Miten yhdistää koira ja oma harrastus?

Lauantaina saamme hakea koiran kotiin, voi varmaan kuvitella, että en malttaisi odottaa enää yhtään. Mutta pari päivää ja koira on meillä. Koiran Instagram: @potkoamstaffi

Koirahan on vielä pieni, vain 10 viikkoinen pikku pentu jolle kaikki on uutta ja ihmeellistä ja pentuaika mennään tietenkin sen mukaan, opetellaan elämään ja tekemään, tutustutaan uusiin ihmisiin ja erilaisiin paikkoihin ja tilanteisiin ja eletään pienen pennun elämää.

Pötkö.

Sitten kun koira on isompi niin suunnitelmia kyllä on. Mää haluan, että koirasta tulee meille kaveri juoksulenkeille ja talvella koiraladuille hiihtolenkeille. Pitkiä kävelyitä ja muuta koiraelämää unohtamatta.

Se helpottaa paljon elämistä kun koiran voi ottaa omalle juoksulenkille mukaan, saa sekä ihmiset että lemmikki liikuntaa. Juoksetko sinä koirasi kanssa? Onko juoksuvyö ja oletko opettanut koiran juoksemaan edessäsi pitämään remmin kireällä vai juokseeko koira sivussa ja kädessäsi on remmi? Mikä tapa on mielestäsi paras ja miksi? Nyt saa antaa neuvoa ja kokemusta jos on.

Jos on jotain muuta vinkkiä sellaisesta tekemisestä koiran kanssa mikä voisi sopia meidän perheeseen niin kerro.

Koiran kanssa voi nykyään harrastaa vaikka mitä, on paljon sellaisia lajeja joista en ole aiemmin kuullutkaan.

Nähdään somessa:

 ❤  Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

Mainokset

Muualle hiihtämään

Hiihto 2 h 5 min
keskisyke 128, maksimi 153

Uinti 30 min

Rukalla hiihtämässä.

Lumitilanne täällä Sallassa on sen verran huono, että hiihtämiseen asti sitä lunta ei ole. Lähdettiin tänään sitten Rukalle jossa on pieni ladun pätkä mitä hiihtää. Sallasta on n. 100 km Rukalle eli liian paljon joka päivä kuljettavaksi vaikka kuinka olisi kiva hiihtää. Hiihtämään tänne Sallaan tultiin, mutta muuta on täytynyt tehdä eli paksupyöräilyä ja juoksua. Kun ei ole lunta niin ei ole lunta ja siihen on tyydyttävä.

Rukalla oli reilun 3 km:n latu joka oli tosi monimuotoinen mäkiensä kanssa ja sitten siellä oli järven ympäri menevä 1,85 km:n latu jota lopulta pääasiassa hiidettiin. Oli tosi mukavaa hiihtää aivan tasaista. Harvoin, tai siis en koskaan sitten lapsuuteni ole hiihtänyt noin tasaista latua kuin järven jäällä on.

Järven jäällä.

Hiihto on siitä mukavaa, että sitä voisi vaan jatkaa ja jatkaa loputtomiin. Me kuitenkin tyydyttiin reilun kahden tunnin hiihtosessioon ja menimme sen jälkeen vielä Kuusamon uimahalliin pulikoimaan puoleksi tunniksi.

Nähdään somessa:

❤   Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

Talviloman paksupyöräily

Paksupyörä 3 h 25 min
keskisyke 119, maksimi 149

Paksupyöräilyä Sallassa.

Sallan viikon aloituslenkura tehtiin paksupyörillä. Täällä ei ole lunta lähellekään niin paljon, että hiihtolatuja pystyttäisiin tekemään joten toistaiseksi hiihto ei vain onnistu.

Liikkumaan tänne tultiin ja otettiin kotoo jo mun paksupyörä ja härren maastopyörä mukaan sillä pyöräily talvella on tosi mukavaa ja hyvää sijaistoimintaa jos ei kerta hiihtämään pääse.

Härre.

