Sportyfeel Finntriathlon Joroinen kisaraportti

 Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Sportyfeel Finntriathlon Joroinen 2015 puolimatka (osallistuminen saatu) 5 h 41 min 1 sek.

  • Uinti 1900 m 37 min 37 sek.
  • T1 eli uinti-pyörä vaihto 4 min 7 sek.
  • Pyörä 90 km 2 h 51 min 2 sek.
  • T2 eli pyörä-juoksu vaihto 3 min 39 sek.
  • Juoksu 21, 1 km 2 h 4 min 54 sek. 

Sijoitus sarjassa naiset 40–44 22 / 54.||Hide

Timo Kananojan ottamat kuvat vapaassa käytössä kunhan mainitsee kuvan yhteydessä kuvaajan nimen.

Perjantaina.

Perjantaina lähdettiin kotoa Pirkkalasta het aamukympltä ajelemaan kohti Joroisia jossa Finntriathlonin puolimatka kisattaisiin. Meillä oli iso auto jolla matkustettiin mää, härre ja valokuvaaja kolmistaan ja majoituttiin Varkauteen Scandic Hotelli Oscariin kuten aiempina vuosinakin.

Matkalla pysähdeltiin muutaman kerran, kahveelle, välipalalle, jäätölölle, pissalle.

Matkalla pysähdyttiin mm. Muuramen K-kaupassa.
Pysähdyttiin mm. Muuramen K-kaupassa.
Pidettiin taukoo myös autossa omien eväitten kanssa.
Pidettiin taukoo myös autossa omien eväitten kanssa.
Vähän hassutellaan kyltin alla.
Vähän hassutellaan kyltin alla.

Lopulta saavuttiin Joroisiin ja paukautettiin suoraan kisakansliaan hakemaan numerot, kisarannekkeet sun muut.

Kisakansliassa laitettiin ranteeseen kilpailijaranneke.
Kisakansliassa laitettiin ranteeseen kilpailijaranneke.

Hetki pyörittiin myös expo-alueella, mutta aika pian mentiin asettumaan hotelliin ja sitten meillä olikin jo ruokatreffit turkulaisen porukan kanssa Rossossa Varkaudessa. =)

hoteili sijaitsi Varkaudessa.
Hoteili sijaitsi Varkaudessa.
Tässä odotellaan turkulaisia Varkaudessa.
Tässä odotellaan turkulaisia.

Käytiin turkulaisten kanssa kisapitsalla Rossossa.Käytiin turkulaisten kanssa kisapitsalla Rossossa.

Vattat saatiin Rossossa täyteen ja siittä lähdettiin viemään pyörä- ja juoksuvarusteita Joroisiin kisapaikalle, että olisivat sitten valmiina lauantaiaamuna.

Päivää ennen kisapäivää eli perjantaina käytiin viemässä tavarat vaihtoalueelle.Päivää ennen kisapäivää eli perjantaina käytiin viemässä tavarat vaihtoalueelle.

Oma pyörä sen omalle numeroidulle paikalle.
Oma pyörä sen omalle numeroidulle paikalle.
Pyöräilykypärä, -kengät, numerolappu, aurinkolasit omaan pussukkaan ja oman numeron kohdalle pussukka roikkumaan ja odottamaan kisaa ja uinnista vaihtoalueelle tulemista.
Kuva Timo Kananoja. Pyöräilykypärä, -kengät, numerolappu, aurinkolasit omaan pussukkaan ja oman numeron kohdalle pussukka roikkumaan ja odottamaan kisaa ja uinnista vaihtoalueelle tulemista. Kuva Timo Kananoja.
Juoksukamppeet omalle juoksuvaihtoalueelle odottamaan pyöräilystä juoksuun siirtymistä.
Juoksukamppeet omalle juoksuvaihtoalueelle odottamaan pyöräilystä juoksuun siirtymistä.

Lauantaina.

Lauantaina kello soitti 6:00 ja puolen tunnin päästä siittä oltiin jo hotellin alakerrassa aamupalalla. Puuroo, paahtoleipää, vihanneksia, hedelmiä ja leipää. Kahvia. Ihan perusaamupala joskin aika tuhti.

Aamupalan jälkeen sitten kisa-alueelle Joroisiin josta olisi bussikuljetus starttipaikalle.

Pientä rentoutumista expo-alueella.
Pientä rentoutumista expo-alueella.
Rannekkeemme.
Rannekkeemme.

Busseja starttipaikalle lähti nonstoppina, aina kun bussi oli täynnä se lähti.

Kilpailijakuljetuksella Valvatuksen rantaan jossa kilpailun startti on.
Kilpailijakuljetuksella Valvatuksen rantaan jossa kilpailun startti on.

Kisapaikalla oli niin hianoo, oikein mukava tunnelma. Pyöriä oli ilmestynyt vaikka kuinka paljon paikalle, suurin osa nimittäin oli vienyt ne jo perjantaina paikanpäälle kuten kisajärjestäjä myös toivoi. Aamun edetessä kuhina rannassa kasvoi kun kisaajaa ja kannustusjoukkoa saapui paikalle. Olin rento enkä juuri jännittänyt.

Mietin omaa kisataktiikkaani ja se oli semmoinen, että painattaisin menemään hyvällä fiiliksellä rennosti, mutta kuitenkin reippaasti. En ottanut paineita alittuuko vai ylittyykö maaginen kuuden tunnin raja, mutta totta kai toivoin, että suoritus tulisi menemään niin nappiin, että lopputulos olisi alle kuusi tuntia.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja. Kuhinaa. Ihana ilma, nautin täysiä lämpimästä kelistä.
Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja. Energiageelejä pyörässä. Niitä pitäisi ottaa ehkä 30–45 min välein läpi kisan. Ainakin mää aioin.
Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja. Hieno kuva.
Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja. Mahtava tunnelma ja porukkaa piisas.
Välipalapanaani.
Välipalapanaani.
Tasta sai tartassata oman starttiajan. Mulla se oli 11:34.
Tasta sai tartassata oman starttiajan. Mulla se oli 11:34.

Oltiin kisan starttipaikalla hyvissä ajoin, siten että ehdin rentoutua ja olla vaan mikä on mulle tosi tärkeetä monessakin asiassa.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja. Seurakaverin kanssa turinointia.
Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja. Omia seurakavereita oli aika monta tässä kisassa.
Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja. Tyyni järvi.
Kuva Timo Kananoja. Keli oli mitä parhain heti aamusta. Yleisöä oli mukavasti paikalla. Siis tosi paljon.
Kuva Timo Kananoja. Keli oli mitä parhain heti aamusta. Yleisöä oli mukavasti paikalla. Siis tosi paljon.

Josain vaiheessa oli aika pukea märkäpuku päälle ja odottaa lähtöalueelle menemistä. Kaikki naiset 30-vuotiaasta ylöspäin lähtivät samassa lähdössä. Tais olla isoin lähtö missä oon koskaan ollut. Härren startti oli kymmenisen minuuttia ennen mua.

Lopulta oli meidän naisten vuoro startata ja asettauduin rannalla ehkä neljänteen riviin vasempaan reunaan ja pum! Sitten vaan veteen ja uimaan. Porukkaa tosiaan oli enemmän kuin koskaan ja sen huomasi, uintini oli jotenkin sekaisinta ikinä. Joka puolella uivia naisia ja pitkän matkaa menin jonkun naisen kanssa rinnakkain ja tosi lähekkäin ja se kyllä ahdisti. En päässyt ohi kun mentiin niin samaa vauhtia joten lopulta jättäydyin taaemmas päästäkseni eroon jatkuvasta ihokosketuksesta.

Kuva Timo Kananoja. Siellä ne naiset 30 v ja yli ui.
Kuva Timo Kananoja. Siellä ne naiset 30 v ja yli ui.

Ensimmäisen suoran jälkeen sai uida paremmin rauhassa. Pari kertaa jouduin viruttamaan järvivedellä uimalasejani jotka olivat huurtuneet ja sekin meinas olla vaikeeta puuhaa siinä ruuhkassa, mutta onnistuin kuitenkin. Rantaan pääsin hyvissä voimissa ajassa 37 min ja jotain. En ollut täysin tyytyväinen sillä olisin haluunut uida ainakin minuutin kovemmin.

Kuva Timo Kananoja. Tässä uintiosuudelta tulossa Venla Koivula-Huttunen.
Kuva Timo Kananoja. Tässä uintiosuudelta tulossa Venla Koivula-Huttunen.
Kuva Timo Kananoja. Uinnista vaihtoon kohti pyöräilyä.
Kuva Timo Kananoja. Uinnista vaihtoon kohti pyöräilyä.
Kuva Timo Kananoja. Härre tulee uudella ennätysuintiajallansa vedestä pois.
Kuva Timo Kananoja. Härre tulee uudella ennätysuintiajallansa vedestä pois.
Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja. Märkäpuku mahdollisimman nopeesti pois, että pääsee jatkamaan matkaa.

Pyöräilykamppeet vihreestä kassista päälle ja juoksujalkaa oman pyörän luo. Pitää muistaa numero, että osaa varmasti suunnistaa oman pyörän luo ja jos ei satu muistaa niin aina sen voi tarkistaa vaikkapa omasta kilpailurannekkeesta tai kypärästä joka on vihreestä pussukasta otettu päähän. Siinä se kisanumero on tarrana molemmin puolin. Pyörä pois telineestä ja juoksujalkaa jyrkkä mäki ylös jonka jälkeen vasta saa nousta pyörän päälle polkemaan.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja. Meikäläinenkin sieltä tulee pyörän kanssa ja kohta poljetaan.
Kuva Timo Kananoja. Meikäläinenkin sieltä tulee pyörän kanssa ja kohta poljetaan.

Oman seuran porukkaa oli tässä kohtaa kannsutamassa ja kannustus on aina kivaa ja tsemppaa hyvin. Joka kerta.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Pian olin juossut pyöräni kanssa mäen päälle jossa sai nousta pyörän selkään ja ei kun ajamaan vaan. Ja voi jösses sitä porukkaa oli paljon, edessä ja takana pyöräilijää ja kesti jonkin matkaa ennen kuin se sähinä rauhoittui ja pääsi ajamaan omaa ajoa ilman, että oli liian lähellä toista. 10 m väliä piti olla edellä ajavaan. Mua suoraansanoen rasitti se, että ei pysty täysin tekemään sitä omaa suoritusta kun porukkaa on joka puolella ja kuitenkin pitäisi olla se peesiväli. Se oli muutamaan otteeseen mahdotonta, mutta onneksi pääasiassa kuitenkin sain ajoni ajettua ihan omassa rauhassani.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Pyörä lähti ihan hyvin kulkemaan, semmosta yli kolmeekymppiä. Olin ajatellut, että mulla saattaa mennä yli 3 h 90 km:n polkemiseen vaikka toisaalta tiesin, että nopeempi aika olis myös yhtä mahdollinen. Otin energiageeliä noin 40 minuutin välein veden kanssa ja aina välillä pelkkää vettä. Se toimi hyvin.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Jossain vaiheessa kuten tavallista huomasin, että jaahas, tätä vauhtia tää pyöräily nyt tänään menee ja olin koko ajan tyytyväinen vauhtiin ja omaan menemiseen ja tekemiseen. Olen saanut omaan pyöräilyyni hurjasti varmuutta ja mun mielestä pyöräilin koko ajan hyvin.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Muutamat tsempit tuli ohiajavilta tutuilta ja suuri kannustus yleisöltä. Pientä purnausta olen kuulut siitä, että yleisö ei päässyt pyöräilyosuudelle kunnolla kannustamaan ja näkemään pyöräilyä vaan joutui olemaan vain pienellä alueella. Mutta sitten siellä minne yleisö ei päässyt oli muuta yleisöä, siellä oli talojen pihoissa talon asukkaita kannustamassa vaikka kuinka. Taputettiin ja huudettiin tsemppiä ja se oli tosi mukavaa ja auttoi varmasti paremmin jaksamaan eteenpäin monia kisaajia.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Lopulta pyöräily oli viimeisillä kilometreillä ja siinä jouduin taas pienimuotoiseen ryysikseen, mutta sitten kun tajusin, etten pääse sitä ryysistä pakoon niin himmasin suosiolla vaikkei se niin kivaa ollutkaan himmailla. Sitten tulikin jo kohta missä piti nousta pyörän päältä pois. Pyöräilin vauhtia 31,57 km / h johon olen täysin tyytyväinen.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Talutin pyörän juosten vaihtopaikalle ja laitoin sen numeroituun paikkaan ja juoksin pyöräilykengät jalassa juoksuvaihtoon oman sinisen pussukkani luo jonka otin naulasta ja istahdin penkille vaihtamaan lenkkitossuja ja laittamaan lippistä päähän. Vaihtopussukkaan laitoin pyöräilykengät ja kypärän ja pussukka henkilökunnalle ja matka jatkui juosten seuraavat 21,1 km.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Juoksu lähti kulkemaan hyvin. Sain pidettyä vauhdin siinä alle 6 min / km. Juoksu 90 km pyöräilyn jälkeen ei oo niin itsestäänselvästi helppoa, mutta hyvin se sujui tällä kertaa.

Oman seuran kannustajat muistivat huutaa isoon ääneen, että hyvältä näyttää häntä koipien väliin ja mitä kaikkee, se nauratti ja taas tsemppas tekemään omaa hyvää suoritusta.

Kuvat Heidi. =)
Kuvat Heidi. =)

Sitten Heidi oli miehensä kanssa jossain vaiheessa juoksuosuudella vastassa. Olivat tulleet katsomaan kisaa ja se oli kivaa ja sai hyvän mielen. Muutama kuvatkin Heidi musta ja härrestä otti.

Kuvat Heidi.
Kuvat Heidi.

Juoksu oli kolmena kierroksena ja ensimmäinen meni ihmetellessä, toinen muistellessa että ai niin näin ja tästä ja kolmas meni helposti kun se oli viimeinen kierros. =)

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Juoksu kulki oikeesti hyvin koko ajan, tuntui koko ajan hyvälle ja jossain vaiheessa härre tuli mun takaa ja turistiin siinä pienet pätkät.

Juoksureitti meni asuinalueella ja seillä oli paljon paikkakuntalaista kannustajaa, olis pitänyt olla oma kamera kaulassa millä ottaa kaikesta siittä kannustukseta kuvaa mitä siellä oli, ihan mahtavaa ja sanon varmaan vaikka kuinka monennen kerran, että se aina auttaa ja piristää kisaajaa kun kannustetaan.

Kuulin muutamaan otteeseen myös oudoilta kasvoilta hyvä Jaana tai hyvä Jaanaba -kannustuksia, hauskaa.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Muutamassa paikassa juoksureitillä siellä asuinalueella oli pihassa ihminen letkun kanssa ja suihkutti vettä juoksijoitten päälle, se oli hyvä ja piristävä juttu, joka kierroksella juoksin kaikkien letkujen ali ottamaan vesisuihkun.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Juoksuosuudella otin kans energiageeliä säännöllisesti ja tastaista juoksua juosten kohti maaliviivaa ja lopulta se koitti. Olin juossut hyvän juoksun 5 min 55 sek / km -vauhdilla ja tulin täysiä maaliin.

Kuva Timo Kananoja. Täysiä maaliin! Valmis!
Kuva Timo Kananoja. Täysiä maaliin! Valmis!

Maalissa saatiin mitali kaulaan ja heti sen jälkeen mentiin Lidl recovery arealle missä oli ruokaa tarjolla ja muffinssia ja kahvia ja sipsiä ja patukkaa ja palautusjuomaa ja vaikka mitä. Siellä oikeesti oli tosi kattava tarjoilu. Otin varmaan ensimmäisenä colaa ja muffinssin aivan kuten muistaakseni viime vuonnakin. =)

Ennätysten tekijät. Mää ja härre.
Ennätysten tekijät. Mää ja härre.

Hienot tummansiniset paidat tuli tällä kertaa. Paras väri mitä tänä kesänä on tapahtumissa ollut.

Lidl recovery arealla oli vaikka mitä tarjolla.
Lidl recovery arealla oli vaikka mitä tarjolla.

Se oli semmonen kisa.

Olen oikein tyytyväinen omaan kisasuoritukseeni, paransin viimevuotista aikaani jotain puolella tunnilla mikä tuntuu nyt aivan käsittämättömältä. Hyvin meni koko kisa ja täysin hyvissä voimissa. Tämä valoi uskoa siihen, että voin varmaankin startata kuukauden päästä Finntriathlon Tahkolla jossa kaikki matkat on tuplasti pidempiä kuin nyt tällä puolimatkalla. Huhheijjaa sentään.

Miten mää oon sitten viime vuodesta itteeni kehittänyt, siihen mulla on helppo resepti: Olen hieman vähentänyt treenitunteja ja kaikki treenit tehdään ajatuksella. =) Viikon kovemmat treenit on tullut tehtyä ohjatusti seuran yhteistreeneissä. Jatkan samaan malliin.

Peesaamisesta sillä se on aina pinnalla näissä tapahtumissa:

Peesaaminenhan tässä kisassa on kielletty eli pitää pitää 10 m väli edellä olevaan. Pyöräreitillä porukkaa oli todella paljon ja välillä tulee väkisinkin hetkellisiä tilanteita missä mennään peräkanaa jos ollaan samanvauhtista porukkaa, mutta ei ne sitten kauaa kestä kun siittä joko väkisin pyrkii ohi tai jättäytyy taaemmas siten, että peesiväli pysyy. Tein molempia eli nopeensin vauhtiani ja jossain tilanteissa sitten hidastin vaikka se vähän luonnon päälle ottaa hidastella.

Itte voin täysin hyvällä omalla tunnolla sanoa ajaneeni pyöräosuuden peesaamatta. Vastustan peesaamista ehdottomasti sillon kun se on kisassa kielletty ja soisin rangaistuksen jokaiselle peesaajalle. Kisoissa peesivalvontaa kyllä tehdään ja nytkin näin monta kertaa moottoripyörän valvomassa pyöräilijöitä ja toivon, että homma toimi.

Omaa dataa. =)
Omaa dataa. =)
Härren dataa.
Härren dataa.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Advertisements

31 thoughts on “Sportyfeel Finntriathlon Joroinen kisaraportti

  1. Vautsi, kiva lukea tällaista kattavaa raporttia! 🙂 Mua jäi vähän mietityttää toi uiminen, miten oikein pystytte uimaan noin monta ihmistä noin lähekkäin? Mua ainakin ahdistaisi hirveästi! 😀 Ja voin kuvitella että miten ottaa luonteen päälle tuo että pitää hidastaa kun ei mahdu tekemään omaa suoritusta täysiä! Tosi hieno suoritus, arvostan! 🙂

    Tykkää

    1. No, monia uinti ahdistaa, mutta kyllä siihen tottuu ja itteäni se ei oo koskaan niin kovin häirinnyt kun oon ollut lapsesta asti täysin sinut veden kanssa. Tossa on mahdollisuus kuitenkin lähteä ihan reunasta uimaan jolloin toisella puolella ei oo ketään tai sitten viimeisenä ja vaikka reunasta. Keskellä on kova kuhina kyllä ja joskus harvoin voi jotain sattuakin.

      Kiitos. =)

      Tykkää

  2. Mukava lukea näitä kisaraportteja 🙂

    Tuohon peesisääntöön sen verran korjausta että peesiväli mitataan edellä menevän takapyörän takareunasta perässä tulevan eturenkaan etureunaan ja se tulee olla vähintään 10m.

    Tykkää

    1. =) Joo pyöräily meni hyvin, reitti oli tasainen ja sai painattaa eikä juuri tuullut. Tänä keväänä ja kesänä on ollut niin paljon tuulisia pyöräilypäiviä, että oli tosi hianoo kun ei tuullut.

      Tykkää

  3. Kovasti jo odottelinkin kisaraporttia 🙂 Mukavaa luettavaa todellakin. Ihan huippu hyvin meni kisa teillä molemmilla!

    Tykkää

    1. Jee, ollaan kyllä molemmat tyytyväisiä. Olin itse ajatellut, että 5:52 aika on mahdollinen, mutta menikin yli 10 min nopeempaa, ihan kivaa.

      Tykkää

  4. Huikea suoritus, onnea 🙂 Näitä kisarapsoja lukiessa tulee itsellekin mieletön treeni-into! Ehkä ensi vuonna itsekin mukana 🙂

    Tykkää

  5. Jee, onnea tosi paljon!! Hienosti vedetty kisa ;)! ..teiltä molemmilta siis!! Vautsi!

    Sun raportteja on aina ilo lukea, kun kirjoitat niin kivasti! Tsemppiä jatkoon, innolla odotan sun Tahkon reissua sit 😉

    Tykkää

    1. Jee kiitos. =)

      Voihan Tahko, kyllä se jännittää vaikka tiedän, että rauhallisella tahdilla se kyllä tulee menemään läpi ellei jotain ihme kremppoja satu matkan varrelle.

      Tykkää

  6. Hei, onnittelut hyvästä suorituksesta! Kirjoitat ihanan mukaansatempaavasti, suorastaan houkuttelee radalle laittamaan lappua rintaan 🙂 tykkään sun blogista tosi paljon muutenkin, kuulutaanhan me molemmat vähän kypsempään urheilijakaartiin eikä ulkonäön korostus ole ykkösasia. Mukavaa kesän jatkoa ja onnea matkaan tulevaan, t. ekaa kertaa kommentoiva Kati

    Tykkää

    1. Kiitos. Joo sinne vaan radalle, se on hienoa ja treenaaminen on hienoa joka sitten johtaa ehkä radalle. =D
      Kiva että tykkäät ja kiitos että luet. Kypsänä on onneksi kiva urheilla ja hyvin huomaa blogeja lukiessa sen rajan missä tulee vastaan se, että ulkonäöstä ei niin usein tule juteltua eikä varsinkaan vohkattua. =D Kiva kun kommentoit.

      Tykkää

  7. Olipa kiva lukea ja hauska oli olla paikalla. Kiva että kuvat kelpasi kanssa. 🙂 Toi sun taputuskuva on hauska, siinä kerroit pyörän menneen hyvin. Harmi kun sinne Tahkolle ei päästä kattomaan, lähellä sekin oisi ollut.

    On kyllä hienot nuo paidat, miellyttää omaakin silmää.

    Onnea vielä ennätyksistä. 🙂

    Tykkää

    1. Hehee, mää olisin suonut, että olisitte nähneet uintia ja pyöräilyäkin, mutta joskus toisella kertaa sitten. Joo muistan miten olin onnellinen kun pyörä meni alle kolmeen tuntiin. Pyörän hyvin kulkeminen oli mulle tärkeämpää kuin muut lajit nyt, mutta juoksukin kulki ittelleni hienosti pyörän jälkeen. Kaiken kaikkiaan hyvin meni. Joo toi paita tulee kyllä mulle käyttöön, samoin HCR-paita oli hieno.

      Kiitos.

      Tykkää

  8. Lujaa kyllä menitte ja ehjinä maaliin, jännitin ihan turhaan siis. 🙂 Paita on kyllä tyylikkään värinen, tykkään!

    Tykkää

    1. Hyvin mentiin kyllä, molemmat ollaan edelleen tyytyväisiä. Hyvä paita on, nyt mulla vaan on kaksi tummansinistä paitaa missä hyvä värikäs teksti eli HCR ja tämä, ne on yhdessä liikaa nyt kuitenkin. =D

      Tykkää

  9. Onnea Jaana, Sinulle hienosta suorituksesta!;) Olipa ihanaa nähdä livenä, ja vaihtaa muutama ajatus. Hyvin sää vedit kisan. Ai, että minä ihailen noita teidän pyöräilyvauhteja. Siitäpä olen ottanut itselleni haasteen, ja petrata omaa tekniikkaa, ja kenties vauhtiakin. Kuinka voisinkaan onnistua tavoittelemaan hyvää aikaa, jos en ole tehnyt asian eteen juurikaan mitään! Vain määrätietoinen laadukas harjoittelu tuo tulosta! Ei välttämättä suuret kilometrimäärät, ja tunnit, vaan tekniikan hiominen, virheiden korjaaminen, asioiden sisäistäminen, yritykset ja erehdykset. Onnea myös Härrelle! Tahkolla tavataan!

    Tykkää

    1. Kiitos paljon ja onnittelut sullekin! =D Oli oikeesti kiva nähdä, harmi vaan että aina on semmosta tohotusta noissa kisoissa, että ei oo aikaa kunnolla istahtaa ja jutella, juttua varmaan kyllä riittäisi. =)

      No, mää oon omaan pyöräilyyni kyllä hyvin tyytyväinen ja samalla haluaisin vaikka kuinka paljon lissää vauhtia, pyöräily on niin kivaa. Se on ehkä paras laji näistä kaikista mun liikunnoista. Nähdään!

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s