Elämä ilman koiraa on pyllystä

Näyttökuva 2018-9-22 kello 13.06.22

Mulla ei ole mitään treenikuulumisia kun olen nyt viikon verran ollut flunssassa, tosin nyt taidan olla parantunut ja jos olo on hyvä huomennakin niin sitten lähden kevyesti liikkumaan.

Koira-asiaa on jonkin verran eli nyt on se aika kulunut Mortti-koiran lopettamisesta, että asiasta voin jotain jutella muille kuin omille lähimmille, jätän kuitenkin tunteet tässä keskustelussa käsittelemättä. Kuukausi, pari ilman Morttia on ollut todella outoa elämää. Koira on kuitenkin niin kokonaisvaltainen perheenjäsen, että sen poissaolon huomaa jatkuvasti.

Meillä on härren kanssa aina ollut koira tai kaksi. Koko yhdessäolomme ajan (lähes 20 vuotta) ja nyt on ensimmäinen kerta kun koiraa ei perheessämme ole. Ensimmäisenä oli englanninbulldoggi, sen kanssa myöhemmin venäjänmustaterrieri. Sitten sekarotuinen Mortti. Eli kolme koiraa.

Olo tuntuu myös laiskalta. Tuntuu, että laiskan ihmisen hommaa olla lähtemättä koiran kanssa lenkille joka päivä, aamuin illoin. Mää tahdon koiran kanssa lenkille säännöllisesti ja mää tahdon suunnitella elämääni koiran kautta siitä ei pääse yli eikä ympäri. En halua elää koiratonta elämää.

Kissat Mirri ja Kaisa eivät taida tajuta, että mikä on muuttunut vaikka parin viikon ajan Mirri meni rutiininomaisesti illalla makaamaan harmaalle villapeitolle sohvan viereen jossa se oli melkein joka ilta Mortin kanssa nukkunut. Mirristä on tullut myös vaikka kuinka paljon läheisempi mun ja härren kansa ja nykyään se saa nukkua sängyssä mitä meillä eläimet eivät ennen saaneet tehdä. Mirri oli kuitenkin niin paljon seuraa vailla koiran kuoleman jälkeen, että se oli päästettävä yöksi sänkyyn. Kissa Kaisa taas on ollut kesällä niin paljon pihalla, että siitä ei ole ollut Mirrille koiran veroista seuraa.

Enemmän kuin montaa muuta asiaa olisin halunnut, että Mortti olisi saanut elää vielä monta vuotta, mutta niinhän sinä ei nyt sitten käynyt kun koira piti lopettaa hammaslääkäriin ja tilanne on nyt tämä mitä kukaan ei halua sen olevan.

Olemme miettineet uutta koiraa ja mulle on erittäin selvää, että tahdon elää koiraelämää, tahdon että meillä on oma koira jonka kanssa voi ulkoilla ja touhuta ja jonka takia hermoilla monta kertaa ja jonka asioita miettiä ja järjestellä siten, että sillä olisi hyvä elää koiran elämää. Haluan omaa koiraseuraa.

Ajateltu on, että uusi koira voisi meille tulla vuodenvaihteen aikoihin. Mikä koira, sitä ei vielä osaa sanoa. Tärkeimmät asiat rodun valinnassa ovat, että se on ystävällinen (ei epäileväinen) vieraita ihmisiä kohtaan, sen kanssa voi käydä juoksulenkillä. Eli näillä kriteereillä suurin osa koiraroduista sopisi meille. Totta, asia onkin vaikea tämän takia sillä tykkään ja härrekin tykkää monista roduista. No, jos vielä rajataan jotain asioita niin turkki saisi olla helppohoitoinen ja kuolata ei tarvitse, sopiva kerrostaloon ja koko sellainen alle 40 kg. Mulla on muutama rotu mielessä, mutta aika näyttää kuka se on ja koska se meille tulee.

❤ Jaanaba

Nähdään somessa:
Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

Mainokset

6 thoughts on “Elämä ilman koiraa on pyllystä

  1. Voi kuinka surullista 😥 Mortti oli maailman sympaattisimman oloinen koira. Aina niin iloisen näköinen ja touhukas. Jaksamista teille! T. Marjut

    Tykkää

  2. Surullinen uutinen, isosti paljon voimia teille ja Mortille hyvää taivasmatkaa 😔
    Mä aina itkeä pillitän jos näitä suru-uutisia luen. Koira on niin perheenjäsen kuin olla ja saattaa, eri tavalla kuin kissat.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s