Mulla siis paksupyörä ja härrellä maastopyörä. Päädyttiin vuokraamaan härrellekin paksupyörä joka sattui olemaan samaa merkkiä kuin mun pyörä. 3h vuokra oli aika kallis ja saatiin siihen puhuttua puoli tuntia lisää, että pääsimme yli kolmen tunnin lenkuralle.

Mää lähdin polkemaan omalla ja härre vuokarpyörällä. Aloitettin latupohjilla polkemisella, lunta oli aika paljon pyöräilyyn vaikka hiihtämiseen ei olekaan. Eli haastavaa oli pöherössä mennä paksupyörällä ja jonkun ajan kuluttua lähdettiin uutta pyörätietä pitkin Sallan keskustaan ja ylikin. Siinä oli tasaista ja helppoa mennä. Ja myös mukavaa. 

Härren vuokrapyörä oli paljon raskaampi kuin mun pyörä, vuokrapyörässä oli ilmaa renkaassa sen verran vähemmän, sopivasti lumipöheröön, mutta liian vähän auratulle tielle joten polkeminen sillä oli huomattavasti raskaampaa kuin mun kiiturilla. Vaihdoimme pyöriä välillä ja minä taisin suurimman osan polkea vuokrapyörällä sillä mulla oli menohaluja ja sykkeennostohaluja. Raudanpuutteesta huolimatta tai siitä johtuen oli sykkeennostohaluja. Oon nyt tehnyt niin paljon peruskestävyysssykealueliikuntaa, että välillä haluttaa mennä isommalla sykkeellä. Nyt menin ja se tietenkin hieman kostautui ja kostautuu sillä palautuminen on hankalaa ja kivuliastakin. Mutta iteppä treenini tein.

Lenkistä tuli pitkä ja osittain raskas sillä mentiin jonkin verrankin vk-sykkeillä. Kaiken lisäksi meille tuli kiire palauttaa pyörä aikataulussa takaisin vuokraamoon ja olimmekin paria minuuttia ennen määräaikaa paikan päällä. =D

Vihreä vuokrapyörä, petrooli oma pyörä.

Lunta on ihan hyvin, siten, että maisema on enemmän valkoinen kuin vihreä ja kyllä se mukavaa talven tuntua luo. 

Nyt on kiva olotila, lenkin ja saunan jälkeinen raukeus.

Nähdään somessa:

 ❤  Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

Pitkä automatka kissojen kanssa

Terveisiä Sallasta! Sama paikka kuin viime joulukuussa, mutta tällä kertaa mökki. Viime vuonna majoituttiin uudessa Holiday Clubin luhtitalomajoituksessa.

Nyt otettiin mökki ja otettiin myös kissat mukaan reissuun.

Mirri haluaa pois.

Automatka taukoineen kotoa Pirkkalasta tänne Sallaan kesti vajaa 12h. Kissoilla oli molemmilla oma kuljetuskoppa ja ne laitettiin penkille turvavöihin. Olin lukenut etukäteen ihmisten kokemuksia kissojen kanssa näin pitkältä automatkalta ja suuri osa kokemuksista oli ihan hyviä. Sieltä löysin vinkin kun kissojen pissajuttuja mietin, että laittaa riittävän iso pyyhe kuljetuskopan pohjalle jos kissa sattuisi pissaamaan sinne. Ja varapyyhe mukaan että voi sitten vaihtaa puhtaan alustan.

Kissa Kaisa on tosi rento ja aina kun sen laittaa kuljetuskopaan niin se asettuu heti makoilemaan ja vain on. Ei puhu mitään vaan on vain rennosti ja kiltisti. Mirri taas huusi ensimmäisen kaksi tuntia siten miten moni kissa huutaa tai maukuu kun sen laittaa kuljetuskoppaan. No rauhoittui Mirri sitten loppuajaksi täysin kun ei enää jaksanut huutaa.

Omat eväät vedettiin autossa.

Muutaman ajotunnin jälkeen pysähdyimme ja annoin kissoille vettä ja ruokaa. Kaisa joi ja Mirri söi eli keskimäärin ihan hyvin. Olin lukenut, että kissat eivät välttämättä pitkälläkään matkalla suostu syömään tai juomaan tai pissaamaan vaan pidättävät ja ovat nälässä ja janossa kunnes päästään perille.

