Lahti Triathlon, täysmatka 6.8.2016

Lahti Triathlon, täysmatka 6.8.2016
Uinti 3800 m
pyöräily 180 km
juoksu 42,2 km

Sarja Naiset 40–45, sarjassani 4 osanottajaa.

Perjantai-illalla päräytettiin pakettiautolla Lahteen heti töitten jälkeen. Kisanumeroa piti olla hakemassa viimeistään kello 20:00 ja oltiin paikan päällä jotain kymmentä vaille, vasta. Mattimyöhäiseksi meni, mutta töissä oli oltava sekä mun että härren joten minkäs teet.

Kisanumeroitten haun jälkeen heti kämpälle, oltiin vuokrattu Lahdesta kaksio Airbnb:stä välille pe–su. Kämppä osoittautui siistiksi oikein mukavaksi asunnoksi kivisessä kerrostalossa.

lahtitriathlon2016_09
Täsä mää oon pe iltana miettimässä lauantaista pitkääkin pitempää kisaa. Kyllä mietitytti meinaan.
lahtitriathlon2016_12
Sympaattinen kerrostalokämppä.
lahtitriathlon2016_10
Makkari.

Mun kämppäkaverit eli härre ja Tinke lähti hakemaan sapuskaa jostain paikasta mikä olisi auki ja löytyisi pian. Mää olin töistä päästyäni syönyt jo ruuan niin ei tehnyt iltapalaa kummempaa mieli. Jäin laitamaan kisajuttuja pakettiin kuten varmistamaan, että vaihtoalueen pussukasta löytyisi kaikki tarvittava. Esimerkiksi pyöräily- ja juoksukengät, sukat, energiageelit, numerolappu.

lahtitriathlon2016_13
Härre on herra 166.
lahtitriathlon2016_08
Kypärä ja ajolasit.
lahtitriathlon2016_05
Kisakengät ja numerolappu. Rouva 215.

Härre ja Tinke saapuivat lopulta pitsojen kanssa. Ei muuta kuin syömään.

lahtitriathlon2016_14.jpg
Muistaakseni Kotipitsaa.

 

lahtitriathlon2016_11
Illalla vielä jotain tohinaa autolla ja sitten nukkumaan.

Nukkumaan mentiin joskus 23 aikoihin. Herätys oli la-aamuna kello 4:30. Kuulostaa aikaiselta, mutta ei mulle ainakaan niin aikainen kun oon viimeisen vuoden herännyt töihin melkein tohon aikaan. Ihan pirteenä herättiin.

Mietitytti päivän kisa niin paljon, että ei oikein maittanut aamupala eikä mikään iso aamupala tohon aikaan mulle maitkaan. Söin kaurapuuroo omenasoseella, mukillisen kahvia ja lasillisen tuoremehua. En mitään muuta.

lahtitriathlon2016_07
Aamupalani. Ja pyjamahousuni. =)

Sitten kisapuku päälle ja kisapaikalle ja siellä tavaroiden vienti vaihtoalueelle.

Satoi, mutta oli ihan suht lämmintä, varmaan heti aamusta jo jotain 14 astetta ja ihan yli kahtakymmentä oli luvattu joten en juuri ollut varautunut mihinkään lämpimämpiin pyöräilykamppeisiin. Uskoin, että tarkenisin kisapuvulla sillä on sillä tarjettu kylmemmässäkin kelissä. Tosin lyhyemmässä kisassa, mutta nyt ei siis oltu luvattu kylmää vaan lämmintä päivää. Sade oli aika lämpöistä aamulla.

lahtitriathlon2016_23.jpg
Meidän pyörät paikallaan.
lahtitriathlon2016_16
Aamulla vaihtoalueella oli tohinaa. Klo 6:30 mennessä piti olla kamppeet valmiina vaihtoalueella.
lahtitriathlon2016_04
Märkäpuku päällä, kisa saa alkaa.

Märkäpuvun pukemisen jälkeen rantaan jossa startti olisi jo aika pian. Käytiin ihan muutama minuutti tekemässä verryttelyä järvessä ja kattottiin missä merkkipoijut jotka kiertäisimme uidessa olivat. Pitkä matka, kaikki poijut olivat tosi kaukana. =D

lahtitriathlon2016_03
Pällisteltiin kameroille rannassa.

Jatkoin lämmittelyä rannalla pienen järvessä pyrähdyksen jälkeen, pyörittelin käsiä ees taas samaan suuntaan ja erisuuntiin. Lämmittely ennen uintia auttaa aina, tottakai.

Mua ei juurikaan jännittänyt ja se näkyi rentona olemisena ennen starttia. Mukava tunne kun voi olla ihan rentona aiemman jäykistyneen minän tilalla. Oon nimittäin joskus ennenä jännitellyt näissä tilanteissa niin paljon, että sain siittä jossain vaiheessa tarpeekseni ja tein paljon henkisiä töitä saadakseni jännittämisen loppumaan. Ja sain vaikka tämän vuoden Kangasala Triathloinssa se jännitys pukkas taas esiin, mutta jäi siihen kisaan ja täällä Lahdessa ei sitten tarvinnut jännittää. Mietitytti kyllä paljonkin, että mitenkähän kisa menee ja pääsenkö lujaa vai hitaasti ja kramppaileeko paikat. Mutta mietityttäminen tapahtuu ihan rennolla fiiliksellä, se on täysin eri asia kuin jännitys.

lahtitriathlon2016_02
Pyörivä käsi ei ehdi kuvaan. Näyttää kolealta, mutta lämmin päivä luvassa hei! =)

No sitten kuulutettiin, että enää minuutteja starttiin ja köpötettiin härren kanssa rantaan.

Osallistujia tälle täydelle matkalle oli jotain 120. Naisia 18 kpl ja loput miehiä. Mietin sitäkin miten sijoitun naisten joukossa että oonko viimeinen vai missä mun nimeni tuloslistassa tulee olemaan. Mut sillähän ei ole väliä, teen tätä ennen kaikkea itselleni ja ylittääkseni aina itseni. Liikunta on parasta moneen asiaan. =)

UINTI 3800 m

Pum! Se oli lähtölaukaus. Joskus lähtö tapahtuu vedestä, joskus rannalta. Ny seisoskeltiin kuka rantavedessä ja kuka kuivalla maalla ja lähdettin pamauksen jälkeen uimaan. Sykemittari päälle ja menoksi.

Uinti uitiin kahtena kieppinä siten, että ensimmäisen kiepin jälkeen tultiin rantaan ja lähdettiin uudelle kiepille. Pääsin heti hyvään rentoon uintiin kiinni. Ihanaa. Uinti lähti sujumaan normaaliin mukavaan tasaiseen tahtiinsa. Aika pian alkuryysiksen jälkeen sai uida ihan omaa uintia ilman lähikontakteja muitten kisaan osallistujien kanssa.

lahtitriathlon2016_17.jpg
Kuva Timo Kananoja.

Läpsyttelin menemään mun matkavauhtia, semmosta mitä jaksaisin pidempäänkin ja mikä vielä tuntuu mukavalta. Semmonen ettei tartte puristaa sen kummemmin. Hengitys kuitenkin joka toisella käsivedolla kun altaassa matkavauhtini hengitys on joka kolmannella käsivedolla. Kai siinä joku pieni kisameininki on aina kisoissa koska silloin joka kolmannella käsivedolla hengitys ei vaan luonnistu. Kehityksen paikka tämäkin.

No, ensimmäinen kieppi loppusuoralla ja uin suoraan vesikasvipuskaan. Joka käsivedolla näpit osuu vesikasveihin ja niitä kietoutuu ranteenkin ympäri kerran pari. Kasveja tuntuu riittävän jonkin matkaa, mutta loppuvat sitten kuitenkin ja pian olenkin rannassa jossa oma kelloni näyttää väliaikaa 37 min. Olen tyytyväinen. Join muistaakseni mukillisen vettä ja jatkoin toiselle kiepille.

Toisella uintikierroksella sama rento uinti jatkuu ja mun uinti on koko 3,8 km:n matkan ajan mukavan tuntuista. Pari kertaa molemmat pohkeet kramppas hetken, mutta en huolestunut, jätin vain jo normaalistikin vähänt potkimiset kokonaan pois hetkeksi ja krampit oli sillä käsitelty.

13925760_1117132971693058_8198802687163516893_o-2.jpg
Kuva Sari Leppänen.

Rannalla ajassa 1 h 19 min 23 sek sarjani (N 40–45 kakkosena) . Olen tyytyväinen. Seuran ihminen räpsi kuvia ja huikkasi mulle, että härre tuli jokin aika sitten hyvissä voimissa vedestä ja tieto tietenkin helpottaa kun tietää ettei toiselle ole sattunut mitään.

VAIHTO UINTI–PYÖRÄ

Alun perin kun triathlonia aloin triathlonkoulussa harrastaa siellä heti paneuduttiin vaihtoihin ja siihen, miten hoidat sujuvan vaihdon ja siitä on jäänyt useimmiten tavaksi, että ei jäädä sinne vaihtoalueelle notkumaan.

Otin märkäpuvun pois, se orrelle ja uimalakki ja -lasit pois, sukka jalkaan, pyöräkenkä jalkaan, sukka toiseen jalkaan, pyöräkenkä toiseen jalkaan, ajolasit päähän, kypärä päähän, kypärä kiinni, pyörä pois telineestä ja pyörää taluttaen sinne asti missä sai nousta ajamaan.

lahtitriathlon2016_19
Härre oli mua nopeemmin vaihdossa. Kuva Timo Kananoja.

Vaihtoaika 2 min 36 sek. Sarjani nopein.

PYÖRÄILY

Matkaa pyörällä oli taitettavana se 180 km joka on jo ihan pitkä matka kuulkaas. Siinä ehtii puutua yksi jos toinenkin paikka ja odotettavissa oli Lahden monimuotoista reittiä ihan koko 180 km:n matkalla. Käänyttin sinne ja tänne ja nousiin ylämäkeä ja laskettiin alamäkeä.

Keli lämpeni koko ajan ja missään vaiheessa mulla ei ollut kertaakaan kylmä pyöräilyyn lähtemisen jälkeen joten olisi ollut turhaa pukea mitään kisapuvun lisäksi.

Mää olin tehnyt pari sämpylää herkkutäytteillä jotka olin ajatellut syödä pyöräilyn aikana mutta perhana unohdin ne vaihtoalueelle. Kyllä sapetti kun tajusin sen asian, sapetti hetken aikaa todella paljon. Mutta ei auttanut itku markkinoilla, onneksi mulla oli sentään jotain purtavaa energiageelien lisäksi. Oli yksi Evoke patukka. Patukan lisäksi energiana mulla oli yhdessä juomapullossa veden kanssa sekoitettuna kaikki pyöräilyyn tarvitsemani energiageelit ja otin siitä hörppyä aina 40 minuutin välein. Olin mitannut paljonko mun pitää juoda, että kerralla tulee yksi geelipussillinen imaistua ja siten vielä vähän vettä päälle. Geelit riitti just hyvin koko pyöräilyn ajan. Aivan laskelmien mukaan.

lahtitriathlon2016_20
Vähän geeliä ja vettä välillä. Posket täynnä. Kuva Timo Kananoja.

Jossain vaiheessa pyöräilyä oli keltaliivinen heiluttamassa, että hei pysähtykää ja taluttakaa. Kaikille sama, taluttakaa! Asvaltille oli levitetty jotain isokivistä soraa 200 m:n matkalle ja ei auttanut kuin taluttaa. Olin hämmästyksestä mykkyrällä, että mitä tässä tapahtuu. Olivat aloittaneet jotain työmaata eikä kisajärjestäjä tiennyt asiasta joten mitään informaatiota ei etukäteen osallistujat saaneet, Ilta-Sanomat sen sitten lopulta kertoi. Ärtymyskynnykseni nousi vähän sillä en olisi halunnut kävellä pyöräilykengilläni, pelkäsin, että jo elämää nähnyt muovinen klossi kengän pohjassa kuluu nyt lopullisesti sellaiseksi, että se ei enää mene polkimeen kiinni. Jos niin kävisi olisi vaikea polkea. No, taluttamisen tai paremminkin pyörän kantamisen jälkeen klossi meni kiinni ja pyöräily saattoi jatkua aivan normaalisti ja pikku ärtyminen jäi jonnekin sorapätkälle.

lahtitriathlon2016_21
Härren matkantekoa. Kuva Timo Kananoja.

Ensimmäinen kolme tuntia meni hujauksessa, mutta sitten alkoi vähän kyllästyttää. Mutta ei auttanut kyllästyä sillä maaliin oli vielä matkaa tuntitolkulla. Piti sotkea vaan eteenpäin ja motivoitua pyöräilystä. Patukkaa napostelin kolmessa erässä ja matka eteni kilometri kilometriltä. Tai paremminkin 20 minuuttinen kerrallaan sillä aina joka toinen 20 min otin geeliä ja vettä ja joka toinen 20 min vettä.

Vaihtopisteeltä vaihdoin tyhjän vesipullon täyteen kahdesti.

Maisemat jossain kohtaa oli kauniita, aina siinä missä oli järveä ja alkupätkä saatiin polkea rauhallisen liikenteen joukossa, mutta lopussa liikennettä alkoi olla todella paljon ja se häiritsi vähän.

Pyöräily tuntui kohtuullisen raskaalta tällä kertaa, pyöräaikani oli 6 h 28 min 41 sek, oman sarjani kolmas.

VAIHTO PYÖRÄ–JUOKSU

Hyvissä voimissa tulin pyöräilystä vaihtoon ja vaihtelin juoksutossujen ja lipan lisäksi vaihdossa kuulumisia myös joittenkin kanssa. =) Kisapuvun taskuun ja urheilutissiliivien sisään energiageelejä ja menoksi. Vaihtoaika 2 min 49 sek, sarjani 2.

JUOKSU

Juoksu lähti sujumaan ihan hyvin. Kuten olen aiemminkin kertonut, olen viime aikoina panostanut hyvään juoksemiseen. Hyvään askeleeseen ja hyvään juoksuasentoon ja siittä on ollut oikeasti hyötyä ihan hirmuisesti. Ei juoksuni vielä tai koskaan varmasti täydellistä ole, mutta parannusta on muimasti entiseen.

Juoksureitti oli neljä kierrosta eli ihan vähän reipas 10 km per kierros. Ensimmäinen kierros tosiaan lähti hienosti etenemään ja sain vauhdin pidettyä sopivana. Mulla oli toiveissa alle viiden tunnin juoksu ja siihen tähtäsin edelleen. Olin ihmeellisen hyvissä voimissa juoksun alkaessa ja hyvällä fiiliksellä. Tossua toisen eteen vaan ja aina tarpeen mukaan energiageeliä.

Jossain vaiheessa heti alkuunsa johonkin pallean kohtaan alkoi pistää ja jouduin kävelemään pari kertaa semmosen muutaman minuutin pätkän. Pisto lakkasi ja juoksu jatkui taas ihan sujuvasti. Peruskestävyyssykkeillä juoksin, aika alhaisilla sellaisilla, mutta mua ei haitannut enkä halunnut yrittää nostaa sykettä sillä laskujeni mukaan pääsisin alle viiteen tuntiin tälläkin vauhdilla.

Joka kierroksella juostiin saman juomapisteen ohi neljästi, kerros oli tehty niin ovelasti. Se oli monimutkainen, mutta opasteitten ansiosta eksymismahdollisuutta ei todellakaan ollut. Juomapisteellä oli tarjolla  vettä, urheilujuomaa, kolaa, banaania ja suolakurkkuja. Ja ampiaisia seurana aivan hölmön paljon. Niitä parveili kymmeniä ellei enemmänkin siinä juomahuoltajien ympärillä ja juomissa ja roskissa. Hyh.

Juoksun aikana välillä paistoi aurinko välillä satoi ja sade kesti vain hetken vaikka toivoin että sataisipa vielä kauemmin. Ei satanut.

Juoksureitti oli semmonen, että siinä oli koko ajan muutakin juoksijaa hirmuisesti kun mentiin ees taas sikin sokin. Se oli kivaa ja moni tsemppas ja monia tsemppasin. Sain jopa juoksuseuraa eräästä tamperelaisesta joksikin aikaa.

Omia seurakavereita oli monta kisassa mukana.

Toisella ja kolmannella kiepillä jouduin molemmilla myös kävelemään pistosten takia. Jossain vaiheessa pidin pidemmän tauon energigeelin ottamisessa pistoseten takia. Välillä join kolaa ja se maistui todella hyvälle.

lahtitriathlon2016_22
Härre pysyi iloisella mielellä koko reissun ajan. Kuva Ville Litmo.

Jossain välissä oli kyllä aika raskasta, muista kun mietin että ei halavattu mulla on vielä 25 kilometriä juostavaa, ei tuu mitään ei sitten millään. Mutta pääsin noista ajatuksista ja juoksusta tuli vaikka mitä. =)

Välillä korjailin ryhtiä nostamalla kädet suorana ylös, välllä venytin takareisiä hetken ja taas jatkoin matkaa ja mikä parasta joka kerta kun jatkoin matkaa sain juoksusta kunnolla kiinni enkä lässähtänyt. Tätä ei oo tapahtunut koskaan ennen pitemmillä matkoilla vaan aina oon lässähtänyt loppua kohden.

lahtitriathlon2016_01
Juokseva mää. Kuva Ville Litmo.

Neljäs ja viimeinen kierros lähti vielä sekin hyvällä fiiliksellä jota ihmettelin ittekin. Olin supertyytyväinen, että juoksuni hyvää ja selkeästi parantunut entisestä ja haluan jatkossakin kehittää sitä sillä haluan vauhtia lissää.

No niin viimeinen kymppi juostu ja maalia kohti. Kuuluttaja kuuluttin mun numeron ja kertoi nimen ja otin pienen loppukirin, toki huomattavasti vaisumman kuin lyhyillä matkoilla ja vaapuin maaliin. Olo oli tyhjä ja tyytyväinen yhtä aikaa.

Juoksuaika 4 h 50 min 2 sek. Sarjani toiseksi nopein juoksuaika. Tavoite saavutettu juoksun suhteen kun meni alle vitosen, tyytyväinen.

Kisan loppuaikaan 12 h 43 min 32 sek olen tyytyväinen. Ensinnäkin siksi kun se on nopeampi kuin viime vuonna Tahkolla vaikka pyörä oli tällä kertaa paljon raskaampi ja toisekseen tyytyväinen siksi kun aika on alle 13 h.

Yllätyksekseni sijoituin sarjassani kakkoseksi. Seurakaveri voitti.

lahtitriathlon2016_18.jpg
Hei tuuletetaan jo! Kuva Timo Kananoja.

Uintiin oon tyytyväinen kun se meni helposti ja kevyesti ja hyvään aikaan. Jos parannettavaa olisi niin voisin ottaa vielä pikkasen isommalla sykkeellä jolloin vauhti luultavasti kasvaisi hieman.

Pyörään en oo niin tyytyväinen kun se tuntui aika raskaalta ja samalla oon tyytyväinen kuitenkin. En kässää miksi tuntui raskaalta. Menin kuitenkin maltillisilla sykkeillä pk2–aerobinen kynnys.

Juoksuun olen yhtä tyytyväinen kuin uintiin, juoksu meni tilanteeseen nähden kevyesti ja jaksoin hyvin. Parannettavaa on vielä siinä, että isommalla sykkeellä pitäisi mennä ja pystyisin siihen. Parannusta on kyllä tässäkin asiassa jo tullut ja kehitystyö jatkuu.

Maltilla menin koko kisan ja se riitti tavoitteen mukaiseen suoritukseen ja maaliinpääsyyn. Niin pitkä taival, että ikinä ei tiedä mitä tapahtuu ja tyssääkö kisa tai hidastuuko jonkun krempan takia vai mitä.

Hyvä kisa oli se, mutta nyt tarvii sanoa, että se energiageelin määrä mikä tolla reitillä pitää imaista on kamala. Oksettaa ajatuskin energiageeleistä ja nyt otankin asiakseni tutustua energianameihin, että olisko niistä johonkin. No on, tiedän kyllä mutta en oo niitä kertakokeilua enempää saanut hankittua.

lahtitriathlon2016_04

lahtitriathlon2016_23

Olihan se matka! Yhteensä 226 km ja yli puoli vuorokautta.

 

Lahti Triathlon Facebookissa.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Mainokset

7 thoughts on “Lahti Triathlon, täysmatka 6.8.2016

  1. Hei! Mietinkin kun autolla teitä pyöräilijöitä ohittelin, että mahdatteko olla mukana. On se vaan hieno laji! Arvostan kovasti teitä urheilijoita!

    Tykkää

    1. Oltiin oltiin ja yllättävän mukavaa vaikka ei välttämättä uskoisi kun niin kauan taaperretaan etiäpäin. =) Ihana laji on oon ihan fiiliksissä, että oon tajunnut alkaa harrastaa triathlonia. Monipuolinen, ei tuu niin helposti kremppaa sinne tänne kun on monta eri juttua mitä treenata. =)

      Tykkää

  2. Hurjan päivärupeama teillä on kyllä ollut tuolla Lahdessa! Hieno suoritus sekä sinulta että Härreltä, olette ihan valtavan hyvässä kunnossa 🙂 Ja tosi kiva kun kirjotitelet näitä treenijuttujasi ja kisaraporttejasi tänne blogiin, näistä saan aina mukavasti motivaatiota omaan treenaamiseeni 🙂

    Millainen tunne sinulla on muuten nyt kropassa kun kisasta on muutama päivä? Missäpäin kroppaa tuo suoritus tuntuu eniten? Entä kuinka pitkään aiot palautella kisan jälkeen?

    Isot onnittelut vielä teille molemmille Härren kanssa tuosta täysmatkan vetämisestä 🙂

    Tykkää

    1. Kiitosta vaan. Tarvii kyllä sanoa, että yllättävän helposti se täysi matka kuitenkin menee.

      Olen vielä tänään kirjoittamassa tuntemuksista ja muusta blogiin. Tuntuu, että luita ja ytimiä särkee lonkista alaspäin joka kohdasta ja on semmonen ylirasittunut. Tekis mieli nukkua, mutta kuitenkin ei nukuta. Palautuminen tulee tarpeeseen. 2–4 viikkoo ilman treeniä.

      Tykkää

  3. Päivitysilmoitus: Kisakalenteri 2017

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s