen hyvä kahvi.
sisilia22
Ruuhka-aika. Italialainen järjestää aika usein autollansa tukkeen kadulle.

Kauniita maisemia ollaan ihailtu pitkin päivää, näkyy tulivuori Etna ja näkyy kaupunki Taormina ja Taormiinaakin korkeammalla kylä.

sisilia14

sisilia23

PUHTI valmennus Facebookissa.

Käy tykkäämässä blogistani Facebookissa niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista päivityksistä.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Smoothieinnostunut ja valmentajainnostunut

Olen viime aikoina taas vääntänyt smoothieita ihan säännöllisesti tehosekoittimella. Yleensä olen sitä mieltä, että haluan syödä välipalani en juoda, mutta viime viikkoina on juotava välipala maistunut oikein hyvältä.

smoothie_viherjauhe01
Emmeitä.

Olen ostellut oikein jotain jauheitakin, muunmuassa Puhdistamon viherjauhetta.

Mun smoothieen onkin nyt tullut hedelmää kuten banaania, avokadoa tai ananasta. Riisiproteiinia, viherjauhetta, macaa sekä vettä sen verran, että lopputulos on helposti juotava.

ykslauantai02
Hyvää.

Helppo eväs työpaikan tauollekin ja säännöllisesti sinne kanniskelenkin oman smoothien.  Jossain sellaisessa törpössä mistä ei näy läpi. =D

smoothie_viherjauhe02
Riisiproteiinia, macaa, viherjauhetta, toista viherjauhetta, sesamin- ja chian siemeniä, banaania.

No joo jos olen smoothiennostunut niin olen myös valmennusinnostunut. Meillä on härren kanssa nyt triathlonvalmennettavia joille kullekin tehdään henkilökohtaista ohjelmaa tähtäimenä ensi kesän kisa tai tapahtuma. Joukossa on kunnonkohottajaa, triathlonin pika- tai perusmatkalle tähtäävää, puolimatkalaista, yksi tai kaksi täydelle matkalle suuntaavaa.

Tämä on kivaa touhua vaikka nousujohteisen harjoitusohjelman suunnitteleminen ja tekeminen toiselle henkilölle vaatii todellakin sitä suunnittelua, sumpilimista, ehkä päivämäärien venkslaamista, kullekin sopivien harjoitustuntien miettimistä ja yhteydenpitoa.

Aluksi ajattelin, että tämä henkilökohtainen valmennustyö olisi vain mun bisnes, mutta koska sain heti kyselyitä sen verran, että yksin en olisi selvinnyt kysyin jos härre lähtisi tähän hommaan mukaan, tekemään ohjelmia ja tapaamaan valmennettavia. Hänhän lähti ja nyt meillä on hyvin pullat uunissa. On sen verran valmennettavia minkä pystymme hoitamaan huolellisesti ja hyvin.

ykslauantai01
Minä lähdössä aamulla tapaamaan asiakasta alkutapaamisen ja juoksun merkeissä. Joo, koira on ihan turhaan lähdössä mukaan sillä juuri olin vienyt häntä vajaan tunnin lenkuran.

Henkilökohtaiset valmennuspaikat taitavat meillä olla nyt täynnä, mutta marraskuussa alkavassa PUHTI triathlonryhmässä on tilaa. PUHTI triathlonryhmä eroaa henkilökohtaisesta valmennuksesta siten, että triathlonryhmäläiset harjoittelevat kaikki saman ohjelman mukaan tähtäimenään ensi kesän Kangasala Triathlon ja siellä kullekin sopiva matka Kokeile Triathlonista Superiin.

Yhteistreenejä PUHTI triathlonryhmässä on 1–2 kertaa viikossa. Yleensä Pirkkalassa välillä myös Nokialla ja Tampereella.

Hintaa on 99 € / kk sis alv. Lisätiedot ja ilmoittautumiset puhtivalmentaja@gmail.com tai puhelua mulle 040 5819 145 Jaana Sjöblom.

Print

En todellakaan tiedä mitä tämä liikuntabisnes tuo mulle tullessaan, onko tämä se homma vai tuleeko lisää jotain muuta. No, olen ilmoittautunut Suomen Uimaliitto ry:n vesijumppaohjaajakoulutukseen joka järjestetään lokakuussa.

PUHTI valmennus Facebookissa.

Käy tykkäämässä blogistani Facebookissa niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista päivityksistä.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Päivän syömiset, lauantai 29.7.2017

AAMUPALA

Aaamiaisella söin isoista kaurahiutaleista pitkään keitettyä puuroa johon sekoitin chiansiemeniä sen jälkeen kun olin keittänyt puuron. Päälle mansikoita ja lusikallinen kookosöljyä. Pari-kolme kupillista kahvia kauramaidolla.

Eli hyvin normaali aamupalani. Harvoin mikään voittaa aamussani kaurapuuroa. En ole koskaan saanut kaurapuurosta tarpeekseni, voi tietenkin johtua siitä, että lapsena en sitä kovasti syönyt sillä äitini on sanonut, että hän on todellakin saanut kaurapuurosta tarpeekseen. Ehkä siksi ei sitä niin mahdottoman usein mulle, jälkikasvulleen, keitellyt. Muistan lapsena syöneeni jonkin verran muita puuroja aamulla, muunmuassa mannapuuroa ja vispipuuroa,  sitten myös leipäaamupaloja leikkeleineen ja vihanneksineen ja aamujuomana teetä. En ole ollut lapsenakaan ronkeli ruuan suhteen, vaan olen tykännyt kaikesta, erityisesti kasviksista jo pienestä pitäen.

Siitä lähtien (keväällä-kesän alussa) kun pudotin muutaman kilon painostani pois olen käyttänyt puurossa pienen määrän kookosöljyä, se oli ruoka-ohjelmassani jonka siis ostin Fitfarmilta. Olen ostanut monen merkkistä kookosöljyä ja huomannut ainakin sen, että mauissa on eroja. Kauan olen vältelllyt lukemista siitä, miten apinoita orjuutetaan kookospähkinöiden keräämisessä, ilmeisesti etenkin Thaimaassa. Vältellyt siksi, että tiesin miten pahalta tuntuu tietää ja miten paljon tällainen asia minuun vaikuttaa, ahdistaa syvältä. Nyt viimein kuitenkin luin, pakkohan se lopulta oli tietää ja kun keittiössäni kookosöljy loppui piti saada tietää mitä kookosöljyä kannattaa ostaa. Päädyin Foodinin kookosöljyyn, kookospähkinänsä kerätään käsin Filippiineillä.

aamiainen_vegaani01
Aamupala klo 7:30.

LOUNAS

Lounaalle eksyttiin jotenkin epätavalliseen tapaamme Rax-ravintolaan. Raxissahan on nykyään vegaaniruokavaliolle kaikki vastaava mitä sekaaniruokavaliolle ja siitä miljoona pistettä. Pitää ollakin pitsat, salaatit, jälkiruuat, kahvimaidot. Siellä todella oli. Jälkkäriksi olisi ollut jotain marjamurukakkua ja jäätelöä strösseleineen, mutta eihän me nyt jälkiruokia kaiken päälle enää haluttu.

rax_vegaani01
Kahvimaidoksi sain Oatlyn kauramaitoa.

Pitsaa siellä oli falafelpitsaa ja Oumph-pitsaa. En halunnut pitsaa joten mun lautaselle eksyi salaatti höystettynä kikherneillä, porkkanahummuksella, jalapeno-kasvisnugeteilla niin ja sipulirenkailla.

Raksi on raksi, ei koskaan saa multa hyviä pisteitä sillä en vaan pidä heidän ruuistaan, vähän huonoja mun makuun, menettelee kuitenkin ja nälkä lähti ja päivä saattoi jatkua.

rax_vegaani
Lounas klo 11:30

Seuraavaksi syötiinkin sitten päivällistä. Olin pari päivää aiemmin tehnyt ison satsin linssikeittoa punaisista linsseistä ja sitä kauhottiin lautaselle ja alettiin aterioimaan. Usein laitan linssikeittoon myös perunoita ja niin nytkin, sopivat sinne tosi hyvin.

Lounaan ja päivällisen välissä oli tavanomaista pidempi tauko, mutta viikonlopun vapaapäivinä ruoka-ajat eivät aina pysty olemaan yhtä säntilliset kuin arkena. Sitä paitsi tulin Rax-ruuasta aika täyteen joten välipala lounaan ja päivällisen välissä olisi voinut olla liikaa.

linssikeitto_paivallinen.jpg
Päivällinen klo 17:00 noin.

Sokerivälipala tuli tänään syötyä, päärynäjätski R-Kioskilta ostettuna. Härrellä oli joku kuponki jolla hän sai ilmaisen Magnumin tai Soleron Ärrältä ja samalla ostettiin mulle jätski ja niitä nautiittiin vesisateessa auton sisällä Tampereen Härmälässä.

jatskivalipala.jpg
Jäätelö Härmälän Ärrältä noin klo 18:00.

Illalla iltapalaksi smoothie johon tuppasin riisiproteiinijauhetta, pinaattia, ananasta. Samanlainen sekä mulle että härrelle. Hyvää oli vaikka aika ruman väristä.

smoothi
Smoothie pyöreesti klo 20:00.