Seuraava kissanhoitotauko oli jossain vaiheessa ja kaivettiin kissojen vessa esille ja vuoron perään nostin kissan kuljetuskopasta hiekkalaatikon viereen. Kumpikin teki tarpeensa hiekkalaatikkoon nätisti ja rauhallisesti ilman mitään hötkyilyjä. Kaivoi kupopan, pissasi ja peitti kuopan. Tarvii sanoa, että en olisi uskonut, että homma hoituu näin helposti.  Tällä tauolla Kaisa joi taas vettä.

Kaiken maailman tarvikkeet mukana.

Asioiden hoitamisen jälkeen matka jatkui loppuun asti ilman taukoa kissojen hoidon merkeissä. Molemmat vain makoilivat tosi rauhallisesti ja varmasti odottivat, että milloin täältä pääsee pois. No, pääsivät noin kahdentoista tunnin matkustamisen jälkeen mökissä vapaaksi. 

Mökissä Kaisa joka on maailman rennoin kissa kotiutui heti ja Mirrikin hetken sängyn alla olon jälkeen ja nyt on kaikki hyvin. On syöty ja on juotu ja on tutkittu paikkoja ja nyt levätään.

Kaisa talvilomalla Sallassa.
Mirri keittiön pöydän alla.

Automatka meni siis tosi hyvin ja hyvillä mielin matkaamme takaisin kotiin sitten kun sen aika on.

Nähdään somessa:

 ❤ Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

Itsenäisyyspäivän juoksu

Juoksu 1 h 49 min
keskisyke 122, maksimi 136

Mää oon juossut tällä viikolla joka päivä. Maanantaina ulkona, tiistaina ja keskiviikkona salin juoksumatolla ja tänään rauhallisen lenkin ulkona. 

Härren kanssa lähdettiin aurinkoiseen itsenäisyyspäivään juoksemaan. Rennosti, matalalla sykkeellä. Viikon matalasykkeisin lenkki selkeästi pk1-alueella ja sielläkin alapäässä.

Kiva keli, -1.

Juostiin rauhallisissa maastoissa, hiekkateillä ja poluilla, latupohjilla. Oli mukava lenkki, olen jo tottunut näihin tosi matalasykkeisiin juoksulenkkeihin. Aluksi niitä oli vaikea tehdä kun ei meinannut malttaa mennä niin rauhallisesti mitä tuollainen syke vaatii. Ajan kuluessa vauhtikin on nopeentunut tuolla sykkeellä, se on kehitystä hei!

Juomaa juoksulenkillä.

Tällä viikolla, kuten suunnittelin, en ole päästänyt sykettä vauhtikestävyysalueelle raudanpuutteeni takia ja ihan hyvin on mennyt. Jaksamisen kanssa ei ole ollut ongelmia, olen palautunut treeneistä hyvin jota tuskin olisi tapahtunut mikäli olisin juossut vk:lla. 

Illalla käytiin pikku porukalla vielä avannossa. Mää, härre, härren mama ja lisäksi vielä kaksi triathlonistia. Kolmas kerta kun siellä olin nyt lyhyellä aikaa ja kolmas kerta koko elämässäni. Se on joka kerta vain mukavampaa ja mukavampaa ja kyllä näyttää siltä, että se saadaan sopimaan omaan elämäämme hienosti. Kerran viikossa olisi kiva käydä, mutta tarvittaessa parin viikon välein sopii myös jos useammin käy hankalaksi töitten, treenien ja pian meille tulevan Pötkö-koiran takia.

Tänään pulahdettiin viidesti veteen ja saunottiin. Olin tänään kaulaa myöten vedessä pidempään kuin kahdella aiemmalla kerralla ja vielä pidennän aikaa seuraavilla kerroilla.

Ensi viikolla aion käydä Sallassa avannossa. Lähdemme Sallaan hiihtämään ainoana ongelman se, että siellä ei ole vielä lunta lähellekään laduiksi asti. Mitäs nyt? En tiiä, mut sinne mennään ja maasto- sekä paksupyörä ja juoksukamppeet otetaan mukaan eli eiköhän me liikuntaloma saada aikaiseksi vaikka hiihtämään ei päästäisi.

