Kokemus tämäkin

Wihan kilometrit 24.10.2015

3 h 24 min.
Keskisyke 152, maksimi 165.
32,37 km, 6 min 19 sek / km

wihank

Viime lauantaina kävin juoksemassa Tampereella Wihan Kilometrit -tapahtumassa jonkun 32 kilometriä. Olin joo kyllä ilmoittautunut maratonille (42,2 km)?

wihankilometrit201502

Olin starttiviivalla vähän ennen kello viittätoista jolloin juoksuni starttasi. Tulin kauheeta höökää töistä sillä työpäiväni kesti kahteen asti, pääsin kyllä lähtemään töistä vähän ennen kahta ja hakemaan kisanumeroani Pirkkahallilta Wihan kilometrien numeronhakupisteeltä ihan ajoissa vaikka kiirettä oman pään sisällä pitikin..

Juoksun startti oli Pirkkahallilla ja siinä lähtölaukausta odottaessa ehdin miettiä sataan kertaan, että hei haloo miten oon edes ilmoittautunut tämmöseen juoksuun (42,2 km) jonka juoksisin työpäivän jälkeen. Mikä ihme aivosekaannus mulle on jossain vaiheessa tullut? En kässännyt. =D Tai miksi olin ilmoittautunut maratonille enkä nonstop-juoksuun jossa olisi voinut juosta ihan minkä pituisen matkan vaan, pönttöpääminä.

Päässä ajatukset olivat ei niin positiivisia ja motivaatio oli aika alhaalla vaikka olin koko päivän töissä yrittänyt tsempata itteeni hyvään juoksufiilikseen.

wihankilometrit201501

Juoksu juostiin 3,33 km:n lenkuralla + yhden kilsan lisälenkki maratoonin juoksijoille ja matkoja oli kaikkea nollasta sataan kilsaan. Paljon oli sadan kilometrin juoksijoita paikalla. Pam ja juoksemaan. Lähdin  samaa vauhtia kuin eräs oranssipaitainen nainen ja siinä turistessa aika kului hyvin. Ankeat ajatukset pitkästä juoksusta kaikkosivat saman tien, niin hianoo oli painattaa menemään.

Ensimmäinen, toinen, kolmas, neljäs, viides kierros kaikki oli helppoja ja juoksu meni lähestulkoon omalla painollaan. Keli oli mukava.

Ehkä kuudennella kierroksella huomasin, että nyt saan tehdä töitä että pysyisin vielä oranssipaitaisen vauhdissa ja siinä taisin sitten jäädä jälkeen ja seuraavalla kierroksella juoksu ei enää kulkenut niin lennokkaasti joten tein päätöksen, että juoksen vielä kierroksen ja lopetan siihen. Ja tätsit juoksu tuli juostua. Ihan hyvä mieli vaikka kyllä mun tekee mieli ihan koko maraton juosta vielä ehkä tulevana talvena.

Läksin kotiin lepäämään. =D Tää oli ihan hyvä pitkä lenkura työpäivän jälkeen.

Työpäivän jälkeen juostu pitkä lenkura meni jalkojen suhteen ihan hyvin, 8 h työpäivää ei kyllä siinä huomannut, aivan sama tunnelma kuin jos en olisi ollut töissä. Ei vaikuttanut millään lailla juoksujalkoihin.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Mainokset

Mysli

 

Paahteinen mysli.
Paahteinen mysli.
  • 9 dl kaurahiutaleita
  • 3 dl siemensekoitusta
  • 3 dl soijapapuhiutaleita
  • 2 dl manteleita
  • 0,7 dl rypsiöljyä
  • 4 tl kanelia (ainakin)
  • 1 tl kardemummaa (ainakin)
  • 2 tl jauhettua inkivääriä (ainakin)
  • suolaa

Uuni 200 asteeseen.

Sekoita kaurahiutaleet, siemenet, soijapapuhiutaleet, mantelit keskenään kulhossa.

Kuumenna öljy pannulla ja lisää siihen mausteet ja sekoittele hetken aikaa. Sekoita öljy-mausteseos kuivien aineiden joukkoon ja levitä sekoitus pellille. Päälle voi vielä ripotella kanelia ja kardemummaa, suolaa hieman, kaikkea oman maun mukaan. Itse laitoin mausteita aika paljon, teelusikallisia.

Paista mysliä uunissa 30 min tai niin kauan kun se on sopivasti paahteinen. Välillä sekoitellen. 

Ainekset tällä kertaa.
Ainekset tällä kertaa.
Sekoitetaan.
Sekoitetaan.
Pellille uuniin ja uunista ulos.
Pellille uuniin ja uunista ulos.
#namimaiskis
#namimaiskis

Tämä resepti on sellainen mitä voi tuunailla mielin määrin. Raaka-aineita voi vaihdella, öljyjä voi vaihdella, mausteita voi vaihdella.

MIKÄ SOIJAPAPUHIUTALE? Itse sanoisin soijapapuhiutaleen tunnelmaa pähkinäiseksi ja olen tämän uunissa paahdetun myslin lisäksi käyttänyt sitä ihan sellaisenaan välipalajogurttien seassa ja keittänyt myös aamupuuron joukkoon jotain ruokalusikallisen per puuroannos. Nams.

VegeSun-nettisivu sanoo soijapapuhiutaleestaan näin:

VegeSun Soijapapuhiutaleet on täysin uuden tyyppinen soijahiutale, joka syntyy, kun Itävaltalaisilta pelloilta korjattuja soijapapuja litistetään mekaanisesti ja ne paahdetaan.

Näin saadaan pähkinäinen ja sellaisenaan kypsentämättä käyttövalmis soijapapuhiutale. 

Soijapapuhiutaleet sopivat mysliin, aamiaisseoksiin, pataruokiin ja sellaisenaan välipalaksi.

Tuote on geenimuuntelematon. Syksyllä 2015 uutuutena myös K-kaupoissa.”

paahteinenmysli06

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Inkiväärismoothie

Kaupallinen yhteistyö: Evoke Oy, The Ginger Peoplen maahantuoja.

havregurt_smoothie01

Inkiväärimurskaa, kaurajogurttia, pinaattia, päärynä. Siinä lempeän mutta kuitenkin inkiväärimäisen tujakan smoothien ohje.

Ainekset, saa improvisoida.
Ainekset, saa improvisoida. Laitoin kahden hengen annokseen 3 rkl The Ginger People -inkiväärimurskaa.
Sekoittimeen.
Sekoittimeen.
Hyvää.
Hyvää.

Evoke Energy Facebookissa.

The Ginger People Suomi Facebookissa.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Vipunostoja kuntosalilla

Mulla pyörii päässä jatkuvasti mun liikunta-alan opiskelut kun joka päivä tulee luettua ja opeteltua ja pitää yrittää kovasti sisäistää ja oppia niin hyvin, että suoriudun koulutuksesta. Tarkoittaa sitä, että tänne blogiinkin ne kouluasiat pukkaa väkisin. Kuten nyt. Koska päässä ei juuri muuta pyöri kun nämä liikuntajutut.

Oon aina tai ainakin viimeiset visi vuotta ellei yli tykännyt kaikenlaisesta voimatreenistä. Kuntosalihommista, crossfitista, kotona treenaamisesta, kehonpainotreenistä, triathlonseuran juNpasta, kahvakuulasta, ihan kaikesta mikä pitää lihakset kunnossa.

Tänään tein härren kanssa voimatreenin, mentiin kahdestaan salille ilman ystävä Teijaa joka yleensä on mukana. Suunnittelin itselleni muutamat liikkeet käsipainoilla tehtäväksi jotta sisäistäisin ja oppisin mahdollisimman hyvin.

Seuraavassa joitain mietteitä liikkeistä:

VIPUNOSTO SIVULLE KÄSIPAINOILLA. (hartialihaksen keskiosa)

Hartioiden levyinen haara-asento, selkä suorana, polvet hieman koukussa. Käsipaino kummassakin kädessä. Kädet alhaalla reisien vieressä tai edessä, kyynärpäät pienessä koukussa. Nosta painot suoraan sivulle hartiatasoon. Liike lähtee olkapäästä ja pitäisi saada myös tuntumaan siellä. Rauhallinen palautus.

vipunostot02

…………………….

VIPUNOSTO ETEEN KÄSIPAINOILLA. (hartialihaksen etuosa)

Hartioiden levyinen haara-asento, selkä suorana, polvet hieman koukussa. Käsipaino kummassakin kädessä, painot kiinni etureisissä. Nosta käsivarsia vuorotellen eteen ylös silmien korkeudelle. Rauhallinen palautus.

vipunostot03

…………………….

PYSTYSOUTU KÄSIPAINOILLA (olkapäät, yläselkä)

Tukeva haara-asento, käsipainot kädessä reisien edessä kämmenet vartaloa kohti. Vedä käsipainot lähellä vartaloa ylös leukaa kohti kyynärpäät edellä. Selkä tiukkana. Pysäytä painot hetkeksi liikkeen yläasennossa. Rauhallinen palautus.

vipunostot01

…………………….

Lisäksi tein ainakin VIPUNOSTO TAAKSE KÄSIPAINOILLA  ja KICKBACK. OLANKOHAUTUSTA kokeilin.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Mustavalkoinen sunnuntai

Herätys klo 6:00, mutta väsyttää joten siirrän kelloa vielä puoli tuntia eteenpäin ja herään sitten klo 6:30 uudelleen. Väsyttää edelleen. Takana on kaksi pitkää koulupäivää personal trainer -koulutusputkessa.  🙂 Ihania päiviä, mutta jos kestävät sinne yli klo 18 niin silloin alkaa käydä raskaaksi.

111
Kapuan alakertaan ja kun isompi koira Tärppä kuulee askeleeni se alkaa heiluttaa häntää voimakkaasti. Makaa kyljellään lattialla, ei nouse ja häntä vaan heiluu ja heiluu kiihtyvällä tahdilla. Heilutukselle ei tuu loppua, tämä on joka-aamuista. Toivotan hyvät huomenet koirille silitellen niitä yksi kerrallaan. Ensin Tärpälle ja sitten Mortille. Joka aamu sama järjestys. Tärpän turkin leikkaamisella alkaa olla jo kiire, en vaan saa aikaiseksi.
112
Mortti nukkuu sohvalla parin kolikon vieressä. Ei korvaansa lotkauta kun silittelen ja toivotan huomenet.
125
Juon kahvia, surffailen mieliblogeissa joista yksi kestosuosikki on liinailua.blgospot.fi, josta saankin inspiraatiota kuvailla tämän päivän tekemisiäni.
113
Aamupalaksi kahvia, kaurapuuroa omenasoseella. Härrelle puuro valmiiksi toiselle puolelle pöytää. Lämmittää mikrossa kun herää.
114
Eväitä. Paistelen näitä pikkuisia ruusukaaleja päivän eväsruokaani.
115
Tänään opiskeluissa on kehon painolla treenaaminen. Piti pukee rikkoota ja päädyin mustiin Niken juoksuhousuihin ja mustaan Zeropointin kompressiopaitaan. Tukka on hassussa vaiheessa kun en oo käynyt parturissa miesmuistiin. =D
116
Koirien kanssa lenkille ja kissa Kaisakin päättää tulla koko lenkin meidän kanssa. Kuten aika usein.
117
Ajelen kohti opiskelupaikkaa.
118
Ihanan keltaiset syksyn värit, värikylläisyys oikein tunkee silmään. Parkkeeraan kaarani ilmaiselle paikalle (sunnuntai). Unohdan sitä paitsi koko päiväksi autoni avaimen virtalukkoon ja oven auki. Niin mua.
119
Tuamiokirkko on hiano.
Tuolla päiväni vietän.
Tuolla päiväni vietän.
120
Meninkö tosiaan hissillä? Vetelät käyttää hissiä sitä mieltä olen.
123
Suoraan jumppasaliin ja keltaisen jumppapallon päälle istumaan.
121
Taas tulee ihan hirveesti tietoo ja taitoo ja vinkkejä omaan treeniliikepankkiin. Erittäin hyvä opettaja taas jälleen kerran. Täällä ei ole huonoa opea ollutkaan, kaikilla on valtava osaaminen.
122
Omakuva tauolla. Pitkä päivä.
124
Opiskelun jälkeen oli vielä mentävä apteekkiin ostamaan Tärpälle Addisonintautipillereitä kun olivat vähissä. Lopulta pyörin parissakin keskustan apteekissa ensin ettien parkkipaikkaa ja mitä kaikkee. Onneksi kuitenkin sain koiralle lääkkeet. Kattelin miten tyhjä ja ruma plätty Tampereen Keskustori onkaan. Se on epäonnistunut. Haaveilen taas kerran keskusta-asumisesta. Aion ehkä muuttaa sinne. =) Mikäs siellä olis asuessa.

Tähän loppui kuvat tältä päivältä, mukavaa sunnuntai-illan jatkoa.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Hyvän ruokavalion aineksia

lautasmalli_vaaka_iso_web
© Valtion ravitsemusneuvottelukunta.

Kas tässä hyvä uutinen Yle.fi -sivustolla jonka luettuani laittoi kirjoituttamaan tämän teksin jota nyt kirjoitan. Mun mielestä tärkeä monen ihmisen lukea, varsinkin sellaisten kuntoilijoiden jotka ovat ihan ”pihalla” tässä proteiinipatukka-kaikenmaailmanjauheviidakossa kun ei tiedä mitä pitäisi suuhunsa panna.

Pointti on se, että vaikka kaupan hyllyt tursuavat vaikka mitä kuntoiluun liittyvää syömistä niin ihminen pärjää ja voi kuntoilla ja urheilla ihan perussyömisellä ostamatta ainuttakaan palautusjuomaa tai proteiinipatukkaa, jauhepussia, energiageeliä ym. Ihan helposti ja lihas kasvaa jos sitä haluaa kasvattaa ja treeni menee perille ilman seikkerissä olevaa palautumisjuomaa. Voi ostaa, muttei missään nimessä tartte.

© Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
© Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Blogitekstini otsikko on napattu tästä julisteesta.

…………………………………………………………………

”Mainonta ei perustu tieteelliseen faktaan vaan maksettuihin mielipiteisiin”

JA

”Ei ole kuitenkaan mikään pakko nauttia urheiluvalmisteita kuntosalin pukuhuoneessa. Heikkilä viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan esimerkiksi proteiinin saamisen kannalta ei ole väliä, nautitaanko se salilla heti treenin jälkeen vai proteiinipitoisena välipalana muualla tuntia ennen.”

…………………………………………………………………

Näin sanoo artikkelissa Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen väitöskirjatutkija Harri Heikkilä ja täähän on tiedossa monessa asiassa.

Muunmuassa vitamiinien kaupittelussa on tätä samaa vaivaa, maksettua mielipidettä. Tai rokotteissa.

Mää oon ihan samaa mieltä tämän artikkelin kanssa, mutta silti saatan joskus jonkun patukan ostaa ja vetäistä nassuun tai ottaa treenin jälkeisen palautumisjuoman pussissa olevasta riisiproteiinijauheesta. Se on ihan ok kunhan se ei riistäydy jokapäiväiseksi ja kuten artikkelissa todetaan ei oo hyvä jos nämä ravintolisät syrjäyttävät normaalin syömisen.

Joskus aiemmin vetelin enemmänkin jotain patukoita, mutta se on vähentynyt todella paljon nyt kun en enää halua syödä kaiken maailman ylimääräisiä aromeita enkä varsinkaan keinotekoisia makeutusaineita enkä myöskään liiallisesti sokeria. Hehe. Se johtaa siihen, että mieluiten teen patukkani itte jolloin ne koostuvat ihan simppeleistä aineista kuten pähkinä, taateli, banaani, ruisnat ym. Tai sitten syön pähkinät pähknänä ja taatelit taatelina, molempi parempi ja milloin mitenkin.

© Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
© Valtion ravitsemusneuvottelukunta.

Näiden tässä tekstissä jo olevien Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kuvien lisäksi sivuilla on nähtävillä vielä monia esimerkkikuvia erilaisista lautasmalleista. On einesannoksesta, työpaikkaruoka-annoksesta, pasta-annoksesta. Hampurilaisaterioista, salaattiaterioista sun muista. Nää on hyviä kuvia kun ei aina tiedä miten sen annoksen siihen lautaselle koostaisi. Kuva-arkisto tässä.

Mun oma syömisenihän on suurin piirtein vegaanista vaikken vegaani olekaan. Eli ei mitään eläinperäisiä ruoka-aineita, Ei edes maitoa tai munaa joita vielä keväällä vetelin hyvällä halulla. Syy tähän on vain ja ainoastaan se, että en halua syödä ketään enkä halua olla osallisena eläinten pahoinvoinnissa ja tehotuotannossa syömällä niitä itte. Ei kiitos ja todella hyvin olen pärjännyt.

No, yksi poikkeus, syön joskus itte pyydettyä tutun pyytämää kalaa jota me pakkaseen välillä saadaan ja joka on kullan arvoista meidän perheelle.

Mortti meinaa pölliä mun omenan.
Mortti meinaa pölliä mun omenan.

Ajattelin aiemmin, että kylässä ja ravintolassa voin maidot ja munat syöpötellä, mutta ajatus menee koko ajan siihen suuntaan, että miksi ihmeessä näin tekisin ja nyt haluankin ravintoloilta täysin vegaanisia syömisiä mun lautaselle. En taida mennä enää semmoseen ravinteliin missä tätä mahdollisuutta ei ole enkä missään nimessä osta edes maailman kiireisimpänä liikunta-alan koulupäivänä mitään evästä mikä ei ole vegaaninen. Otan sitten vaikka omat eväät matkaan aina ja joka tapauksessa. Viime koulutusviikonloppuna meinas tulla tenkkapoo kun menin ravinteliin missä on paljon kasvissyöjille sapuskaa, mutta ei sitten kuitenkaan ollut mitään kokonaan vegaanista mikä oli mulle melkein käsittämätöntä. Teki mieli kysyä, että kasvaako raejuustu pensaassa tai tuleeko maito luonnonlammikosta hä? Ei tuu ei ne oo kasviksia. Painelin siittä kadun toiselle puolelle Siwaan ja ostin jotain mitä käteen sattu eikä hyvin sattunut. Omat eväät olis ollut tähän ratkaisu tai sitten kunnolla etukäteen selvittää minne olisi pitänyt mennä syömään jotta olisin saanut mitä haluan.

Ostin Leaderin hamppuproteiinia kun halavalla sain ja tämä pussukallinen sitä ainakin meillä käytetään. Smoothieihin varsinkin.
Ostin Leaderin hamppuproteiinia kun halavalla sain ja tämä pussukallinen sitä ainakin meillä käytetään. Smoothieihin varsinkin. Päärynää, banaania, luumusosetta, hamppuproteiinia, vettä, kookosrasvaa veitsenkärjellinen.

Facebookissa on semmonen ryhmä kuin Vegaaninen Tampere ja sieltä saan hyviä vinkkejä ja tietoa monesta asiasta. Helpottaa omaa elämää kun ihan kaikkea ei tartte alusta asti selvitellä ja jos tarttis niin en tiedä olisiko musta siihen. Mut musta on tähän syömiseen tällä tavalla tänä päivänä ja se on hyvä ja riittää mulle. Maailma muuttuu, ruokia tulee ja menee.

Maitotuotteiden tilalla syön kaura- ja soijatuotteita, riisituotteitakin. Juomaa, jogurttia, jäätelöä. Karamellihyllystä karkkipäivänä taas löytyy vaikka kuinka paljon ja mielin määrin nannaa missä ei oo eläinkunnan tuotteita käytetty eli liivatetta ja maitojauhetta esimerkiksi. Vegaanituotteet.net sivustolla on kerrottu osa näistä tuotteista hyvin selkeästi jos ei aina jaksa itte pussin kyljestä lueskella. Hyviä namipäivän juttuja löytyy irtokarkkilaareista, löytyy suklaahyllystä, löytyy siitä karkkipussimerestä mikä kauppojen seinillä on, löytyy jäätelöaltaasta. Vaihtoehtoja on paljon joten ilman ei tartte olla. Liivate ajatuksenakin ällöttää, se on valmistettu usein siannahasta.

Isetehdyt smoothiet maistuvat pitkän tauon jälkeen.
Isetehdyt smoothiet maistuvat pitkän tauon jälkeen.

Yks uus asia mikä tuli mehuista nenulin eteen on se, että monet mehut ovat kirkastettu liivatteella, mutta koska sitä liivatetta ei jää lopulliseen tuotteeseen niin sitä ei tartte mainita tuoteselosteessa. Hyi. Tiedon onko mehu kirkastettu liivatteella saa valmistajalta. Onhan näitä varmaan paljon muitakin mitä aloittelevan vegaanisesti syövän on vaikea ottaa huomioon, mutta asia kerrallaan. Ei tartte hötkyillä eikä olla maailman ehdottomin, vähempikin riittää hyvin.

Karkkipäivän valikoimaa.
Karkkipäivän valikoimaa.

Asia mikä on tullut monesti puheeksi ihan oikeessa elämässä on se, että joku kysyy multa, että ”ajatteletko sitten musta jotain semmosta että olen eläinten murhaaja tai pahoinpitelijä ja hirveä ihminen kun syön broileria tai muuta lihaa?” Hei haloo ihminen, en ajattele. En oikeastaan ajattele muista ihmisistä yhtään mitään paitsi pelkästään positiivisia asioita. Syökää mitä syötte ja eläkää miten elätte niin minäkin teen eikä mun ajatusmaailma yllä muitten ihmisten tekemisiin ruuan suhteen eikä yleensä muutenkaan. Rauha. Pätee myös toisin päin, en koskaan ajattele mitä joku toinen musta ja mun tekemisistä ajattelee. Muitten ihmisten tekemisten ja tekemättä jättämisen vatvominen ja vatvomisten miettiminen ei kuulu mun elämääni juurikaan.

On tosi ok ja suositeltavaa syödä suomalaisten ravisemussuositusten mukaan, mutta toivoisin, että jos mahdollista niin kiinnittäisi huomiota mistä se liha tulee ja mistä sen ostaa ja voisiko ostaa eläinystäväällisempää lihaa. Että #VoisitkoSanoaEiTehoeläinrääkkäykselle.  💡

LIIKUNTAPÄIVÄKIRJA Facebookissa.

Kotitekoiset ranskalaiset

KOTITEKOISET RANSKANPERUNAT UUNISSA

  • perunoita
  • rypsiöljyä
  • suolaa

Pese perunat hyvin. Viipaloi perunat ohuehkoiksi tikuiksi. Pyörittele kulhossa perunat öljyn ja suolan kanssa kauttaaltaan. Öljyä pitää olla jokaisen perunan pinnalla, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että valuu.

Levitä perunat pellille leivinpaperin päälle ja paista 220 asteisessa uunissa n. 30 min tai kunnes pinta on kunnolla ruskea. Lisää suolaa jos on tarvis.