Illaksi mulla on vielä melooni, vaikka kokonainen jos maistuu. Vesimeloni, se on mun herkkua. Kun olin ostamassa sitä niin kaupassa normaaliin tapaan jotain säädin ja pudotin sen kokonaisen melonin kädestäni lattialle. Räts, rikkihän se meni ja alkoi valua siihen kaupan laattalattialle. Äkkiä meloni syliin ja syöksyminen kaupan takahuonetta kohti ja ensimmäiselle kaupan henkilölle selitys, että meloni putosi. Voi voi. No, homma meni kuitenkin hyvin ja henkiö oli ystävällinen ja menin punnitsemaan uuden melonin jonka sain ehjänä kotiin asti ja joka nyt odottaa pilkkomista ja syömistä.

Sellaiset syömiset tänään, ei parhaat mahdolliset, mutta hyvät ja siedettävät kuitenkin.

Käy tykkäämässä blogistani Facebookissa niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista päivityksistä.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Olet itse itsesi motivaatio

Itselläni motivaatio liikunnan suhteen pysyy yllä ympäri vuoden ihan itsestään. Nykyään, nimenomaan nykyään, vuosien harrastamisen jälkeen. Se johtuu siitä, että rakensin omaa liikunnallista ja terveellisen syömisen elämää itselleni vuosia, aloitin kun olin hieman alle 30-vuotias. Säännöllinen syöminen, ihan perus kotiruokaa ja määrätty määrä liikuntakertoja viikossa, sellaisesta olen lähtenyt liikkeelle ja nyt olen siitä onnellisessa asemassa, että nyt saan elää sitä unelmaelämääni. Unelma-arkeani.

Ei siis varmasti tule hetkessä se, että liikunta olisi automaattinen osa elämää. Väitän, että ei tule edes ihan vuodessa tai ainakaan itselläni ei tullut vaan sinnikkäästi vein itseni juoksulenkeille vuoden pari ennen kuin liikkumaan lähteminen alkoi olla helpompaa.

motivaatio01

TAVOITE

Mieti tavoite miksi haluat liikkua, juuri omannäköisesi tavoite liittyi se sitten ulkonäköön tai liikunnan terveyshyötyihin. Tavoite voi olla esim. lihaksikkaampi minä, laihempi minä, hyväkuntoisempi minä, 10 km:n juoksun onnistuminen, hyvännäköisempi minä. Kaikki tavoitteet liikkua on oikein hyviä olivat ne ulkonäöllisiä tai ei. Pääasia on se, että liikkuu sillä liikkuahan täytyy tavalla tai toisella tai muuten ei hyvä heilu tuolla neljänkympin ikävuoden jälkeen kun alkaa tulla kaiken maailman verenpaineen nousuja ym. vaivoja ja pian huomaat, että et pääse edes kyykkyyn kun liikerata on supistunut niin pieneksi. Kyykkyyn tarvitsee päästä jos sille ei ole mitään oikeaa estettä. Ihan vaan siksi kun tarvitsee ja sillä sipuli.

Oma tavoite kannattaa sännöllisesti tuoda itselle mieleen ja tavoitetta voi muuttaa ja se voi muuttua matkan varrella. Varmasti helposti muuttuukin sillä liikunnan harrastaminen kasvattaa ihmistä henkisesti aika paljon ja silloin kun henkisesti kasvetaan niin ajatukset muuttuvat tai jalostuvat ja silloin tavoitteet liikunnan suhteenkin saattavat muuttua. Heikkona hetkenä kun tekee mieli lässähtää siihen sohvaan vaikka tietää, että pitäisi mennä liikkumaan niin silloin se tavoite kannattaa kaivaa esiin. Miettiä miksi, miksi minä lähdin tapojani ja elämääni muuttamaan. Kun muistaa miksi alun perin on tähän muutokseen lähtenyt tavoitteen esiin kaivaminen saattaa sillä hetkellä auttaa ja pian huomaatkin olevasi päivän liikunnan parissa.

Mun oma tavoitteeni liikunnan suhteen on matkan varrella muuttunut hieman, aluksi se oli pelkästään ehkäistä liikunnan puutteesta johtuva mahdolliset sairaudet, mutta aika pian aloin tykkäämään ihan tosissani juoksusta ja rullaluistelusta ja viisi kertaa viikossa liikuntaa -tavoite muuttui tai ainakin siihen tuli lisää tavoitetta eli hyvä olo ja kunto kaiken ikää. Hyvä olo ja kunto kaiken ikää on se pääasiallisin liikunnallinen tavoite mulla tällä hetkellä. Eli omat tavoitteet liikkua ovat täysin hyvään oloon liittyviä eivätkä ollenkaan ulkonäöllisiä. Pidän kyllä siitä, että näytän liikunnalliselta ihmiseltä vaikka se ulkoinen olemus ei olekaan ollut tavoitteenani. Se, että pääkoppani on myös sitä mieltä että minä oikeasti näytän liikunnalliselta vei vuosia ja vuosia, oman minäkuvan muuttuminen pään sisällä saattaa kestää kauan, ihan sama mitä peilistä näkyy niin pää ei meinaa sitä sisäistää. Lisätavoitteita hyvän olon ja kunnon lisäksi on tässä matkan varrella tullut jos niitä nyt sellaisiksi voi kutsua sillä mielestäni ne jotenkin kuuluvat tähän mun isomman tavoitteen sisään. Kuten esimerkiksi täyden matkan triathlonkisa per vuosi.

motivaatio012

SOPIVA LAJI

Se, että jaksat harrastaa vaatii aivan varmasti sen, että laji tai lajit joita harrastat ovat sellaisia mihin sinun mieli halajaa ja mihin elämäntilanne hyvin sopii. Tarvitsee olla suht helppo ja mielekäs lähteä sinne liikunnan pariin ja ajatus lajista jota harrastat ei kyllä oikein saisi tökkiä. Jos tökkii ja on ahdistavaa lähteä, se ei välttämättä ole kauaskantoista. Mieti, etsi, kokeile niin se sopiva liikuntamuoto löytyy. Oletko ryhmäliikkuja vai mieluummin yksin, haluatko räjähtävää lyhyempää tempoa vai houkuttaako pitkät treenit kestävyyslajien parissa? Haluatko kotiovelta liikunnan pariin vai voitko matkata sinne autolla?

Minä olen kokeillut monenlaista, mutta alusta asti yksin harrastettavat kestävyyslajit on ollut se mun juttu. Uinti, rullaluistelu, juoksu, sittemmin maantiepyöräily ja triathlon. Ehdottomasti olen yksilö- enkä joukkue- tai ryhmäurheilija. Jumppatunneilla olen joskus kokeillut käydä, mutta jatkuvuus on ollut siinä lajissa huono. Itsekseni viihtyvänä introvertti-ihmisenä ryhmäliikuntatunneille lähtö on ollut ahdistunutta patistamista siihen nähden miten helppo on lähteä tekemään omaa liikuntaa yksin. Jooga kuuluu vähän samaan kategoriaan ryhmäliikuntatuntien kanssa, luulen, että en saa joogasta kiinni kunnolla sen takia, että sinne pitää lähteä ja siellä on aina se tuntematon ryhmä sitä samaa tekemässä. Joogasta tykkään älyttömästi, triathlon on kuitenkin paras. =)

SINNIKKYYS, TAHDONVOIMA

Elämän muuttamisessa liikunnalliseksi sinnikkyys on aika isossa osassa. Pitää jaksaa olla sinnikäs ja mennä sitä kohti mitä on päättänyt. Ei saa luovuttaa sillä luovuttamisella ei saavuta mitään muuta kuin alkupisteen ja jos se ei aiemminkaan tyydyttänyt niin ei se tyydytä nytkään. Älä lähde siihen, että aloitat, lopetat, aloitat ja lopetat. Sinnikkäästi jatka vaikka se vaatiikin henkistä kanttia paljon. Kyllä sitä löytyy eikä saa luovuttaa. Ei tule ilmaiseksi omien tapojen muuttaminen ja niiden jääminen pysyväksi, ei todellakaan. Se vaatii sinnikkyyttä.

En osaa sanoa, onko mun vahva piirteeni sinnikkyyys, mutta sen osaan sanoa, että tunnollisuus on isoimpia piirteitä minussa ja luulen, että juuri tunnollisuuden takia sain itseni parin vuoden ajan liikkeelle jonka jälkeen liikkumaan lähtö muuttui helpommaksi. Ei se vieläkään ilmaiseksi tule, mutta on se onneksi tässä reilussa kymmenessä liikunnallisessa vuodessa kokenut suuren muutoksen. Nyt olen ollut kohta kaksi viikkoa sairaana ja tiedän, että omat liikkumiseni eivät tähän lässähdä kuten joillain saattaa varsinkin liikunnallisen elämän alkuvaiheessa lässähtää. Meikäläinen palaa halusta päästä treenaamaan ja mulla on takataskussa ainakin yksi hiit-treeni jota en malta odottaa, aion vetää sen treenin mulle ja härrelle heti kun olen siinä kunnossa.

haaveilua

HYVÄ OLO

Liikunta tuo hyvää oloa, niin henkistä kuin fyysistäkin ja aina liikunnan jälkeen on hyvä mieli kun on tullut lähdettyä. Aina.

SUUNNITELMALLISUUS

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty niin se vain on. Älä jätä ”miltä musta tuntuu huomenna sitä teen” -tuntemusten varaan omia liikuntoja tai syömisiä. Mieti ainakin seuraava päivä miten aiot liikkua. Voi olla vielä parempi miettiä ainakin koko viikon liikunnat ja pysyä suunnitelmassa niin homma tulee tehtyä.

Itse suunnittelen viikon–3 viikon treenit etukäteen. Nyt kun harjoittelen joka vuosi triathlonin täydelle matkalle (tai vaikka lyhemmällekin) niin mulla on koko kausi suunniteltuna ympäripyöreesti ja siihen sitten tarkemmin muutama viikko kerrallaan. Nyt kesällä on meneillään kisakausi joka mun kohdalla taisi loppua jo tämän taudin takia. Syksystä alkaa peruskuntokausi, sitten tulee kovemman treenin kausi ja kisaan tähtäävä kausi ja taas ensi kesänä kisakausi. Harrastamisen ei kuitenkaan tarvitse olla tällaista vaan ihan hyvä suunnitelma on se, että käynpä neljästi viikossa liikkumassa.

MALTTI

Maltti, sitä tarvitaan. Alkuunsa kun intoa riittää niin ei kuitenkaan kannata haukata liian isoa palaa vaan malttaa aloittaa maltilla. Jos et ole juurikaan liikkunut niin viisi liikuntakertaa viikossa yhdessä kevennetyn ruokavalion kanssa on varmasti liikaa. Koko elämä aikaa hei. Aloita vaikka sillä, että lisäät liikuntaa viikkoosi ja syöt ihan normaalisti kuten ennenkin ja sitten pikku hiljaa kuukausien edetessä ala katsoa niitä syömisiäsi ja tee muutamia muutoksia kerrallaan hätiköimättä. Ruokavalioon muutos voi olla vaikka se, että kaksi lämmintä ateriaa päivässä, ruokalautaselle aina puoli lautasellista kasviksia. Tutki, tutustu, inspiroidu. Ota asiaksesi tietää kaikki ravitsemussuositusten mukaisesta syömisestä ja tähtää sitä kohti. Innostu hyvä ihminen.

Oma ruokavalioni alkoi muokkautua yli kymmenen vuotta sitten kun vatsani limakalvot tulehtui. Olin melko sairas ja pelästyin pahanpäiväisesti ja siitä hetkestä kun lääkäristä tulin aloin hoitaa hommaa ja muuttamaan ruokavalioitani paremmaksi. Alkoi siitä, että joka ikinen aamu aamupala joka oli aluksi aina kaurapuuroa ja pääasiassa on sitä nytkin. Puuro hellii vattaa. Kaksi lämmintä ateriaa eli lounas ja päivällinen joka päivä plus välpalat. Tällä rytmillä olen siitä asti mennyt ja lämmin ateria tarkoittaa todellakin myös salaattiateriaa, pointti on se, että kaksi ruokaa joka päivä. Ihmeelliset mössöttämiset ja maustetut ruuat jouduin jättämään pois kipeän vatsani takia. Meni kuukausia ennen kuin vatsa oli kunnossa ja nykyään maustetut sapuskat sopivat minulle taas oikein hyvin. Lopetin neljä vuotta jatkuneen tupakoinnnin siinä samassa kuin seinään sillä terveys ennen kaikkea. Olin saanut vatsani huonoon kuntoon stressillä ja huonolla syömisellä, tupakoinnilla ja kahvin juonnilla. Liian vähän liian harvoin ruokaa ei ole se paras vaihtoehto vatsan hyvinvoinnille. Pikku hiljaa eläinten ja nyt jo kaikki eläinkunnan tuotteiden syöminen on loppunut ja tällä hetkellä syön täysin vegaanisesti ja voin hyvin. Olen elämäni parhaassa kunnossa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Eli maltti on valttia, muutos tapahtuu pikku hiljaa.

motivaatio02.jpg

KUNNOLLISET VARUSTEET

Joo, kunnolliset omaan jalkaan ja omaan juoksuun sopivat lempiväriset ja -näköiset juoksutossut saa kummasti lähtemään lenkille. Jos on joka ikinen kerta ilo pukea maailman hienoimmat ja parhaimmat tossut tai treenivaatteet niin kyllä se auttaa asiassa. Ainakin minua. Toimiva laadukas sykemittari sun muut mitä itse tarvitsee omissa liikunnoissaan kannustaa varmasti liikkumaan. Ja vaikkei välittäisi ylkonäöstä niin siihen kannattaa panostaa, että väline on toimiva.

LÄHEISTEN TUKI

Jos puoliso kieltäytyy kannustamasta tai hyväksymästä heitä se mäkeen. Tai pidä puhuttelu. Tai ota minuun yhteyttä niin pidän puhuttelun.

VIELÄ

Tämä postaus oli suunnattu ihmisille jotka haluavat liikunnan kunnolla osaksi elämää. Tässä oli osa omista mietteistäni asian suhteen.

Sitten ne jotka eivät niin välitä liikunnasta niin sen verran kuitenkin pitää liikkua, että terveys pysyy hyvänä. Pitää ottaa vastuu omasta terveydestään eikä jättää sitä terveydenhuollon tehtäväksi ja syödä nappulaa siihen ja tähän vaivaan ja vielä vähän tuohonkin. Jos voit alentaa liian isoa verenpainetta kävelylenkeillä sinun pitää se tehdä ja niin pois päin. Jos voit vaikuttaa kakkostyypin diapeettekseesi vaikuta! Herrajjumala sentään vaikuta! Vastuu pitää olla sinulla eikä saa kuormittaa terveydenhuoltoa jos kerran voit itsekin jotain tehdä. Ylös!

Käy tykkäämässä blogistani Facebookissa niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista päivityksistä.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Kasvisruokaa reissussa ja paha tilanne

Mulla on nyt vähän ruoka-asiaa ja ruokakuvia parin viikon reissustamme.  Tai siitä, että jos haluaa reissussakin syödä suurin piirtein normaalisti (tarkoitan omalla kohdallani terveellisesti ja säännöllisesti) niin se kyllä onnistuu ja onnistuu vieläpä suht helposti. Pitää vain ennakoida, tietää jo edellisenä päivänä mitä tänään aikoo syödä tai missä aikoo syödä. Meillä olikin joka ikiselle päivälle etukäteen katsottuna minne mennään syömään, suurimmaksi osaksi sen takia, että itse kun en syö mitään eläinperäistä sapuskaa niin että ei tulisi tilannetta, että jossain ravintolassa minne ehkä menisimme tosta noin vaan ekstemporee ei olisikaan minulle mitään syötävää. Parasta siis nähdä vähän vaivaa ja katsoa ravintolat ja osoitteet etukäteen edellisenä päivänä. Ruokapaikkojen miettimiseen käytin suurimmaksi osaksi Tripadvisor.fi-sivustoa jonne on listattu valtavasti ruokapaikkoja ja sieltä voi ruksata kohdan vegaaniruokavaihtoehtoja ja esille tulevat vain ravintolat joilla tätä on tarjolla.

perushotelliaamupala.jpg
Aamupala, joka aamu saman kaltainen.

Ravintolasyömisissä ei siis ongelmaa ollut, suurin pikku propleema oli ehkä hotellin aamupalat. Se, että saisin aamullakin syödä puuron lisäksi jotain proteiinipitoista. Siihenkin olin varautunut ja kannoin jokaiselle aamupalalle mukaan soija- tai kauramaitoa sekä Oatlyn proteiinijuoman Joskus mukaan eksyi soijajogurtti. Oatlyt olin ostanut omasta työpaikastani Pirkkalasta ja jogurtteja sekä maitoja kyllä oli kaupoissa tarjolla. Meillä oli käytössä hieno matkajääkaappi jonne ostin aina etukäteen omia välipalojani ja niitä maitoja ja jogurtteja sun muuta tarpeellista.

katesjoint_kööpenhamina
Anna otsikko

Ruoka oli hyvää ja täyttävää jokaisessa ravintolassa. Ehdottomasti paras annokseni ja ehkä koko elämäni paras ravintola-annos jonka olen syönyt oli Varsovassa, Vege MIASTO -ravintolassa. Siellä tilasin pehmeällä tofulla täytetyn nokkoslätyn ja aa että se oli hyvää.

vege_miasto_varsova02
Elämäni paras ravintola-annos.
vege_miasto_varsova01
Härren hieno burritoannos Varsovassa.

Ruuat reissun ravintoloissa olivat siis hyviä. Paljon ostettiin välipalajuttuja kaupasta, tehtiin leipiä hotellihuoneessa, syötiin kurkkua ja muuta vihannesta, välillä namiakin. Vegaanista syötävää oli hyvin tarjolla kaupoissa vasta sitten kun ajeltiin pois Puolasta. Matkaan Suomi-Puola olin varautunut ostamalla jääkaappiin itselleni sopivia syömisiä.

flfl_tukholma
Falafelannokseni Tukholmassa.

Kerran ajettiin Tanskassa huoltoaseman parkkipaikalle ruokatauolle. Oltiin ostettu kaupasta oikein kunnon eväät, minä soijapapu-siemensalaatin jossa oli mukana myös öljykastike pienessä muovipussissa…

poznan01
Tofua ja kasviksia, riisinuudelia.

…Oli joo öljykastike. Otin auton takaosasta matkajääkaapista salaattini ja aloin avata sitä, salaatinkastikepussi ei millään meinannut aueta ja otin hampaat avuksi ja yritin saada pikkupussia auki ja aukesihan se. Se todella aukesi ja kastike lensi viereisessä parkkiruudussa olevan auton kuskin puoleiseen lasiin. Siinä se öljykastike möllötti vieraan ihmisen auton lasissa ei herranen aika sentään. Ensin en meinannut tajuta mitä oikein tapahtui, mutta aika äkäseen tajusin mitä olin saanut aikaiseksi ja huh…

poznan

 

…Mulla kävi sekunnissa varmaan koko mahdollinen tuleva episodi mielessä kun auton omistaja tulisi paikalle ja ikkunassa olisi hirmuiset öljykastikkeet, apua. Siis apua auttakaa! Härre istui omassa autossa kuskin paikalla syömässä omaa evästään ja varovasti sanoin, että nyt kävi näin, öljykastikkeet lensivät viereisen auton lasiin apua mitä minä teen?…

voner_berliini

…Härre ei onneksi jäänyt sanattomaksi vaan sanoi, että ala siivota, siivoa kastike pois. Hä? Miten? Öljyhän vaan leviää jos sitä alan pyöritellä jollain paperilla. No, neuvoa alkoi tulla ja edelleen ihan paiseessa tein kuten härre neuvoi. Ota paperia, ei ei sitä Nessua sillä se tuhraa, ota mamalta talouspaperia ja kaada sitä vissyä siitä puolentoista litran pullostasi hieman siihen paperiiin, siten että paperi jää nihkeäksi eikä missään nimessä kastu. Näin tein ja aloin pyyhkiä, öljy tarttui paperiin hyvin kun se oli nihkeä. Ovessakin on vaikka minkälaiset öljyroiskeet ei hyvänen aika sentään mitä teen? No pese se ovikin, osa siitä. Joo, ovi oli aika pölynen ja jäi selkeät jäljet laappimisestani. No pyyhi se ovi tohon saumaan asti niin se ei näy niin helposti. Nyt kaada sitä vissyä sieltä pullosta vielä lasiin ja pyyhi puhtaalla vissyllä ja paperilla vielä…

quando_hampuri

…Tein työtä käskettyä, huuhdoin lasia vissyllä ja pyyhin ja pyyhin ja niin kuulkaas se öljy lähti aika helposti ja nopeasti pois. Jännitin koko ajan sitä, että mitä hittoa jos se omistaja tulee ja teilaa mut tähän paikkaan. Sitten ajattelin järjellä, että jos itse olisin se auton omistaja ja näkisin kun joku pesee autoani ja kun kuulisin miksi niin en todellakaan hermostuisi vaan päin vastoin. Sattuuhan noita vahinkoja…

happenpappen_hampuri

…No niin, sain siis puhdistettua auton lasin ja osan ovea puhtaammaksi mitä ne alun perin olivat. Seuraavaksi oli sen aterioinnin vuoro eli salaatin syömisen vuoro. Salaattiini oli ihme kyllä eksynyt muutama pisara kastiketta. Oli edelleen hieman ahdistava olotila olla siinä niin lähellä sitä autoa jonka jo ehdin luulla tuhonneeni joten päätettiin ajaa toiseen kohtaan parkkipaikkaa…

stock_pot01

…Mietin, että jos näen auton omistajan menen sille sanomaan miten kävi. Ei nähty sitä ihmistä sitten kuitenkaan lainkaan ja hänelle varmaan jäi ikuiseksi epäselvyydeksi mitä on tapathtunut mikäli hän edes huomasi, että auton ovikin on pesty. =D…

souls_koopenhamina

Se oli sellainen tarina reissustamme, jännittävin paikka mihin tuolla kahden viikon lomallamme jouduin.

Käy tykkäämässä blogistani Facebookissa niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista päivityksistä.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Challenge Poznan 25.6.2017 kisaraportti

Täyden matkan triathlon, Challenge Poznan, Puola. 12 h 29 min
uinti 3800 m, pyörä 180 km, juoksu 42,2 km

Minä, härre ja härren mama tällä reissulla siis kolmistaan. Pari viikkoa autolla Via Baltican kautta Puolaan ja sieltä Saksan ja Tanskan ym. kautta takaisin Suomeen.

chaqllenge_poznan2017_02
Me reissussa.

Saavuttiin juhannusviikon torstaina Puolan Poznaniin hotelliin ja siellä meillä oli varattu kolme yötä. Puolaan tultiin pitkät ja rasittavat muutamat laiva- ja automatkapäivät reittiä Pirkkala-Helsinki-Viron Tallina-Viron Pärnü-Latvia-Liettuan Kaunas-Puola Poznan. Oli suht hyvä tie, mutta ruuhkia milloin likennevalojen milloin tietyön takia, välillä enemmän ja välillä vielä vähän enemmän. No mutta Puolaan paikan päälle pääsimme kuitenkin suunnitellusti Torstaina. Sunnuntaina olisi kisapäivä.

chaqllenge_poznan2017_05.jpg
Näkymä Poznanin hotellin ikkunasta.

Meillä oli matkassa mukana ihan uusi tilava matkajääkaappi jonne varsinkin minä vegaanisen ruuan ystävänä sain jemmattua hyvin omia syötäviä ihan kotisuomesta asti. Varmistin sillä, että saan proteiinintarpeeni tyydytettyä jos matkalla ei olisi saatavilla sopivaa ruokaa. Mukana mulla oli ainakin Oatlyn proteiinijuomia, Yosa-sport -kauravälipaloja, hummusta leivän päälle, kauramaitoa kahviin. Oli meillä siellä jääkaapissa paljon evästä jokaiselle meille kolmelle. Tällä reissulla olin varautunut, että jos on aivan pakko syön sitten munat ja maidot, ainakin mieluummin kuin nälkäkuoleman partaalle itseni päästäisin. No, ei tarvinnut syödä eläintuotteita vaan pärjäsin jopa ehkä loistavasti vegaanisella sapuskalla. Kyllä siellä aina jotain kaupoista löytyi ja ravintolat valittiin huolella etukäteen ja loppujen lopuksi söin parhaimmat ravintolaruokani tuolla reissulla.

chaqllenge_poznan2017_04
Välipalan aika.

Kyllä se sunnuntaiaamukin koitti lopulta vaikka jokaisena päivänä ennen sunnuntaita ehdin jossain vaoihessa ajatella, että onneksi sunnuntai ei ole vielä, onneksi on pari päivää aikaa, onneksi on vielä kokonainen päivä aikaa. =) No, lopulta ei ollut enää aikaa kun muutama hassu tunti kisan starttiin joka oli sunnuntaina 25.6.2017  klo 7:00. Apua ja ei apua. Jännitti selkeästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuotena jolloin olen täyden matkan triathlonkisaan osallistunut. Ensin Tahkolla ja viime vuonna Lahdessa. Nyt sitten ulkomailla ihmeellisen ja käsittämättömältä kuulostavan kielen kotimaassa Puolassa. 

chaqllenge_poznan2017_03
Hotellissa hömpöttämässä.

Aamulla herättiin klo 4:50, ihan pirteänä sillä oltiin menty aikaisin nukkumaan ja minä herään tuohon aikaan aina pirteänä sillä se on niin lähellä sitä kellonaikaa mitä useina aamuina herään kotona kun töihin lähden. Useina työpäivinä kello soittaa minulle nimittäin 4:50. 

Oli ihana herätä lämpimään kesän aamuun. Suomessa kun aiempina vuosina on täyden matkan kisaan herätty niin on joo ollut kesä, mutta aamut eivät välttämättä niin lämpimiä. 

Aamupalaksi vetäisin kaurahiutaleita mantelimaidolla ja kupillisen pikakahvia. Lasillisen vettä. Muu ei maistunut ja tuo oli aivan hyvä kisapäivän aamupala. Suunnitelmissa oli kyllä syödä aamupalalla myös banaani ja Oatlyn proteiinijuoma, mutta ne jotenkin jäivät kun ei maistunut ja ajatus pyöri jo tulevan päivän pitkässä koitoksessa. 

chaqllenge_poznan2017_01
Kisapäivän vaatetukseni.

Kisavaatteet päälle eli lähinnä triathlonpuku, niin ja ajanottochippi nilkkaan joka olisi siinä koko kisan ajan. Siihen päälle vielä ”siirtymävaatteet” eli sortsit ja huppari jotka olisivat sitten myös kisapaikalla kisan jälkeen mua odottamassa. Juoksu- ja pyöräilykamppeet vietiin jo edellisenä päivänä vaihtoalueelle. Vaihtoalue on alue jonne uinnin jälkeen tullaan (mieluiten mahdollisimman nopeasti juosten) ja siitä lähdetään pyöräilemään ja siihen myös palaudutaan pyöräreitiltä ja lähdetään juokseaan. Juoksun jälkeen vaihtoalueelle ei enää tulla vaan juoksusta mennään suoraan maaliin.

chaqllenge_poznan2017_06.jpg
Vaihtoalue valmiiksi edellisenä päivänä.
chaqllenge_poznan2017_10.jpg
Härren kamppeet.

Hyvissä ajoin lähdettiin ajelemaan kisapaikalle, tarkoitus oli olla siellä viimeistään kello 6:00 (kisan startti klo 7:00) ja otiinkin. Hotellista oli muutama hassu kilometri kisapaikalle.

Käytiin heti ensimmäisenä vaihtopaikalla katsomassa, että pyörä oli kunnossa ja että ilmaa renkaissa oli riittävän monta baria ja sitä lisättiin mikäli oli tarvis. Laitoin vielä viime töikseni pyöräilkypärän, pyöräilykengät, sukat, ajolasit, juoksutossut, geelit, juoksulippiksen kaikki hyvään järjestykseen pyöräni vieressä olevaan laatikkoon. Sellaiseen järjestykseen, että kun uinnin jälkeen lähden pyöräilemään niin siinä on helposti otettavissa kypärä ja pyöräilykengät, ajolasit ja pyöräilyyn tarkoitetut loput geelit jotka eivät mahtuneet järkevästi pyöräni tarvikekoteloon. Niin ja oli mulla muutama syötävä patukkakin, tarkalleen 3 kpl jotka aioin pyöräilyyn mukaan ottaa. Patukat sisälsivät taatelia, banaania, pähkinöitä, ananasta ym. sellaista.

chaqllenge_poznan2017_08
Ylimääräiset kamppeet jätettiin säilytykseen kisan ajaksi.

Vaihtoalueella oli suomalaista triathlontuttua, Arja ja arjan mies. Arja pitää Triathlonvaimo-blogia. Juteltiin vähän ja vaihtoalueelta siirryttiin pikaisesti lähemmäs järveä ja vessakäynnin jälkeen olikin jo aika alkaa pukea märkäpukua päälle. Samalla tuli juteltua ja saatua tsemppiä ja varmuutta suomalaisilta kun siinä yhdessä pyörittiin ja palloiltiin Arjan ja Arjan miehen kanssa. Yksi uusi suomalainen triathlontuttavuuskin saatiin. Hän oli meidät kekannut edellisenä päivänä vaihtoalueella kun olin varmaan jotain kailottanut ja tuli juttelemaan. Myös nyt starttiaamuna tuli toivottamaan tsempit ja mekin tietenkin takaisin. Hän oli ensimmäisellä täyden matkan triathlonillansa.

chaqllenge_poznan2017_07
Märkäpuvun pukemista.

Kisalakit oli täyden matkan kisalaisilla valkoiset sinisin tekstein. Ihan hienot ja katu-uskottavat eli joo, voin käyttää uintitreeneissä jatkossakin. No, uimalakkeja tulee kisoista ihan yllin kyllin ja olenkin jo muutamaan otteeseen tässä vuosien mittaan perannut uimalakkivarastoani isolla kädellä.

No, kello se eteni ja läheni seiskaa. Energiageeli ennen kisaa, se kannattaa kyllä ottaa siinä vähän ennen starttia. Otin sellaisen ja härrekin, vettä ei ollut mukana, mutta saatiin hörpyt härren mamalta joka oli tullut katsomaan kisaa koko päiväksi paikan päälle. Vähän myöhässä startti oli joten saatiin ekstraminuutteja kisajännitykseen. Kisajännitystä mulla ei kyllä nyt kovin hirveesti ollut, luulin että olisi ollut enemmän mutta onneksi ei. Nyt tuntui koko ajan hyvältä ja mua auttaa jännitykseni kanssa tietenkin se, että pari täyttä matkaa on jo takana niin tiedän, että se kyllä menee maliin saakka mikäli mitään kommervenkkejä tai onnettomuuksia ei satu.

chaqllenge_poznan2017_09
Valmiina hommaan.

Keli oli aamulla täysin tyyni ja näytti mukavalta. Vesi oli sopivan lämpöistä, sellaista, että vilu ei pääsisi tulemaan ranteisiin tai jalkohin nilkoista alas päin. Vähänkin liian viileässä vedessä mulla ihan kohmettuu käpälät ja se hankaloittaa olotilaa ihan huolella, nyt ei ollut sitä pelkoa.

Lopulta pienten viivästysten jälkeen päästiin asettautumaan laiturille josta piti uida jonkin matkaa starttiviivalle.

chaqllenge_poznan2017_12
Laiturin kautta uimalla starttiviivalle.

Sinen vaan kaikki valkolakkiset kumipukuiset ihmiset. Täydellä matkalla osallistujia oli muistaakseni jotain 250 ja naisia näkyi hyvin hyvin vähän. En ollut ollenkaan etukäteen katsonut montako naista montako miestä tai edes sitä montako naista mun sarjassa on, sarjani siis naiset 40–49 v.

chaqllenge_poznan2017_11
Sinne vaan veteen, lähtölaukaus pamahtaisi jo kohta huhheijjaa sentään.

Ennen uintia kuivalla maalla lämmittelin vähän pyörittelemällä käsiä ja tekemällä selkärangan kiertoja, mutta vedessä en käynyt uimassa. Matka laiturilta starttiviivalle sai olla riittävä lämmittelyuinti nyt tälle täyden matkan triathlonille.

chaqllenge_poznan2017_13
Kaikki uidaan pikku matka starttiin josta kisa alkaa.

UINTI 3800 m

Uinti uitiin Malta-järvessä joka on tekojärvi ja ilmeisesti nimenomaan soutuhommeleita varten tehty. Soutajille. No, nyt sinne oli pystytetty triathlonisteille merkkipoijut jotta osaavat uida reittinsä ja soutajia ei tietenkään ollut paikan päällä ainuttakaan.

trasaplywacka11299226-01-1024x315
Uintireitti.

Pum! Aika iso pum! kuului ja sitten vaan kauhomaan. Lähdin uimaan ison porukan vasemmasta reunasta, sillain, että kaikki muut olivat oikealla puolellani sillä halusin mahdollisimman rauhallisen oman uinnin enkä sitä sellaista pesukonemyllyä jossa joka suunnassa on uimari. Mua ei varsinaisesti haitta jos joku ui lähellä, mutta kyllä se jollain tapaa häiritsee joten olen hyväksi havainnut lähteä kisoissa paikasta, missä toisella puolellani ei välttämättä ui ketään. Tai sitten jos ui niin vain muutama hassu nassu.

Uinti meni sitä samaa mun omaa tasaista rennon letkeää pitkän matkan vauhtia jossa ei turhaan hötkyillä. Läpsyttelyä vaan poijulta poijulle, eteenpäin suunnistamista ja sen poijun odottamista jonka kohdalta kääntyisin oikealle. Henkisesti meni aika sujuvasti koko uinti ja missään vaiheessa ei ehtinyt tulla sellaista fiilistä, että voisiko tämä nyt jo loppua, että nyt saisi kyllä riittää.

Uin katselematta muiden uinteja ja välittämättä siitä missä muut menevät. Ohittelin joitain uimareita ja minua ohiteltiin. Mitään suurta osumaa kuten nyrkkiä kalloon tai potkua kylkiluihin en saanut, jotain ihan pientä läheltä uimista vain.

Lopulta uinnin maalissa oleva Red Bull -portti näkyi ja sitten jo olinkin siinä käsi ojossa kisan henkilökuntaa kohti, etä nostakaa minutkin pystyyn. Rantautumisessa oli liuska jossa henkilökunta oli auttamassa uimareita nousemaan pystyyn jotta pääsisivät hyvin jatkamaan matkaa vaihtoalueelle.

chaqllenge_poznan2017_14
Sieltä meitä valkolakkisia tulee rantaan noin neljän kilometrin uinnin jälkeen.
chaqllenge_poznan2017_15
Härrekin. Hän oli muutaman minuutin ennen mua. Neljä minuuttia muistaakseni.

chaqllenge_poznan2017_16

Uinti aikaan 1 h 19 min 40 sek.

Olen tyytyväinen uintiini, se meni sitä mun oletettavissa olevaa vauhtia juu.

T1 eli vaihto uinti-pyörä
5 min 52 sek.

Juoksin uinnin jälkeen ylös vaihtoalueelle ja aloin hommiin. Märkäpuku kokonaan pois ja varustelaatikkoon tai ainakin sen välittömään läheisyyteen, kypärä ja ajolasit päähän, sukka jalkaan kenkä jalkaan, sukka jalkaan kenkä jalkaan, energiageelit ja patukat puvun taskuun, numerovyö numerolappuineen vyötärölle. Pyörä mukaan ja reipasta tahtia eteneminen jonkin matkaa ennen kuin sai nousta pyörän päälle.

chaqllenge_poznan2017_20
Kypärä päässä jo, kenkää koipeen.

Ylhäällä olevassa kisapäivän vaatetus -kuvassa on musta numerolappuvyö. Olin kuitenkin ostanut edellisenä päivänä kisa-alueelta samanlaisen mutta pinkin värisen ja antanut mustan härrelle jolla ei ollut ollenkaan numerolappuvyötä. Näissä vaihtoaluekuvissa näkyy uusi pinkki vyöni. Pyöräilyyn lähtiessä numerolappu kuuluu olla selän puolella ja pyörittelin vyön siten, että sinne selkään se lappu jäi.

chaqllenge_poznan2017_19
Pyörä mukaan ja menoksi.

PYÖRÄ 180 km

Pyöräreitti poljettiin nejästi. Suoraa hyvää baanaa mitä polkea. Loivaa nousua ja laskua eli helppoa edetä sen kun polkee vaan.

TRASAROWEROWAPOZNAN2017-01-1024x274
Pyöräreitti.

Kun pääsin pyörän päälle tuntui, että jaloissa ei ole mitään voimaa ja ehdin jo miettiä, että voi jos tämä on tällaista koko pyöräilyn ajan, tosi tukkoista meininkiä ja ajattelin, että siinä tapauksessa olisi helpotus jos rengas puhkeaisi. Kisani olisi nimittäin siinä jos se oikeasti puhkeaisi. Mulla on tuubirenkaat enkä halua jäädä vaihtelemaan ja sähläämään tuubirenkaan kanssa siinä tapauksessa jos se puhkeaisi. Niin olen sen päättänyt. No, ihan aikuisten oikeasti en olisi halunnut kumin puhkeavan vaikka jalat tuntuivat erikoisilta.

chaqllenge_poznan2017_22
Kannustusta oli paljon reitin varrella.

Ehkä kolmenkymmenen kilometrin jälkeen pyörä alkoi kulkea mukavasti ja huonot jalat olivat muisto vain.

Vaikka aamulla oli ollut täysin tyyntä jo pyöräilyn alussa oli ihan kiitettävä tuuli. Se oli välillä myötäinen, välillä vastainen, välillä sivu ja välillä viisto. Jossain vaiheessa en ollut ollenkaan kärryillä mistä suunnasta tuuli, katsoin vain vauhtia, että jaahas taitaa olla myötäinen kun mennään näin haipakkaa. Tai että nyt on kyllä täysi vastatuuli kun ei etene ollenkaan. Se oli raskasta sen tuulen kanssa kun joka kiepillä se voimistui ja voimistui ja vaikka myötätuulessa saa hyvän avun on isoon vastatuuleen raskastakin raskaampaa polkea ja yrittää pitää vauhtia yllä.

chaqllenge_poznan2017_21
Härre.

Pyöräilyn aikana otin säännöllisesti energiageelin ja aina sopivin väliajoin patukan, joita mulla oli siis kolme kappaletta. Geelejä meni ehkä noin kahdeksan, en ole aivan varma. Vettä päälle, urheilujuomaa en juonut ihan sen takia, että mulla on tullut joskus vatta tosi kipeäksi kun olen pitkässä kisassa juonut urheilujuomaa, vettä ja imaissut geelejä. Eli vedellä mentiin juomisen suhteen.

Ohittelin porukkaa ja minua ohiteltiin, aivan kuten uinnissa. Sen pistin kyllä merkille, että normaalia enemmän ohitin ihmisiä kuin yleensä pyöräilyssäni ja se on tietenkin positiivista.

Jossain vaiheessa reitille paukahti vaikka kuinka paljon lisää pyöräilijöitä kun puolimatkan kisaajat jotka olivat startanneet pari tuntia meidän jälkeen tulivat omalle 90 km:n pyöräilylleen. Silloin oli jopa ruuhkaa.

 

chaqllenge_poznan2017_23
Ihan hyvältä tuntui pyöräily.

Peesikieltokisa eli ei saa ajaa kymmentä metriä lähempänä edelläajavaa ja näin toimin. Joka kisassa mitä Suomessa järjestetään aina toitotetaan kisailijoiden puolesta jälkeenpäin kuinka paljon peesataan eli ajetaan vilungilla sääntöjen vastaisesti. Olen sitä omin silmin nähnyt ja jopa oman seuran porukkaa on ollut peesiporukoissa, se harmittaa kyllä.

Itse olen ottanut oikein asiakseni, että en todellakaan aio sillä tavalla hyötyä edellä ajavasta pyöräilijästä, en missään nimessä sääntöjen vastaisesti. Ohitan, jos itse menen lujempaa ja jos sitten en kuitenkaan pääse ohi niin jättäydyn suosiolla sen kymmenen metriä edellä ajavan taakse. Suurimman osan pyöräilijöitä ohi pääsin ketä lähdin ohittamaan, mutta oli siinä älyttömässä vastatuulessa pari sellaista kertaa, että totesin parempi jättäytyä.

Jos peesaa, siitä saa kyllä selkeän hyödyn ja silloin oma pyöräilyvauhti lopputuloksessa saattaa olla selkeästi kovempi kuin täysin omin jaloin ajettuna.

180 km pyörä meni mukavan sutjakkaasti. Mulle sopii tuollainen neljä kertaa ajettava reitti, voi joka kiepillä katsoa onko vauhti pysynyt hyvänä vai kenties hiipunut ja jos on hiipunut niin voi pyrkiä seuraavalla kierroksella nostamaan sen taas hyvään lukemaan.

Pyöräilyn aikana otin huoltopisteiltä vettä, heitin omat juomapullot satulani takaa menemään ja otin järjestäjän tarjoamaa täyttä vesipulloa aina kun edellinen tyhjeni.

Pyöräily aikaan 6 h 5 min 34 sek.

Olen tyytyväinen pyöräilyyni, sain pidettyä tasaisen tekemisen. Tuuli yltyi ja yltyi ja haittasi minkä haittasi, mutta tyytyväinen olen. Lujempaa en olisi varmasti päässyt.

T2 eli vaihto pyörä-juoksu
5 min 21 sek

Pyöräilyn loppuun saavuin hyvissä voimissa vaikka olin paahtanut ihan huolellisen kovaan vastatuuleen viimeisellä kierroksella. Henkilökunta puhalteli pilleihin kun oli aika nousta pyörän päältä pois ja ottaa pyörä talutukseen ja yrittää juosta mahdollisimman nopeasti vaihtoalueelle ja saada lenkkitossut jalkaan.

chaqllenge_poznan2017_25
Pyöräily pyöräilty ja vaihtoalueelle tuleminen.

Nousin pois pyörän päältä ja otin pyöräilykengät jaloistani pois sillä vain sukat jalassa olisi taatusti helpomi edetä pitkähkö matka vaihtoalueelle kuin yrittää juosta kivikovilla pyöräilykengillä.

chaqllenge_poznan2017_24
Härre oli päättänyt pyöräilynsä ennen mua.

Pyörä-juoksu vaihdossa nuttasin jotenkin ihan huolella. Juoksuaskeleet pyörän päältä vaihtoalueelle eivät meinanneet ottaa sujuakseen kun jalkapohjissa tuntui jotenkin ikäviltä. Sitten kun pääsin vaihtopaikalleni laitoin pyörän telineeseen, otin kypärän päästä ja vaihdoin pyöräilykengät lenkkitossuihin. Juoksulippis tottakai päähän. Olin edellisenä päivänä ostanut uuden juoksulippiksenkin. Buffin kojusta, ruotsalaisilta.

Otin vaihtoalueella vielä yhden energiageelin ja vettä päälle. Loput juoksuun tarkoitetut energiageelit laitoin puvun taskuun ja lähdin kohti porttia mistä pääsi juoksureitille.

 JUOKSU 42,2 km

Juoksu juostiin kahdeksana kierroksena. Kahdeksan kierrosta järven ympäri ja se olisi siinä se 42,2 km.

TRASABIEGOWAKROTKA-01-1024x315
Malta-järvi neljästi ympäri.

Juoksu pääsi alkamaan kun pääsin vaihtoalueelta pois ja puh, vastatuuli hyökkäsi aika äkkiä kimppuun. Se ei tuntunut yhtään kivalta ja ei ollut tarvinnut juosta kuin muutama hassu kilometri kun jotenki ehkä luovutin juoksun suhteen. Tai annoin itselleni luvan olla puristamatta sitä viimeistä puristusta ja jäin juoksemaan sitä vauhtia mikä helposti tuli. Se oli virhe joka harmitti jälkeen päin. Mutta tehty mikä tehty ja sillä vauhdilla mentiin.

chaqllenge_poznan2017_28
Huoltopiste.

Juomapisteitä oli kolme yhdellä kierroksella, tarjola oli vettä, urheilujuomaa, appelsiinia, banaania, namia.

Otin juoksun aikana energiageeliä noin 40 min välein ja aina vettä päälle. Välillä käteeni tarttui tarjolla oleva appelsiinilohko ja kerran myös pala banaania.

chaqllenge_poznan2017_31
Juotavaa juoksijoille.

Koko matkan ajan juoksu tuntui sujuvan sitä omaa tasaista varmaa tahtia. Kerran jouduin käymään muovikopperovessassa pissalla ja se oli kyllä inhottava kokemus. Hikinen ja päälle kaadetusta vedestä ihan märkä kisapuku piti riisua ja sitten pukea takaisin ja se sen hikisen puvun takaisin pukeminen ei ollut kyllä kovin mukavaa. Mutta pakkohan se oli tehdä sillä juoksua oli vielä ihan huolella jäljelllä. =)

chaqllenge_poznan2017_30
Tuulee.

Jos mahdollista tuuli yltyi vieläkin vaikka se oli yltynyt koko pyöräilyn ajan. Toiseksi viimeisellä juoksukierroksellani tuuli niin kovaa, että järjestäjien pystyttämät metalliset aidat kaatuivat juoksijoiden tielle. Siellä oli kannustajat niitä nostelemassa. Kaiken lisäksi ilma kylmeni niin paljon, että tuli oikeasti kylmä ja alkoi sataa. Ihan  hurjasti alkoi sataa ja luulin, että kohta tulee rakeita. Joku puolalainen triathlonisti siinä juostessamme kommentoikin, että kohta tulee varmaan lunta. Sanoin jotain, että ei senkään niin väliä, olen Suomesta ja tottunut lumisateeseen.

chaqllenge_poznan2017_29
Vettä! Otatteko vettä?

Ilma onneksi lämpeni takaisin sen ihmeellisen kylmän aallon jälkeen ja loppumatka oli ihan hyvä juosta vaikka tosissani ehdin pelästymään, että pitääkö tässä vielä jäätyä ennen maaliin tuloa.

chaqllenge_poznan2017_27
Juoksijoita.

Jossain vaiheessa härre juoksi takaani ohi ja olin helpottunut kun näin hänet. Olin ehtinyt jo miettiä että onkohan sattunut jotain kun ei olla juoksun aikana ollenkaan nähty vaikka olen juossut jo kuusi kierrosta. Ajattelin, että toivottavasti näen härren maman seuraavalla kierroksella niin voin kysyä, että onko härreä näkynyt ja onko hän kunnossa. Ehdin jossain vaihessa olla jo varma, että jotain on sattunut. No, ei ollut sattunut kuin kakkahätä ja sen takia vasta just ennen seitsemännen kierrokseni alkamista hän juoksi minun ohi ja oli jo menossa maaliin. Minä kerroin härrelle, että mulla on vielä kaksi kierrosta juostavana ja sitten olen meelissa.

chaqllenge_poznan2017_26
Härre kierroksellansa.

Mitään kremppaa ei juoksun aikana tullut, se vaan meni sitä omaa tahtiansa. Ei tullut henkisiä seiniä vastaan ei mitään, tasapaksu suoritus niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Niin ne kaksi viimeistä kierrosta vaan meni nekin. Koko juoksun ajan oli valtavasti kannustusta ja kukin kannusti tyylillään. Lapset soittivat torvea ja aikuiset taputtivat ja huusivat Bravo! Barvo! ja vaikka mitä. Naiset olivat iloisia nähdessään naisen ja kannustivat erityisesti. Ihan kuten sanoin, naiskisailijoita tällä täydellä matkalla oli aika vähän ja siksi naisia todella kannustettiin. Se oli kivaa vaikka välillä kannustus yltyi turhan kovaääniseksi.

192.168.0.101_01_20170625183256313_TIMING
Härre maaliviivalla! Hyvä härre.

Härre ehti käydä suihkussa ja syömässä ennen kuin minä saavuin maaliin ja oli mamansa kanssa minua odottamassa kun juoksin maaliviivalle. Siinä sitten se juoksu ja vuoden 2017 täyden matkan kisa Puolassa.

192.168.0.101_01_20170625194842459_TIMING
Maalissa hei! Jee!
192.168.0.101_01_20170625194844459_TIMING
Mitä? Mikä maa mikä valuutta?

Juoksu meni aikaan 4 h 54 min 34 sek.

Ihan rehellisesti täytyy sanoa, että vaikka täyden matkan kisa on aina voitto kun sen maaliin pääsee niin silti en ole tyytyväinen tähän juoksuuni. Löllöilin jotenkin. Ajattelin, että olisin juossut 20–30 min nopeampaa kuin mitä nyt juoksin. Mutta ei, tämä tulos tällä kertaa, melkein viisi tuntia. Loppuaika kuitenkin viime vuoden kisaan parani ja se on hyvä asia se vaikka kisoja ei missään nimessä voikaan sillä tavalla vertailla kun reitit ja reittien raskaudet ovat kussakin kisassa eri.

Kisan jälkeen en jäänyt enää suihkuun vaan kerättiin kamppeemme ja lähdettiin hotellille jossa pääsin pesulle.

chaqllenge_poznan2017_18
Mun tulokset.
chaqllenge_poznan2017_17
Härren tulokset.

Hotellilla huomasin, että olin saanut Arjalta viestiä, että mut oli kutsuttu palkintojen jakoon. Hän kirjoitti, että jos mua ei näy niin voivat ottaa mun palkinnon mukaansa. Olin ihan ällikällä lyöty. Palkinto? Mulle? Monesko olin sarjassani? Ensimmäinen? Toinen? Kolmas? Härre sai lopulta surffailemalla selvitettyä, että olin oman sarjan toinen. No, en ollut enää lähelläkään palkintopallia kun oltiin jo hotellihuoneessa joten sovittiin, että haen palkintopussukkani toisesta hotellista seuraavana aamuna kun lähdemme ajamaan kohti Berliiniä.

chaqllenge_poznan2017_33
Härren ja minun mitalit, minun pokaali. Minä.

Mitäs nyssi? Nyt palaudutaan. No, ainakin kaksi täyttä viikkoa ilman minkäänlaista urheilua, ehkä jopa kolme ja sitten läheneekin Finntriathlon Tahkon puolimatka (uinti 1900m, pyörä 90km, juoksu 21,1km) johon aiomme härren kanssa ilmoittautua. Jos sattuu olemaan paikkaa myynnissä niin ilmoita, täällä on pari halukasta ostajaa jos hinta on sopiva. jaanaba@gmail.com

chaqllenge_poznan2017_32

Lue myös postaukseni PUHTI juoksuryhmä alkaa 15.8.2017. Ilmoittaudu mukaan.

Käy tykkäämässä blogistani Facebookissa niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista päivityksistä.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Tee itse salaatinkastike

Lauantai ja pikku retkipäivä tiedossa. Lähdetään autolla hetkeksi reissuun, sen mittaiseen, että hyvä on ottaa eväät mukaan. Minäpä tein meille evääksi falafelpyörykkäsalaatit omatekoisella tahini-kastikkeella. Samalla saatiin testata uutta autojääkaappia joka lähtee meille parin viikon reissuun mukaan sitten ensi viikolla kun lähdetään lomalle.

tahini_salaatinkastike_vegaaninen02
Salaatti ja sen maukas kastike.

Tykkään tehdä salaatinkastikkeet itse. Tässä yksi simppeli resepti omaan makuuni olevaan salaatinkastikkeeseen.

TAHINI ELI SEESAMINSIEMENTAHNA-SALAATINKASTIKE (resepti täältä)

  • 1 dl tahinia (seesamitahnaa)
  • 1 valkosipulin kynttä hienonnettuna
  • suolaa
  • 0,5 dl sitruunamehua
  • 0,5 dl lämmintä vettä
  • 2 rkl tuoretta persiljaa hienonnettuna

Laita tahini, suola ja valkosipuli kulhoon ja sekoita joukkoon lämmintä vettä pienissä erissä. Lisää myös vähitellen sitruunamehu kokoajan sekoittaen kunnes kastike on tasaista. Lisää persilja ja lisää vettä jos haluat juoksevampaa kastiketta. Maista ja säädä maku.

tahini_salaatinkastike_vegaaninen01
Yksinkertaiset tarvikkeet.
tahini_salaatinkastike_vegaaninen
Nestettä joukkoon ja sekaisin.

Lue myös postaukseni PUHTI juoksuryhmä alkaa 15.8.2017.

Käy tykkäämässä blogistani Facebookissa niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista päivityksistä.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Anun Maraton ja 50 mailia kisaraportti

Juoksu 1 h 51 min 54 sek
keskisyke 167, maksimi 183
21,23 km 5 min 16 sek / km

Tänään oli vuoden ensimmäinen puolimaratonpäivä. Ei ehkä viimeinen sillä suunnitelmissa on kyllä muitakin juoksutapahtumia vielä tälle vuodelle. Ilmoittauduttiin härren kanssa Nokialla juostavaan Anun Maraton ja 50 mailia juoksutapahtumaan jossa molemmat juostiin puolimaraton (21,1 km). Siellä oli monia muitakin matkoja joista pisin on jopa 50 mailia eli noin 80 km. Hurja matka tuo pisin, ultrajuoksijoiden matka.

Viimeiseen eli eiliseen iltaan asti piti jännittää pääseekö härre juoksemaan vai onko töissä. Ei ollut lauantaitöitä sittenkään ja hän pääsi ilmoittautumaansa juoksuun ja se kyllä teki mieleni iloiseksi, voidaan mennä paikan päälle yhdessä ja yhtä matkaa lähteä kotiin. Tai uimahalliin, mihin ikinä mentäisiinkään. Ja olisi joku kenen kanssa höpöttää maaliin tultua, että miten meni ja miksi ja menikö hienosti vai ei. Ja kaikkee muutakin juoksuun liittyvää, niin mielenkiintoisia juttuja. =)

anun_puolimaraton
Eilen kävin tekemässä lyhyen juoksun joka sisälsi 3 x 1 min puolimaratonvauhtia. Valmistelin tähän päivään.

No minä olen liikkunut tällä viikolla ihan normaaliin tapaan sen kummemmin valmistautumatta puolimaratonia varten. Tai no, oli mulla eilen valmistava lyhyt juoksu joka sisälsi sopivan vauhtisia spurtteja, mutta muuten olen liikkunut ihan normaalin treeniviikon (määräviikon) treenit sillä tämänpäiväinen puolimaraton toimi kovana treeninä muiden treenien joukossa kohti juhannussunnuntaita ja täyden matkan triathlonkisaa Puolan Poznanissa.

Taas kerran hieno lämmin päivä. Olen nyt näinä sateisina ja välillä kylminäkin päivinä ottanut asiakseni muistella, että kyllä niitä lämpöisiä päiviä on jo aika monta ollut. Ei ehkä ihan peräjälkeen, mutta aina säännöllisesti kylmien päivien välissä. Tänäkin vuonna kesän edetessä jo kuitenkin monta. Sitä vaan jotenkin haluaa paasata niistä huonoista keleistä joita on aina ja koko ajan, joka ikinen päivä ja erityisesti taas. Ikuisesti. Niinhän se ei kuitenkaan ole.

anun_puolimaraton01
Onko hyvä yhdistelmä? Väriyhdistelmä? On.

Noh, juoksuvaatteiksi valitsin eilen ostetun Niken pinkin tai paremminkin vaaleanpunaisen topin, Adidaksien tummansiniset vajaamittaiset juoksutrikot ja toiset Adidaksen juoksutossuistani.

Tärkeitä asioita on se mitä laittaa puolimaratonille päälle. Tänään sellaiset tekniset urheiluvaatteet jotka eivät kuumota vaan hengittävät tosi hyvin, sillain että ei oikeastaan juostessa kiinnitä mitään huomiota vaatteisiin. Semmoset minä tänään päälleni laitoin. Toki väriyhdistelmä pitää olla mieluinen kuten aina.

anun_puolimaraton02
Tapahtumapaikalla Nokian Edenin vieressä, haettiin numerolaput ennen juoksua.

No, mukavan värisessä väriyhdistelmässä =D mentiin ajoissa kisapaikalle ja haettiin numerolappumme. Minä olin numero 422 ja mulla ei ollut mitään tietoa montako muuta sarjassani N40 olisi. Eipä sillä mitään väliä sillä omaa juoksua sinne mentiin tekemään välittämättä muitten vauhdeista. Itse olin ajatellut, että lopputulos olisi hienoa jos olisi alle 1 h 55 min ja se oli hyvinkin mahdollinen. Näin ajattelin jo ennen juoksua.

anun_puolimaraton04
Minä Jaanaba, numero 422.

Ennen puolimaratonin starttia käytiin sellaisella vartin mittaisella lämmittelyhölkällä jotta saatiin keho lämpimäksi ja valmiiksi vastaanottamaan pitkän kovan juoksun. Taidettiin siinä lämmittelyssä tehdä yksi kolmen lyhtypylvään välin mittainen spurttikin. Sitten takaisin lähtöalueelle.

anun_puolimaraton03
Härre lämmittelee.

Ilma oli lämmin ja minä niin nautin siitä, tykkään erityisen paljon kun aurnko lämmittää mun peruspalelevan kehoni lämpimäksi ja lämpö oikein tunkeutuu sisuksiini. Juostessa lämmin ilma on hieno kun on sekin hienoa, että hikoilee oikein kunnolla kun aurinko paistaa ja paahtaa. Tiedä sitten paljonko se vaikuttaa kenenkin juoksuvauhteihin kun viileämmässä kelissä voi tietenkin oma ennätysjuoksu olla nopeampi kuin lämpimässä. Mutta mää en ajattele niin ja niin hirveästi niitä vauhteja ja erotuksia mitä milloinkin juoksu mahdollisesti on. Sillä mennään mitä on ja lause pätee niin kelien suhteen kuin muutenkin. Se otetaan vastaan mitä annetaan ja tätsit.

anun_puolimaraton09
Kello kuntoon ja starttiviivalle.

Mulla oli juoksuun kolme GU:n energiageeliä joista yhden otin ennen juoksua, vaniljan makuisen. Tämä GU:n vaniljainen geeli maistuu mun mielestä kyllä sata kertaa enemmän jollekin maitokahville kuin vaniljalle, se on hyvää. Hyvää vaihtelua mun aiemmin käyttämiini energiageeleihin, koostumuskin on paljon tatinamaisempaa ja menee oikein hyvin alas ja vettä aina päälle.

Kello tuli 11:20 ja silloin juoksemaan. Lähdin hyvällä fiiliksellä, sellaisella tunnustelevalla että mitähän tästä tulee ja mitenköhän juoksu menee. Heti alusta asti tuntui ihan hyvältä.

Sama kuin viimeksi numerolappu rinnassa juostessa (Raholan kymppi), seurasin koko ajan mitä kello sanoo juostuista kilometristä.  Sehän ilmoittaa jokaisen kilometrin jälkeen, että paljonko aikaa kului. Ensimmäinen kilsa oli aika nopea 4 min 41 sek, koko kisan nopein kilometrini.

anun_puolimaraton10
Energiageeli per nassu ennen starttia.

Juoksu eteni hyvää vauhtia kilometri toisensa jälkeen. Aika pian huomasin miten monimuotoinen reitti on, oli mäkeä, mutkaa, hiekkaa, asvalttia, varjoisaa, aurinkoista. Juomapisteitä oli tosi usein mikä oli hyvä ja varmaan tarpeenkin sillä juostiinhan reitillä samanaikaisesti maratonia (42,2 km) ja pitkää ultramatkaa (50 mailia).

Mulla ei ollut juoksussa mitään ongelmaa, otin kaiken vastaan mitä eteen tuli ja ylämäissä pidin sykkeeni siinä noin 170 lyönnissä per minuutti että en vetäisi övereitä ja juoksu hyytyisi siihen. Alamäessä sitten otin rennon alamäkijuoksuasennon ja yritin mennä laskevalla sykkeellä mahdollisimman lujaa. Olen tyytyväinen, että olen opetellut alamäkijuoksutekniikkaa, se helpottaa suuresti juoksukisoissa juoksemista.

anun_puolimaraton06
Vanilja, espresso, vanilja.

Kaksi urheilutissiliivissä olevaa energiageeliä otin juoksun aikana, jossain 35–40 minuutissa ensimmäisen joka oli maultaan espresso, nami nami. Toisen geelin otin jossain välissä, nyt en muista milloin, mutta kuitenkin sopivan tasaisesti molemmat geelit juoksun aikana ja aina ennen juomapistettä josta sain vettä suuhuni geelin päälle.

Vesipisteellä kaadoin osan vedestä päähän, niskaan tai rinnuksille viilentämään olotilaa.

anun_puolimaraton05
Loppukiri ja maalissa!

Koko ajan katsoin sykettä, jokaisen juostun kilometrin vauhtia ja meneillään olevaa vauhtia. Se mitä en kytännyt oli juostu kokonaisaika. Ensimmäisen kerran katsoin sitä vasta 11 km:n kohdalla jolloin jäljellä oli tasan 10 km. 11 km:n kohdalla aikani oli 56 min ja tiesin, että pääsen tavoitteeseeni eli alle 1 h 55 min jos mitään ihmeellistä ei satu. Oli jopa varaa löntystelyyn jos siltä olisi tuntunut. Ei kuitenkaan tuntunut vaan tuntui niin hyvältä, että jatkoin samaan malliin kuin siihenkin asti. Toisen kerran katsoin juostua kokonaisaikaa 16 km:n kohdalla jolloin jäljellä oli enää n. 5 km. Sitten en enää katsellutkaan vaan kiinnitin huomioni siihen, että syke pysyy siinä 168. Toi sykelukema on se, millä minä jaksan hyvällä mielellä pistää tossua toisen eteen. Juoksu kulkee tuolloin selkeästi epämukavuusalueella, mutta kuitenkin jaksan mennä ja se tuntuu vielä ihan hyvältä eikä miltään älyttömältä väkisin puurtamiselta.

anun_puolimaraton08
Huh, vähän paha olokin loppukirin jälkeen.

Niin se eteni kilometri kerrallaan ja jossain vaiheessa huomasin, että matkaa oli mennyt jo 18 km. Muutama hassu kilsa enää maaliin ja yritin pitää vauhdin yllä ja sainkin sen hyvin pidettyä. Jopa kiristettyä viimeisille kilometreille mikä on mulle aivan poikkeuksellista. Toki loppuosuus tästä reitistä oli hieman helpompi kuin sitä edeltävät mäennyppylät ja siten nopeampi juosta.

Viime hetken loppukirinkin otin tietenkin, mää otan sellaisen aina. Jostain se energia vaan siihen tulee ja  menin niin lujaa kuin jaloistani pääsin. Maali! Olin maalissa ja alle 1 h 52 min, ei voisi olla tyytyväisempi minä. Pahan olon tuollainen loppukiri aina aiheuttaa ja hetken aikaa oli otettava iisisti ja kestettävä sitä oksettavaa olotilaa. Sitten helpotti.

Härre oli maalissa ottamasta musta kuvaa, hän oli tullut maaliin kymmenisen minuuttia ennen mua, aikansa oli 1 h 40 min 3 sek. Hän oli hyvin tyytyväinen ja oli sarjansa kakkonen. Minä meikäläinen olin oman sarjani ykkönen, aika hauskaa. Pääsin pönöttämään korkealle pallille ja vastaanottamaan palkinnon. Tästä on edelleen hieno jatkaa juoksu- ja triathlonkisoja. Niin no, tietenkin myös pyöräilyjä sillä huomenna aamusta starttaamme Pirkan pyöräilyn 134 km:n lenkille.

anun_puolimaraton07
Pönötys.
anun_puolimaraton11.jpg
Kilometriajat.

Käy tykkäämässä blogistani Facebookissa niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista päivityksistä.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.