Mutta siis, tarkoitus on mennä ensi viikolla Sallaan Jäämeren Uimareitten ylläpitämään avantouintipaikkaan. 

Pöö. Suihku, sauna, avanto, sauna, avanto, sauna, avanto, sauna, avanto, sauna, avanto, sauna, suihku, koti.

Nähdään somessa:

❤

 Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

Vegaaniset joulun laatikot

Pidän joulun ajasta ja joulun touhuista. Rennoista, rauhallisista touhuista sillä hössötä en yhtään. Teen joulun juttuja mitkä hyvältä tuntuvat ja mitä rennosti ehtii, tapaan tai en tapaa sukulaisia, nautin hyvästä ja terveellisestä jouluruuasta.

Jouluruoka tosiaan voi olla terveellistä, vaikka usein saan myös karamelliähkyn joulun aikoihin vaikka se ei koskaan olekaan suunnitelmissani. Mutta tykkään marmelaatista ja joulusuklaista ja niitä tulee syötyä. Ihan riittävästi on sellaisiakin vaihtoehtoja noissa nameissa jotka eivät sisällä eläintä eli namiähky on helposti saavutettavissa. Liian helposti. =)

Tänä vuonna tein joululaatikot itse, yleensä (aina) ollaan ostettu laatikot valmiina, mutta eiväthän ne ole sama asia kuin itte tehdyt. Niin helppo tehdä ja aikaa on ollut rutkasti niin mikäs siinä touhutessa jouluruokien kanssa. Ostelin porkkanat, lantut ja perunat ja aloin keittelemään.

Porkkanalaatikko

Porkkanalaatikko

Ainekset: 

  • 1 dl rikottuja ohrasuurimoita
  • 7 dl soija- tai kauramaitoa
  • 2 dl vettä
  • 1-2 tl suolaa
  • 6-7 porkkanaa
  • 2 rkl soijajauhoja
  • 0,5 tl muskottipähkinää
  • 0,5 tl valkopippuria
  • pinnalle korppujauhoja ja margariinia

Valmistus: 

  1. Kuumenna vesi kiehuvaksi. Lisää suurimot, suola sekä soija- tai kauramaito ja anna kiehua 30-40 minuuttia. 
  2. Keitä porkkanat pehmeiksi ja soseuta ne. Sekoita soijajauhoihin vähän porkkanoiden keitinlientä ja lisää seos porkkanasoseen joukkoon. Sekoita joukkoon mausteet. 
  3. Lisää ohrapuuro porkkanasoseeseen, mausteet myös. Kumoa voideltuun uunivuokaan ja ripottele pinnalle korppujauhoa ja pieniä margariininokareita. Kypsennä 175 asteessa hieman yli tunti. (pidin 1,5h)
Laatikko on lanttu.

Lanttulaatikko

Ainekset: 

  • 1 kg lanttua
  • 2 tl suolaa
  • 1 dl korppujauhoja
  • 3 rkl siirappia (en laittanut)
  • 0,5 tl valkopippuria
  • 0,5 tl muskottipähkinää
  • 0,5 tl inkivääriä
  • 2,5 dl lantun keitinlientä
  • 2 d soija- tai kaurakermaa

Valmistus: 

  1. Kuori lantut, leikkaa ne kuutioiksi ja keitä suolalla maustetussa vedessä pehmeiksi. 
  2. Survo lantut tehosekoittimella tai survimella. Sekoita survokseen kermassa turvotetut korppujauhot. Lisää siirappi ja mausteet sekä nestettä niin, että seoksesta tulee juoksevaa. 
  3. Kaada seos voideltuun vuokaan. Koristele pinta lusikanpainalluksin ja ripottele päälle korppujauhoja. Kypsennä 175-200 asteessa 1-1,5 tuntia.