Ranskalaiset uunissa.
Ranskalaiset uunissa.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nämä kotitekoiset ranskanperunat pesee mennen tullen ne kaupan jauhoranskikset.  Muistaa vaan paistaa kunnolla rapeaksi ja ruskistuneeksi #perunaonparasta

LIIKUNTAPÄIVÄKIRJA  Facebookissa.

Notkeus ja voima tärkeitä asioita pienen ihmisen elämässä

Mää ajattelen omaa terveyyttäni yleensä aina pidemmälle kuin tähän päivään, ajatukseni ovat usein siellä seittemän-kasikymppisessä minussa. Onko sillä merkitystä kuinka töpö tai pitkä askeleeni silloin on? Onko merkitystä saanko nostettua kädestäni lattialle pudonneen esineen? Haluanko pystyä peseytymään suihkussa itse, meneekö sukka omin avuin jalkaani? Pystynkö katsomaan taakseni päätä kääntämällä? Kiertyykö rintaranka tarpeeksi? Aukeaako suolakurkkupurkki omin voimin?

Vastaus jokaiseen edellä olevaan kysymykseen on kyllä. Kyllä haluan olla hyvässä kunnossa vanhuksenakin. Haluan ja myös aion eikä se ole mahdoton tehtävä ollenkaan.

Mulle on todella tärkeää ja viime aikoina on selkiytynyt entisestään, että miten tärkeää onkaan että lliikkuvuus ja raajojen liikeradat ovat mahdollisimman laajat ja lihasvoimaa unohtamatta. Haluan, että nämä asiat on mulla kunnossa läpi eliniän mikäli terveyteni salliin niitä harjoittaa loppuun asti. Eihän sitä ikinä tiedä mitä sairauksia ja vaivoja eteen tulee ja jos tulee niin sitten eletään niiden ehdoilla.

Kehoni on aina ollut hyvin liikkuva, nivelet ”pyörii” hyvin  ja olen venynyt sinne tänne ilman sen kummempia ponnisteluita ja se on ehkä se suurin syy miksi ei ole juuri tullut venyteltyä. Säännölliseen venyttelyyn en ole kokenut mitään tarvetta lyhyitä innostuspuuskia lukuunottamatta, mutta nyt asiaan tulee muutos.

Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut jotain mun venyvyydessä ja liikkuvuudessa, lihakseni ovat kireämmät ja notkeus ei ole enää täysin sitä luokkaa mitä se on ollut ennen. Voi jumittaa joistain paikoista ja jopa tuntuu, että nyt tarttis venyttää tätä ja tätä paikkaa. Kuten rintalihaksia, etureisiä lapaluiden väliä ym.

Venyttelemättömyyteen on todellakin tultava muutos, haluan isot liikeratani takaisin ja oonkin jo muutaman viikon tehnyt asian eteen töitä. Enemmän venyttelyä, joka viikko muutamia kertoja. Joogaakin. Jooga on tosi hyvää touhua notkeuden kehittämiseen ja sitä jos harrastaa niin vanhana on taatusti paikat liikkuvat, se olisi ihan parasta.

Monista naisista huomaa ainakin sen, että kun ikää tulee lissää ja lapsia on nosteltu ja kanniskeltu, perunoita kuorittu keittiötason ääressä 🙄  niin ryhti on saattanut muuttua etupainotteiseksi. Hartiat painuvat eteen ja asento tulee kumarammaksi kuin ennen. Ehkä rintalihaksen liikerata on supistunut ja asento on kumallinen ja näyttää myös kummalliselta. Sen ei tosiaan tartte olla niin vaan kannattaa mun mielestä pyrkiä siihen, että rinta on rottingilla, leuka  pystyssä eikä semmonen anteeksi olen tämmönenlyyhistynytylinelikymppinenihminen. Venyttelyä vaan, rintalihasta ja muuta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Haluan notkeaksi.

Kyykkyyn pääseminen hiipuu pikku hiljaa, mutta niin sen ei tarvitse olla. Taito kyllä kannattaa säästää, se pysyy yllä menemällä kyykkyn tai olemalla kyykyssä säännöllisesti.

Vähintään yhtä tärkeää kuin notkeus on lihasvoiman ylläpitäminen. Jumppaa, kehonpainoharjoittelua, kuntosalia, sitä voi harjoittaa niin monella tavalla. Seuraavan kerran menen sitä harjoittamaan kuntosalille lauantaina iltapäivällä härren ja ystävä Teijan kanssa.

Ajattelen tosiaan omaa hyvinvointiani pitkälle tulevaisuuten ja liikun suureksi osaksi siksi, että pysyisin hyvässä kunnossa läpi elämän. Bonuksena tulee sitten justiinsa tämänhetkiset jutut mitä liikunta antaa. Venyttely muunmuassa saa kehoni ryhdikkäämmäksi ja ne liikeradat isommiksi ja vaikkapa juoksuun lisää vauhtia. Sitä toivon kyllä, nopeampaa juoksuvauhtia.

Nää kaikki venyttelyasiat ja nivelten liikkuvudet on mulla tällä hetkellä tosi pinnassa opiskelun takia ja kulkeutuu sen takia tänne blogiinkin.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

FAF Personal Trainer koulutuskokonaisuus #2

Oenko innoissani? Olen.

Mulla oli tänä viikonloppuna jo kolmas FAF Personal Trainer putken -koulutusviikonloppu. Tämä postaus on kuitenkin toinen aiheesta joten siksi #2 otsikossa.

Perjantaista sunnuntaihin, toissapäivästä tähän päivään. Opiskeluntäyteinen pitkä päivä joka päivä. Tää on kuulkaa niin mulle sopiva opiskeluala että päivät menevät hujauksessa.

Pitkin viime viikkoa olen aikaisin joka aamu ennen töihin lähtöä painanut pari ihmisen lihasta suomen- sekä latinankielisine nimineen mieleeni ja pitänyt ne mielessä koko päivän ja näin lihakset ovat aika hyvin iskostuneet päähäni.

faf_opiskelu01

Toki on aivan älyttömästi luettavaa ja opiskeltavaa vaikka päähän tuntuukin jäävän jotakin jo pelkästä puheesta kun on niin mielenkiintoista. Mulla on FAF:filta saatuja opuksia ja mulla on itteostamiani opuksia joista parhaimmat on VK-kustannuksen Lihaskuntoharjoittelu ja venyttely sekä Liikuntaravitsemus. Muita kirjoja mitä olen hankkinut ja mistä olen saanut paljon tietoa ovat VK-Kustannusken Käytännön lihashuolto, Jarno Härkösen ja Jukka Rajalan Kehonpainoharjoittelu Movement, T. J. Murphyn Crossfit sekä Docendo-kustantamon Voimaharjoittelu & kehonmuokkaus.

Tässä liikunta-alan opinnoissa auttaa kyllä aivan hirveesti se, että mulla on jo määrätynlainen pohjatieto sekä liikunnasta että ravitsemuksesta. Se tieto mitä mulla jo on on tullut oman innostuksen ja yli kymmenvuotisen liikunnan säännöllisesti harrastamisen kautta. Ja terveellisestä syömisestä innostumisen kautta. Asiat tuntuu jäävän päähän helpommin kuin koskaan aiemmin opiskeluissani. Sopii mulle.

Kaikki tämän viikonlopun  kolme opiskelupäivää on olleet tosiaan aika tiukkoja, kestäneet jotakuinkin kymmenen tuntia.

Perjantain opiskelupäivä oli fifti-siksti meiningillä. Puolet istumista ja kuuntelua ja keskustelua, puolet salipuolella opiskelemista ja tekemistä. Käytiin tuntitolkulla läpi vapailla painoilla tehtäviä liikkeitä kun aiempi opiskeluviikonloppu pari viikkoa sitten sisälsi kuntosalilaitteliikkeiden läpikäymistä. Arvakkaa mitä! Sen mitä crossfitissa kävin (vuodenko?) antoi mulle hyvät taidot käsitellä vapaita painoja ja se opetus mikä siellä oli on nyt korvaamatonta. Maastavedot, erilaiset kyykyt, pystypunnerrukset sun muut painojen kanssa tehtävät liikkeet ovat mielenkiintoisia ja kivoja. Parhaita suorastaan. Ja onhan mulla mun nykyisessä saliohjelmassa suurin osa vapailla painoilla tehtäviä liikkeitä: Kyykky tai saksauskyykky, ehkä maastaveto joskus, pystypunnerrus, hauiskääntö, penkkipunnerrus.

Perjantaina kuten muinakin päivinä opiskeltiin asiakkaan ohjaamista ja mullahan on jo oma mallikappalasiakas, ystävä Teija joka on juoksuharrastuksen heinäkuussa aloittanut ja nyt käydään tekemässä myös salitreenit yhdessä. Yhdessä tehtävistä salitreeneistä hyötyvät molemmat, sekä Teija että minä. Teija saa opastusta liikkeisiin, tulee tutuksi erilaiset liikkeet ja tulee tehtyä oikeilla liikeradoilla ja minä saan opiskella ohjaamista, se on kivaa. Tosi palkitsevaa oli esimerkiksi ylätaljaveto eteen.  Itsellä joskus aiemmin ylätaljavetoa eteen tehdessä oli ongelmia saada oikea lihasryhmä käyttöön. Liikkeessä pitää saada muunmuassa leveä selkälihas töihin ja itte vetelin alkuunsa ylätaljaa suurimmaksi osaksi käsillä ilman ainuttakaan tuntumaa selän lihaksissa ja niin tekevät monet aloittelijat kelle oman kehon lihakset eivät ole tuttuja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ollaan nyt käyty salilla Teijan kanssa tekemässä ylätaljavetoa eteen jo monta kertaa ja perjantai-iltana kun oltiin salitreeniä tekemässä olin meiningillä mallikappaleTeija-harjoittelevaohjaajaJaanaba -meiningillä kyttäämässä Teijan ylätaljavetoja. Yritin ostata oikealla tavalla ohjata mallikappaleelle, että missä liikkeen pitää tuntua ja mietin miten saisin asian ilmaistua siten, että mallikappale osaisi ottaa onkeensa. Tästä oltiin kyllä puhuttu jo aiempina kertoina ja Teija oli osannut katsoa mun lihasten liikkumista tässä liikkeessä ja kyllä tiesi missä sen pitää tuntua. Mallikappale oli osannut itse jo ottaa onkeensa ja liike tuli tehtyä lihaksilla millä se kuuluu tehdä, yläselän lihaksilla jepa jee. Näki selvästi miten lihakset tekivät töitä kun mallikappale veti taljaa alas rinnuksiinsa.

faf_opiskelu04

MallikappaleTeija on muutenkin tässä salikäyntien edetessä alkanut hahmottaa omaa kehoansa ja monet asiat sujuvat jo paremmalla tuntemuksella kuin aluksi. Muunmuassa hyvää huomenta -liike jota tehtiin perjantaina alkulämmittelyssä.

Lauantaina kuten perjantainakin heräsin reippaasti aikaisin, tai no kuudelta joka on kuitenkin mun arkiheräämistä puolitoistatuntia myöhemmin. Mutta kuudelta herätessä ehdin aamulla opiskella, olen sen verran aamuihminen, että kaikki lukemani jää paremmin mieleen aamulla ja sen takia aamuaikaiset on mulle parempaa opiskeluaikaa kuin illat jolloin olen jo mieleltäni rasittunut päivän tekemisistä eikä teksti jää päähän samalla tavalla kuin aamulla.

Lauantaina koulutuksessa oli ohjelmassa ainakin liikkuvuus ja venyttely sekä kuntosaliohjaaminen ja liikkeiden opettaminen. Tehtiin saliohjelmaa ja myö ohjattiin se ”asiakkaalle”. Aivan hirveetä ihan kamalaa. Ei onnistunut. Vaikeeta ellei mahdotonta. Hui mitä tästä tulee ajattelen nyt. No, kyllä toi ohjaaminen varmaan alkaa luonnistua kun sitä saa harjoitella ja tietoa kuitenkin on ja tulee koko ajan lisää. Kysymys on vaan siittä, että osaisin ohjata oikein ja saisin sanottua kaiken oleellisen ja olisin kunnollinen ohjaaja enkä mikään änkyttäjä joka ei saa sanottua melkein yhtään mitään. =) Oli oikeesti tosi vaikeeta. Pitää harjoitella paljon. Aion raahata härren tai jonkun muun salille moneen kertaan ja ohjata saliliikkeitä hänelle / heille.

faf_opiskelu02

Sunnuntai kolmas ja viimeinen koulutuspäivä tähän viikonloppuun. Ohjelmassa muunmuassa hapenkuljetuselimistön perusteita teoriassa sekä käytännössä. =) Nyt oli sitä mulle tutuinta aihetta kun piti miettiä peruskestävyystreeniä ja intervallitreeniä ynnä muuta. Eri sykealueita ja sen sellaista. Karkasinkin tämän takia hieman etuajassa kotiin jossa opiskelin kuntosaliliikkeitä vielä tovin ja tulostin mallikappaleelleni eli Teijalle hänen kuntosaliohjelmansa oikein paprulle.

Kun vaan nyt oppisin riittävän paljon kaikkea, opinko? Minne tämä opiskelu mut vie? Mitä se tuo tullessaan? Janoanko lissää? Lisää ravitsemusta? Kehonpainoharjoitteluopintoja? Mitenmullekäy?

Mulla on kyllä jo suunnitelmia ja kuvitelmia ajalle kun koulu on käyty, mutta annan niitten hautua ja katton rauhassa mitä tuleman pitää sillä koulutuksen edetessä ajatukset siittä miten tätä haluan hyödyntää muille saattavat muuttua ja muokkautua vielä moneen kertaan.

Se oli semmonen opiskeluviikonloppu, tosi mukava.

faf_opiskelu05

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.