Teen usein jääkaappiin valmiiksi tätä välipalaa jota on tosi helppo varioida ja jonka voin napata mukaan töihin tai syödä kotona, hyvää on. Itse käytän reseptissä usein maustamatonta riisiproteiinijauhetta, mutta aivan hyvin voi käyttää esim. suklaan tai vanilijan makuista proteiinijauhetta joka tekee annoksesta aivan eri makuisen joten kannattaa kokeilla. Kookosjuomaan parasta, mutta yleensä omasta jääkaapistani löytyy vain kaurajuomaa jota käyttää. Marjat voi soseuttaa sekaan tai laittaa annoksen päälle. Yleensä mulle riittää marjojen tuoma makeus sillä yleensä makeita välipaloja ei tee mieli, mutta makean ystävien kannattaa tosiaan laittaa joukkoon maustettua ja makeutettua proteiinijauhetta tai sitten lisää vaikkapa agave-siirappia joukkoon tai muuta makeutusta.
Kannattaa tehdä useamman päivän satsi kerralla vaikka helppo ja nopea onkin valmistaa vaikka joka päivä.
3/4 dl riisiproteiinia (maustettua tai maustamatonta)
4 dl kaura- tai kookosjuomaa
marjoja tai hedelmiä
Sekoita chian siemenet, proteiini ja kauramaito, jos proteiinijauhe meinaa jäädä paakuille surrauta hieman sauvasekoittimella. Jaa seos kahteen annokseen ja laita päälle marjoja ja anna tekeytyä vähintään puoli tuntia jääkaapissa.
Minä vielä lepäilen flunssan rippeitä pois joten treenikuulumisia ei ole kerrottavaksi. Mutta koirakuulumisia on, Morttikuulumisia.
Lauantai-illan rapsutusta.
Eli aiemminhan kirjoitin koira Mortin kivuliaasta hammas- tai suuongelmasta. Teksti tässä.
Asia on hoitunut hyvin sillä jatkoin soittorumbaa eläinlääkäreille ja sain kuin sainkin huomattavasti nopeammin Mortille ajan suun röntgenkuvaukseen ja mahdolliseen operaatioon joka pystyttäisiin tekemään samalla kertaa samassa nukutuksessa kahden eri lääkärikäynnin sijaan.
Yli kaksi viikkoa sitten maanantaina härre vei koiran eläinlääkäriin jossa siltä otettiin verikokeet (kaikki arvot oikein hyviä) ja röntgenkuvattiin sen purukalusto.
Aamulenkillä.
Vasemman puolen kolmijuurinen takahammas alhaalla oli heikossa hapessa ja se poistettiin samalla käyntikerralla. Olen ymmärtänyt, että kun koiralta poistetaan hampaan juuria niin aina pitää porata leukaluuhun, että kaikki varmasti saadaan pois. Niin Mortillakin porattiin ja leikkaushaava tikattiin.
Tämä hammas joka siltä poistettiin ei kuitenkaan ollut se kipukohta mihin minä itse olin alun perinkin sen paikantanut. Mun mielestä Morttia sattui aina oikealle puolelle yläkulmahampaaseen kun se puri luuta tai kepukaa. Vieläkin tunnen sisuksissani koiran sydäntäsärkevän ulvahduksen kun sattui. Olen voinut olla väärässäkin sillä onhan koira voinut luuta purra tai se on voinut osua aina myös tonne toisen puolen alahampaaseen joka poistettiin. Kipeä se alahammas oli joka tapauksessa kun tulehtunut oli.
Naapurustossa lenkillä.
Yläkulmahampaassa jonka oletin olevan se kipukohta oli ikenen vetäytymää ja lääkäri sanoi, että kun koira puree kovaa niin se voi olla todella kivulias ja jos vaiva jatkuu niin sekin hammas pitää poistaa.
Jotenkin hassua kun aina kun koira on käynyt suun tarkastuksessa on sanottu, että hampaat ovat tosi hyvät, jopa oikein hyvät. Mutta kai ne ongelmat sitten voi tulla nopeastikin varsinkin kun on tällainen lähes kymmenvuotias vanhus (joko Mortti on vanhus) kyseessä.
Kaksi viikkoa Mortti toipui hammasoperaatiosta syöden vain pehmeää ruokaa ja särkylääkekuurin. Desinfioivaa tatinaa laitettiin myös ikeniin ja haavakohtaan.
Nyt sille saisi antaa jo luuta pureskeltavaksi ja pitääkin antaa vaikka pelkään kuollakseni, että sitä sattuu vielä ja taas on edessä eläinlääkärikäynti. Toivottavasti kuitenkin vaiva olisi ohi.
Mortin Toilettilaukku.
Hampaiden harjaaminen on sen kanssa nyt aloitettu. Ostin maksan makuista hammastahnaa ja olen aloittanut harjaamiseen totuttamisen hampaiden ulkopinnoista. Vasta sitten kun ulkopintojen harjaus sujuu hyvin (eilen sujui jo erittäin hyvin) siirrytään suun sisäpuolelle.
Mortti on todella hyvin tottunut hammasharjaan ja vaikka vielä vähän jännittääkin hampaiden harjausta niin antaa sen hyvin tehdä ja vielä häntä heiluen.
Mirri on tyytyväinen kun koira tuli lenkiltä kotiin.
Ainoa asia mitä ihmettelen on se, että kun koira piti viedä jälkitarkastukseen jossa katsotaan että leikkauskohta on parantunut hyvin ja kun sen vein pari päivää sitten niin hoitaja yritti katsoa koiran suuhun, mutta Mortti alkoi äristä eikä se sitten uskaltanut sinne katsoa ollenkaan. Kirjasi vain koiran tietoihin, että hyvin on parantunut. Eikö sinne olisi pitänyt kirjata, että koiran suuhun ei katsottu kun se murisi?
Itse olen tiiraillut Mortin suun syövereihin ja kohta on niin takana, että sinne on todella vaikea nähdä, mutta omasta mielestäni se on parantunut ihan normaalisti niin kuin suu yleensä parantuukin.
Heippa hei. Viime vuonna meillä oli härren kanssa vedettävänä kaksi PUHTI juoksuryhmää ja taas on sen aika. Kevään PUHTI juoksuryhmä alkaa huhtikuun alussa, tarkemmin 4.4. Pirkkalassa, joten sopii hyvin Tampereen seudulla majaileville.
Tähän meidän juoksuryhmään sopii mukaan hyvin aloittelevat juoksijat ja enemmän juosseet. Eri vauhtisia juoksijoita on ollut aiemmissa ryhmissä mukana ja jokainen tiistai on suunniteltu siten, että kaikki saavat treenistä irti sen mikä omalle kuntotasolle sopii.
Voit olla maratoonari tai vasta haaveilla 5 km:n yhtämittaisesta juoksusta. Ryhmän koko pidetään sellaisena, että kaikki saavat henkilökohtaista ohjausta ja juoksutekniikkaan ja -asentoon perehdytään paljon. Kaikkea kivaa tiedossa kevään ajan kesään asti.
4.4.–13.6.2017
kerran viikossa, tiistaisin
yhteensä kymmenen kertaa yhdentoista viikon aikana (yhden viikon tauko välissä, mutta sille ajalle tulee ohjeet omatoimiseen juoksuun)
alusta asti saat ohjeet minkälaisia lenkkejä sinun kannattaisi juosta
yksilöllistä ohjausta
99 €, sis. alv
Tervetuloa mukaan, ilmoittautua voin sähköppostilla puhtivalmentaja@gmail.com tai puhelimella Jaana Sjöblom: 040 5819 145, Juha Sjöblom: 040 501 6804
Mun piti tänään juosta puolimaraton.Tampereen Maratonklubin järjestämä hallimaraton joka juostiin Pirkkahallissa 300 m:n radalla. Olin ilmoittautunut juoksutapahtumaan härren kanssa, mutta jouduin jättämään osallistumisen väliin sillä olen ollut viime päivät flunssassa.
Ei auttanut kuin surra omaa nuhanenää ja lähteä kannustamaan härreä hänen juoksuunsa.
Maratonin juoksevat olivat startanneet jo pari tuntia ennen puolimaratonin lähtöä.
Aulasta kilpailunumeron hakupisteestä kysyin saanko siirtää jo maksetun osallistumiseni (koska olen sairastunut) johonkin toiseen puolimaratoniin jonka Tampereen Maratonklubi järjestää. Joo saan, sanoivat ja aionkin keväämmällä lumien sulettua juosta jonkun ehkä heidän kuukausimaratoneistaan.
Tapahtumassa juostiin maraton ja puolimaraton, maratonin juoksevat starttasivat kello 10:00 ja puolimaratonlaiset kello 12:00.
Joko mietityttää tuleva juoksu?
Härren taktiikasta en oikein ennen kilpailua ottanut mitään selvää, ensinnäkin olin kuumeessa ja melko kipeä niin en jaksanut niin paljon innostua toisen juoksusta kuin mitä olisin jaksanut jos olisin ollut terve. Voimat olivat aivan loppu heti aamusta alkaen.
No, härre jotain turinoi, että haluaisi 1 h 45 min ajan 21,1 km:n juoksulle ja samalla myös sanoi, että aikoo pitää sykkeensä välillä 163–170.
Kohta lähdetään.
Oli kiva olla katsomassa ja analysoimassa juoksijoiden menoa ja kannustaa härreä sen minkä oma olotila antoi myöden eli aika himmeesti ja vähän. =)
Härre painatti menemään tasaista vauhtia hyvännäköisellä juoksuasennolla, en löytänyt mitään korjattavaa hänen juoksustansa, niin hyvältä se näytti. Yli 100 juoksijaa oli radalla juoksemassa.
Hauska juoksutapahtuma sinänsä, että järjestäjä saattoi mainostaa että ainakin huolto (vesi, urheilujuoma, banaani, rusinat) on tarjolla riittävän usein, 300 m:n välein. Kun joissain juoksu- tai triathlontapahtumissa saattaa tulla sanomista, että huolto on liian harvakseltaan niin täällä ei ainakaan ollut.
Härre ei tällä kertaa halunnut ottaa mitään omia energiageelejä mukaan vaan aikoi syödä ja juoda järjestäjän tarjoamia juttuja. Ai jaa, ajattelin minä sillä itse olisin taatusti ottanut pari energiageeliä mukaan jos olisin päässyt juoksemaan.
Härre huoltopisteellä.
Kuten sanoin, oli tosi kiva katsella juoksua ja sain siinä katsomossa istuessani aamupalanikin syötyä joka ei aamulla maistunut ei sitten ollenkaan.
Viimeisiä kierroksia meneillään härrellä.
Lopulta 70 kierrosta oli juostu ja härre tuli maaliin aikaan 1 h 47 min. Heti tuoreeltaan kysyttäessä sanoi, että juoksu oli hyvä ja ei ollut hyvä.
Hänellä oli meilein pakasta repäistyt kakkulat päässä, eilen nimittäin optikkoliikkestä haetut. Ihan hienot mun mielestä, mustat metalliset tämän päivän sangat jotka sopivat härren kasvoihin erittäin hyvin. Olen tyytyväinen, että minulla on mies joka vanhetessaan ei jässähdä menneeseen vaan on valmis niin vaatteissa kuin kakkuloissa hankkimaan sitä tämän päivän tyyliä. Ja parturiasioissa myös. Että jos on joskus 20 vuotta sitten todennut jonkun vaatteen tai hiusmallin niin hyväksi, että on sitä rakastanut vuosikausia ja aina näyttänyt samalta niin on valmis maailman muuttuessa muuttamaan sitä tyyliänsä (silti itseltään näyttäen) ja hieman uudistumaan jäämättä siihen vanhanaikaisuuteen. Oli kyse sitten väreistä tai malleista. =) Oliko selkeesti sanottu, ei varmaan.
Nyt näkee.
Hallimaratonista kun kotiin saavuttiin minä menin nukkumaan parin tunnin unet ja herätessäni olo oli selkeästi parempi mitä se oli ollut koko päivän. Oksettamisen tunne oli ainakin poissa ja kuume laskenut.
Syönyt en ole vieläkään mitään muuta kuin sen pienen aamupalan, ei kertakaikkiaan ole ruoka maittanut kun on vaan etonut, mutta nyt pienesti tuntuu siltä, että voisin jonkun täytetyn bagelin itselleni tekaista ja syödä tunnin parin päästä, ei kuitenkaan ihan tuntuisi maittavan. Väliin tulisi ainakin hummusta, avokadoa, Violife kookosöljypoihjaista juustonsiivua.
Meillä on härren kanssa menossa kevyt treeniviikko ja olemme ottaneet asenteen, että kevyt pidetään oikeasti kevyenä. Vähemmän treeniä kuin kahdella edellisellä viikolla niin palautuu hyvin, niin keho kuin mielikin.
Herkkuaamukahvi.
Mää taidan olla aika kova harkitsemaan ennen kuin teen mitään asioiden eteen. Ainakin joidenkin asioiden kohdalla on niin. Harkitsen kauan ja sitten toteutan koska olen jo valmiiksi päässäni sisäistänyt, että näin sitten tehdään. Eli en todellakaan ole spontaani impulsiivinen pärsoona joka innostuu ja aloittaa, ei en. Olen aivan päinvastainen. Mietin ennen kuin teen ja sitten vasta ryhdyn hommiin kun olen asian ensin pääni sisällä käsitellyt. Pätee isojen ja pienten asioiden kohdalla ja nyt tänään on kysymys pienestä asiasta. Niin pienestä, että sitä ei olisi edes sen kummemmin tarvinnut harkita, sen kun olisi ostanut vaan. Mutta koska minä olen minä niin tämäkin homma meni tällä tavalla. Ensin piti miettiä tuleeko palvelua varmasti käytettyä ja voisiko se olla mun juttu, onko kirjoja kiva kuunnella tai lukea ruudulta. Kysymys on nettikirjapalvelusta.
En halua kotiini ns. ”krääsää” eli ylimääräistä tavaraa yhtään enempää kuin on pakko. Kirjat ovat nykyään yksi sellainen mitä en tarvitse tänne pölyttymään lukemisen jälkeen joten rekisteröidyin Elisa Kirja -palveluun josta voi ostaa ääni- tai tietokoneella, puhelimella, tabletilla luettavia kirjoja.
Minä jotenkin olen kuvitellut, että nämä nettikirjapalvelut ovat kuukausimaksullisia, että joka kuukausi menee summa tililtä käytit tai et. Mutta eihän se niin mene, ainakin Elisa Kirjasta voi ostaa kirjan kerrallaan ja maksaa sen eikä mitään muuta.
Ensimmäisenä kirjana ostin äänikirjan, Jutta Gustafsbergin ja Harriet Piekkolan Mielen päällä.
Ihan kiva oli kuunnella.
Yksi helpoista kasvisruuista mitä teen säännöllisesti on Maija Vilkkumaan keltainen kasviscurry. Resepti tässä. Helppo ja nopea ruoka jota valmistin ison satsin kattamaan muutaman päivän ruokatarpeemme.
Parsakaali pilkottuna.Annos ja luettavaa. Kuntoplus-lehti on yksi suosikkilehtiäni.
Juoksu 3 h 1 min
keskisyke 127
25,63 km, 7 min 5 sek / km
venyttely 25 min
Ooh tänään oli pitkän juoksulenkin päivä. Pitkän rauhallisen juoksulenkin. Mukava kepponen vauhti jota on kiva juosta ja tällaista lenkkiä oikein odottaa monta päivää etukäteen.
Kummat juoksutossut tänään?
Oltiin sovittu, että aikaisintaan klo 12 lähdetään juoksemaan. Kello 12 sunnuntaina on sellainen, että kumpikin meistä saa ensin viettää kiireettömän aamun ennen kuin tarvitsee alkaa tohottaa kaiken maailman juoksuvaatteita ym. asiaan kuuluvaa. Mää sain viettää vähän pidemmän aamun kuin härre sillä tänään kuten yleensäkin herään aika paljon aikaisemmin ja kävinkin koiran kanssa hyvällä aamulenkillä mukavassa lumisessa kelissä.
Härre tunnelissa.
Juostiin tuttu Pyhäjärvilenkura ja nimenomaan matalalla sykkeellä. Oman sykkeeni pyrin pitämään alle 131 ja onnistuin siinä hyvin. Jotain kehitystäkin on ehkä tapahtunut tässä sykkeiden ja juoksuvauhdin matalassa päässä sillä lokakuussa juostu sama lenkki meni jonkin verran hitaampaa samalla matalalla sykkeellä. Jee.
Pitkin lenkkiä maisemat ovat tosi mukavat.
Meillä oli juomana vettä, energiana geeliä ja sellaisia energianameja. Pitkällä lenkillä on hyvä ottaa tasaisesti jotain energiaa, en minä ainakaan halua, että energiataso hiipuu loppua kohden vaan pyrin siihen että pysyn hyvissä voimissa ja jaksan lenkin laadukkaasti loppuun.
Tuuli oli kova, mulla oli tumput käsissä ja tuulihan niistä läpi meni ja jossain vaiheessa käpälät olivat aika jäässä, mutta ihmetyksekseni lämpesivät vielä sen jälkeen.
Tää kohta on jo yli puolen välin.
Kolmen tunnin rauhallinen juoksu menee yllättävän keppoisen oloisesti ja lenkin loputtua tuntuu, että onko sitä oikeasti juossut kolme tuntia kun tuntuu niin lyhyeltä ajalta. Lenkki meni hyvin, tosi hyvin.
Pyhäjärvilenkuran reitti.
Illemmalla vielä 25 min venyttely sillä olen osallistunut siihen spagaattihaasteeseen. Mielenkiinnolla odotan, onnistuuko tämä sillä niin kankealta tuntuu tällä hetkellä.
25 min jalkojen venyttely.
Viikon 5 liikunnat yhteensä 14 h 15 min (määräviikko)
ma uinti 1 h 31 min
ti juoksumatto 1 h 31 min
ke voima 1 h 20 min, venyttely 10 min, uinti 50 min
to maastopyöräily 2 h 3 min, juoksumatto 21 min, voima 1 h 12 min
Maastopyöräily varsinkin vapaapäivänä on tosi mukavaa. Tänään piti odotella nuohoojan tulemista ennen kuin pääsisin lähtemään pyörälenkille.Mutta ei se tullut siinä parin tunnin haarukassa mikä oli lappuseen merkattu joten pyöräilykamppeet päälle, pyörän kanssa pihalle ja polkemaan kohti Tamperetta ja Vuoreksen aika uutta asuinaluetta. Halusin mennä katselemaan mitä siellä on sitten viime käynnin rakenneltu ja muutenkin Vuores on kiehtovaa seutua. Joskus vuosia sitten mietittiin härren kanssa, että sielläkin voisi olla meidän koti. Mut ei sittenkään voi ei. Koti voi olla Pirkkalan perämettässä tai Tampereen ytimessä, siltä tuntuu tällä hetkellä.
Olihan siellä Vuoreksessa valtavasti meneillään rakennustöitä ja tavallaan eksyinkin sinne katujen sekaan jonnekin. No mutta sieltä on kuitenkin helppo osata kotiin joten en ihan oikeasti eksynyt, kunhan ihmettelin miten iso siitä paikasta onkaan tulossa.
Sillalla.
Kiva kevyt parituntinen maastopyörän päällä arjen menoa ihmetellen oli se.
Aamusali, se se oli eilen. Rauhallinen, treenaajista väljä mukava aamusali. Koko tammikuun on ollut isoa hulinaa kuntosalilla iltaisinkun ihmiset ovat innostuneet liikunnallisesta elämästä. Tuo tammikuun innostus saa todellakin kuntosalit täyttymään välillä äärimmilleen. Aamuisin on kuitenkin ainakin Pirkkalan salilla rauhallista ja tilaa treenaajan ympärillä mukavasti.
Tästä lähtee takakyykky.
Meillä oli pari kuukautta toinen saliohjelma, mutta nyt ollaan palattu aiempaan ja se oli tarkoituskin. Saliohjelmamme luonne muuttuu kuukausien edetessä ja tällä hetkellä tekemisen meininki on se, että sarjoja tehdään pari ja toistoja lähelle 15 mahdollisimman puhtaalla tekniikalla loppuun asti ja ihan reippaalla tahdilla.
Täti kyykkää.
Yleensä pyrin siihen, että kaksi viikottaista salitreenikertaa eivät osu peräkkäisille päiville, mutta joskus ne vaan osuvat silti. Kuten nyt, eilen oltiin salilla ja tänään mennään vielä salille. Mutta sellaista se on, ei aina (läheskään) pysty hoitamaan niin, että treeniviikko olisi justiinsa täydellinen.