Imelletty perunalaatikko

Ainekset: 

  • 2 kg jauhoisia perunoita
  • 4 rkl vehnäjauhoja
  • 0,75 l soija- tai kauramaitoa
  • 2 tl suolaa
  • 3 rkl margariinia
  • siirappia maun mukaan

Valmistus: 

  1. Keitä perunat kuorineen kypsiksi suolattomassa vedessä. Kuori ne niin kuumina kuin mahdollista. 
  2. Soseuta perunat ja sekoita joukkoon vehnäjauhot. Anna seoksen imeltyä lämpimässä paikassa vähintään 2-3 h tai yön yli. (soseutukseen n. 2–3dl keitinvettä, n. 60 asteisessa uunissa) 
  3. Lisää imeltyneeseen seokseen soija- tai kauramaito, suola ja rasva. Sekoita hyvin. Seos on tässä vaiheessa melko juoksevaa. Maista ja lisää siirappia maun mukaan. 
  4. Kaada seos kahteen voideltuun uunivuokaan. Älä täytä vuokia täyteen, sillä laatikko kiehuu kypsyessään voimakkaasti. Paista 150 asteessa n. 2 tuntia.

Reseptit vegaaniliitto.fi

Nähdään somessa:

❤

 Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

Treeneissäni tuoksuu parfyymi

Tässä tulee pikku tarina joka tapahtui mulle muutama viikko takaperin.

Menin kuntosalille ja samalla kun astuin pukuhuoneeseen huomasin suihkussa olevan jonkun. Kiinnitin siihen huomiota sillä kuntosalini suihkussa harvoin näkyy tai kuuluu ketään. Hämmästelen sitä usein, että miten moni lähtee salilta hiet mukanaan. Tuntuu, että suurin osa. No, mikäs siinä eihän se kiellettyä ole. 

Haju ja pari Specialized-triathlonpyörää.

Tein salitreenini ja sen jälkeen menin suihkuun huomasin heti, että suihkun naulakossa roikkui koru. Se oli paksulla kultaketjulla oleva isohko selvästi vaikka kuinka vanha kultainen medaljonki ja uteliaana otin korun käteen ja avasin sen. Siellä oli kaksi vanhaa valokuvaa, mies ja nainen. Koru oli huomattavan painava sillä ketju oli paksu. Otin sen naulasta ja mietin mitä sille teen. Vienkö löytötavaratoimistoon (missä ikinä se sitten sijaitseekaan) vai jätänkö kuntosalin vastaanottoon. Jätin vastaanottoon ja siinä sanottiin, että otamme sen talteen. Hyvä niin, toivoin vain, että korun hukannut ihminen menee sitä salilta kysymään. Uskoin, että kyllä kyselee sillä sellaisen korun katoamisen huomaa varmasti ja mikä järkytys kun ei tiedä missä se koru on. Hui.

Seuraavan kerran kun menin salille, treenikaveri huomasi pukuhuoneen ovessa lapun jossa luki vuolaat kiitokset kultakorun palauttaneelle ja että vastaanotossa on löytäjälle pieni kiitospaketti. Outoo, ajattelin ja onneksi treenikaveri oli mukana sillä itse en ikinä olisi huomannut mitään lappua, en siltikään, vaikka se oli kokoa A4 ja nassun korkeudella ovessa.

Guerlain Mon Guerlain.

Menin vastaanottoon ja sain sieltä paketin jonka avasin. Sisällä oli parfyymi ja kiitoskortti jossa korun omistaja kertoi kuinka arvokas koru ja ketju  hänelle on ja mistä sen oli saanut ja koska. Kiitti myös rehellisyydestä.

Parfyymi, hajuvesi, mitä näitä nyt on. Mullahan jää hajuvedet melkein aina käyttämättä. Silti avasin paketin ja halusin haistella. Se oli Guerlain Mon Guerlain EdP tuoksu ja nyt sitten tilanne on se, että yritän käyttää sen. Jos ei sitten muuten niin varmaan sitten tuoksun treeneissä tuolle parfyymille peittäen hien hajun (muokkaus: v i t s i). Ja vähän vapaa-ajallakin tietenkin. Tuoksu on mieleinen, oikein onnistunut.

Tämmönen tarina.

Nähdään somessa:

 Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB