Viikon treenejä

#anotherasssaved
#anotherasssaved (lokasuoja mun työmatkapyörään)

Tällä viikolla oon liikkunut seuraavanlaisesti:

MAANANTAI

Triathlonseuran harjoitustriathlon jossa matkat ovat

  • uinti 400 m
  • pyöräily 10 km
  • juoksu 3,5 km

Harjoitustriathlonin aika 44 min. Täysillä. Erityisesti juoksuni meni hyvin, koko ajan tuntui siltä, että hyvä juoksuasento pysyy ja juoksu oli rentoa vaikkakin vauhdikasta. Se, että asento pysyy hyvänä tekee mulla ainakin sen, että vauhtijuoksukin pysyy tunnelmaltaan rentona. Juoksin vauhtia 4 min 55 sek / km. Juoksu uinnin ja pyöräilyn jälkeen ei oo koskaan sama kuin pelkkä juoksu (ohhoh mikä tietoisku pullahti tähän väliin 😎 ).

Harjoituskisa järjestetään monena kesämaanantaina, tänä kesänä kai viimeisen kerran ensi viikon maanantaina. Osallistujia on ollut valtava määrä aina aloittelijoista suomenmestareihin. Harjoituskisa sopii kaikille, pitää vain muistaa ilmoittautua. Triathlonteam226.net.

Aamumettästä märkä aamukoira. Mortti nimeltään.
Aamumettästä märkä aamukoira. Mortti nimeltään.

TIISTAI liikuntalepopäivä.

Ohhottelin vaan ja ihmettelin uutta työpaikkaani ja sen työrytmiä jossa päivän työaika on useimmiten klo 6–14. Aikainen aikainen herätys melkein joka aamu, pyörällä töihin ja pyörällä kotio. Aikasin nukkumaan.

Mutstikkaa on meinaan.
Mutstikkaa on meinaan.

KESKIVIIKKO

Ystävä Teijan apuna juoksuharrastuksen aloittamisessa, juostiin 19 min jonka jälkeen voimatreeni 47 min. Oltiin sovittu treenitreffit heti mun töistäpääsyn jälkeen aikalailla mun työpaikan viereen Pirkkalan Liikuntatalolle ja juostiin Vähäjärvi ympäri jonka jälkeen sitä voimaa ulkoilmassa.

Omana treeninä maantiepyöräily 1 h 19 min jonka aikana vaihteeksi kastuttiin esterin perseen tuotoksista ihan perkeleesti, mutta hyvä peruskestävyyssykkeillä pyöräilty pyöräily oli.

Inhottavimpia tuntemuksia on se kun pyöräilykenkiin menee kaatosadevesi ja se jää sinne sentin parin kerrokseksi vellomaan hikisissä sukissa, en voi sietää sitä tunnetta ja tästä syystä jätän tulevaisuudessa kaikki mahdolliset sadepyörälenkit tekemättä tai varustaudun siten, että vesi ei pääse kenkään. Mutta joskus se vaan yllättää se sade ja sitte ollaankin pahassa tilanteessa hyi että.

Erään päivän eväitä. Falafelpyöryköitä, salaattia, uunipunajuuria, soijajogurttia, panaani. Näillä eväillä ei tuu lounastunnin jälkeistä väsymystilaa.
Erään päivän eväitä. Falafelpyöryköitä, salaattia, uunipunajuuria, soijajogurttia, panaani. Näillä eväillä ei tuu lounastauon jälkeistä väsymystilaa.

TORSTAI

Ystävä Teijan juoksuseurana ja juostiin taas semmonen 19 minuuttia jonka jälkeen voimatreeni  30 min joka sisälsi liikkeet dippi penkkiä vasten, vatsalihasrutistus, vinot vatsalihakset, punnerrus, rengassoutu. Teijan juoksuohjelman treenit pitenee ja vauhti kovenee viikko viikolta, hitaasta ja lyhyestä lenkistä ollaan lähdetty ja hyvin on mennyt.

Oma torstain treeni triathlonseuran yhteistreeni pyörä-juoksu joka oli mun kohdalla pelkkä juoksu koska perkeleellinen vesisade. Juoksu oli kovia vetoja pari lyhtypylvään väliä ja rentoa juoksua joka välissä. Kehittävää on tämä ja pääsin vetoja jo nopeammalla vauhdilla kuin aiemmin. Juoksutreenin kesto 46 min.

Aamumettä tänään.
Aamumettä tänään.

PERJANTAI liikuntalepopäivä.

Viikon pidemmät treenit sijoittuvat tällä viikolla viikonloppuun eli lauantaihin ja sunnuntaihin. Säästä riippuen juoksua, pyöräilyä, uintia, voimaa. Toiveissa olisi 2 h juoksu toisena päivänä ja 3–4 h pyöräily toisena päivänä.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

 

Mainokset

Liikuntaopinnot

Nyt se on lopultakin selvää miten minä alan liikunta-alaa opiskella. Aion suorittaa FAF personal trainer -koulutusputken joka alkaa elokuun lopussa. Mietin pitkään miten pääsisin homman alkuun ja hain opistoon opiskelemaan liikunta-alaa, mutta koska sieltä ei vielä ole tullut vahvistusta pääsinkö vai en vaikka piti tulla niin en jäänyt sitä odottelemaan vaan ilmoittauduin FAF:in koulutukseen. Valitsin tämän kaikkien vastaavien koulutusten joukosta siksi, että koulutuksia järjestetään Tampesterissa. Ehdin jo kertaalleen ilmoittautua jonnekin Helsinkiin, mutta peruin sen lopulta pienempien matkustuskulujen toivossa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ittestähän se on sitten paljon kiinni mitä tämmöisestä irti saa. Paljon paljkon pitää tehdä itsenäistä opiskelua ja pitää olla asiastansa innostunut ja imeä tietoa lukien ja kokien, joka puolelta. Itte oon tosi innokas ja haaveillut tästä vuosia ja nyt vihdoin sain homman etiäpäin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Koulutus on viikonloppuisin paikan päällä ja muuten sitten omaa opiskelua. Aloitan parin päivän sessiolla Jyväskylässä jonka jälkeen kaikki koulutusviikonloput on Tampereella. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan niin olen valmis henkilökohtainen valmentaja, personal trainer, pt miten se kukin haluaa ilmaista niin maaliskuussa 2016.

Jännää on enkä vielä osaa sanoa mihin tämä kaikki voikaan johtaa, mutta alku tämä on. Olen siis erityisesti kiinnostunut auttamaan ihmisiä liikunnallisen ja terveellisen elämän pariin. Mua kiinnostaa kyllä myös jotkut ryhmäliikuntatuntien ohjaukset. Kaikki erityisesti 40 + porukalle. Aikuiset ihmiset pitää saada pitämään huolta ittestänsä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mutta koska olen niin alkuvaihessa etten ittekään tiedä oikein mistään mitään niin omat miletymykset liikunta-alan töitten suhteen saattaa muuttua miljoonaan kertaan tiedon ja taidon karttuessa.

Opiskelu tapahtuu tietenkin töitten ohella ja ajattelen myös niin, että tulevat liikuntatyötkin voivat ehkä hyvin olla töitten ohella, lisätyönä. Kahtotaan.

On kivaa.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Kahvakuulaa ulkoilmassa

Voima 1 h

IMG_2644

Kuula poikineen.
Kuula poikineen.

Tänään oli taas treenitreffit ystävän jonka nimi on siiis Teija ja tulee esiintymään varmasti täällä blogissa useampaan kertaan, ehkä joskus myös kuvin,  kanssa Pirkkalan Liikuntatalon pihassa olevalla crossfit-salilla. Hyvä paikka treenata.

kuulailua04

Nähtiin siinä aamulla jo ysiltä, mulla oli mun kahvakuulat 8 kg ja 12 kg mukana ja saatiin kunnan kuntosalilta pari kuulaa lainaksi, 4 kg ja 6 kg. Näillä kuulilla ja omalla kokemuksellani yritin sitten opastaa Teijaa kahvakuulailun saloihin. En mikään ekspertti missään nimessä ole, mutta kyllä mää kahvakuulalla treenin saan aikaiseksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kahvakuulatreeni on tosi hianoo, oon ennenkin sitä hehkuttanut. Se on niin kokonaisvaltaista, oikein tuntee kun lihakset työskentelee. Parhaimpia voimatreenejä on se, no joo kehonpainoharjoittelu mennee ehkä kärkeen jos olisi pakko valita. =)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Illalla oltiinkin sitten härren kanssa mustikassa ja saatiin ämpärillinen tunnissa poimittua. Mustikoita on ihan hirmuisesti. Niitä on niin paljon, että aika helpolla saadaan vuoden mustikat kerättyä. Joka päivälle semmonen 200–250 g pakkaseen niin hyvä on. No osa voi olla vattuja joita tulee kans suuresti ihan omalta tontilta. Villivattua. Se on iso rahallinen säästö vuodessa ja siittä tykkään. Aion nimittäin laittaa kukkaron nyörit tiukemmalle ensi kevääseen asti. =)

Varvut pullollaan.
Varvut pullollaan.

Mustikoita on niin paljon, että meidän ei tartte lähteä 100 metriä kauemmas omasta kotoo. Aika hauskaa.

Tärppä makoili mustikoissa.
Tärppä makoili mustikoissa.

Loppuun vielä kuva missä paparatsi yllätti mut kuvauspuuhissa taannoin kun kuvailin kummityttöä Rosendahlin rannassa Tampereella.

Paparatsi yllätti.
Paparatsi yllätti.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Ystävän apuna liikunnoissa

Pyöräily 48 min.
Keskisyke 147.
24,72 km, 29,9 km / h

Juoksu 12 min.
Keskisyke 144.
2,08 km, 5 min 51 sek / km.

Koira himoitsee mun heinää.
Koira himoitsee mun heinää.

Tänään puin jalkaani ASICSilta ostamani pitkät osakompressiotrikoot ja pinkerot juoksutossut jotka oon saanut kyseisestä puljusta silloin kun oli se ASICS-ryhmä jonka kanssa treenasin HCR-juoksutpahtumaan.

Paidaksi ohut Adidaksen pitkähihainen juoksupaita joka on niin ihana, että sitä tekee mieli pitää muulloinkin. Sininen Nike lippalakki päähän sillä tiedossa olisi tukan sekoittava päivä. Mulla on sen verta lyhyt karvareuhka, että tällä hetkellä on paras pistää siihen lätsä päälle jos vaikka painatan ensin pyörällä kypärä päässä ja sitten ilman kypärää ja pyörää tohotan eri paikoissa menemään. Lippis pelastaa sekaisen tukan.

Paita on ihana. Olen tilannut sen Ellokselta jossa on laaja valikoima urheiluvaatteita.
Paita on ihana. Olen tilannut sen Ellokselta jossa on laaja valikoima urheiluvaatteita.

Paras lippikseni on Niken vaaleansininen lippalakki. Tilasin sen Ellokselta ja eilen pistin tilaukseen toisen samanlaisen, mustan. Hinta tais olla jotain alle 15 euroa. Olen käynyt mettästämässä muutamassa Intersportissa Niken peruslippiksiä vaan en oo löytäny joten nettikaupasta sitten tilasin.

Lippalakki.
Lippalakki.

Juoksureppuun pakkasin sadetta kestävän takin, evässmoothien jonka tein kaurajogurtista ja mustikoista. Vesipullo vielä matkaan ja pyörällä kohti kotikunnan Pirkkalan keskustaa. Mulla oli treffit.

Juoksureppu.
Juoksureppu. Pyörän lukko mukaan.
Välipala mukaan.
Välipala mukaan.

Mulla on ystävä joka on aloittanut juoksuharrastuksen  ja suosittelin hänelle juoksuohjelmaksi myasics nettiohjelmaa joka on oikeesti hyvä joko pilkulleen noudatettuna tai apuna ja osviittana omassa juoksemisessa ja tiedän jo monta ihmistä ketkä harjoittelee tai on harjoitellut tämän ohjelman avulla. Ohjelma kertoo milloin mennään hidasvauhtinen lenkki ja milloin reipas ym.

Älä ota sito senkin karvakasa.
Älä ota sitä senkin karvakasa.
  • Harjoitusohjelman oikea rakenne
  • Kehitä omaa kapasiteettiasi
  • Keskity tavoitteisiisi”

Ystävä aloittaa juoksuharjoittelunsa nollasta ja ohjelman ensimmäiset lenkit on ihan kilometrin-kahden pituisia pidentyen ohjelman edetessä. Tämä on juuri hyvä tahti aloittaa harjoittelu aivan alusta kun juoksukuntoa ei vielä ole. Rauhallinen aloitus ilman hätäilyjä ja kilometrien ahmimisia. Tavoitteena on saada liikunta kunnolla osaksi elämää.

Polkasin härren maastopyörällä meidän treffipaikalle Pirkkalan Liikuntatalon kupeeseen josta lähdettiin juoksemaan lenkkiä Pirkkalan keskustassa olevan Vähäjärven ympäri. Katsoin omasta kellosta, että juoksuvauhti on sopivaa ja ohjelman ehdottaman vauhdin mukaista.

Pari paria juoksutossuja.
Pari paria juoksutossuja.

Juoksu tuli tehtyä järven ympäri juosten, koko matkalla oli hiekkapohjainen pyörätie jota oli hyvä juosta. Juoksun jälkeen pysähdyttiin vielä Liikuntatalon pihassa olevalle Lappset-virman valmistamalle ulkocrossfit-salille. Se on tosi hyvä sali ja täysin ilmainen ja siinä saa vaikka minkälaista treeniä aikaiseksi.

Uppista.
Uppista.

Me tehtiin ojentajille dippiä penkkiä apuna käyttäen, vattalihaksia sekä suoria että vinoja, selkälihasliikettä, kylkiä ja sen sellaista omalla painolla tehtävää.

Välillä satoi välillä ei satanut, mutta ei se sade tämmöstä ulkoilmaliikuntaa haitannut ja vaatteetkin oli teknistä materiaalia niin ei niistä edes huomannut ovatko märät vai eivät vaikka olivatkin litimärät lopulta.

Seisoin päälläni kuvan ottamisen ajan ja myös kokeilin köysien heiluttelua jotka tuolla kans on. Se on hienoo, köysien heiluttelu ja on raskasta ja on koko vartalo työssä kun niitä vatkuttaa. Kuvaa ei vaan tajuttu ottaa.

Sovittiin huomenna aamukahvakuulatreffit samaan paikkaan. Ennen sateen tuloa.

Päällä.
Päällä. Ja paita putos vaikka asensin sen huolellisesti housun sisään.

Polkasin kotio suihkuun ja koirien kanssa touhuamaan. Härre kun tuli töistä viiden jälkeen ja oli syönyt tosi tosi pikaisesti niin lähdettiin triathlonseuran torstaiseen yhteistreeniin ja kesällä se on ollut pyörä-juoksu kuten siis tänäänkin. Syssyllä sitten taas torstaijuNppa.

Pari puuttuu kuvasta. Iloista porukkaa.
Pari puuttuu kuvasta. Iloista porukkaa.

Viddu vesisateessa pyörätreeniin ihan pärseestä ei kiinnosta yhtään varsinkin kun on melkein pakkastakin, mutta sinnepä vaan läksin minäkin. Otin ylimääräiset sukat, ylimääräisen paidan mukaan ja ajattelin, että kun on pyöräilty niin vaihdan ne päälleni jos oon kastunut ja jatkan juoksua kuivemmissa kuteissa. Sentään tajusin tällä kertaa toimia näin.

Mää sanon tän nyt kerran tässä blogissakin: Mua riapoo niin saatanasti nää sateet ja pakkaset ja maailman paskimmat pyöräilykelit että ei oo tosikaan. Valitan säännöllisesti asiasta härrelle ja parille muulle ihmiselle enkä lopeta valittamista jos nämä kelit jatkuvat valittamisen arvoisina. Nii siinä se tuli.

Herra päävalmentaja eli toiselta nimeltään Vormisto antoi ohjetta miten kekäkin pyöräilee. Mää olin naisporukassa jossa mentiin vuorovedoin siten, että neljä tolpan (katulampun)  väliä rauhallisesti ja neljä tolpan väliä kiihtyvällä tahdilla. Tätä kesti joku vajaa 50 minuuttia ja oli kyllä kova pyöräily. Hieno ja kova ja vaikka olikin kova niin kuitenkin helppo kun koko ajan tuli neljä rauhallista tolpan väliä. Parasta ja kehittävää, tämän takia käyn yhteistreeneissä eli nyt kun oon tehnyt kovan pyörän niin voin ihan rauhassa muina päivinä tällä viikolla pyöräillä omaa peruskestävyysvauhtiani ja kehityn silti. Parasta!

Pyörän jälkeen oli vielä samantapainen juoksu, neljä tolpan väliä rauhallisesti ja neljä tolpan väliä kihtyvästi, tämä yhteensä neljästi. Parasta, tuli kova juoksukin tehtyä!

Ei ees kastuttu kunnolla paitti lopuksi. =D
Ei ees kastuttu kunnolla paitti lopuksi. =D

Uusi työ.

Aloitan ensi viikolla uudessa työssä, ruutupaita päällä kaupassa Pirkkalassa, omassa kunnassa hei. Mulla on työmatkaa jotain alle 6 km. Haluan kulkea työmatkani ilman autoa, yleensä pyörällä luulisin ja harmikseni matka on tosi lyhyt pyöräilyä ajatellen. Jos olisin saanut valita työmatkani pituuden niin se olisi 12–15 km. =D Mutta on mulla konsti tähänkin, kerronpas sen. Niinä päivinä kun kuljen matkan pyörällä eli melkein aina, aamulla menen normaalia reittiä rauhallisesti ton alle 6 km. Mutta sitten kun pääsen töistä niin tulenkin mutkan kautta kotiin, täällä on hyvä pitkähkö hiekkatie jonka kautta matka kotiin on jotain 11 km. Jee just sopiva työmatkaksi ja saa polkasta vähän enemmän kuin aamulla ennen töitä.

Yleensä työpäiväni alkaa klo 6, mutta joskus saattaa alkaa klo 9 ja niinä päivinä kun työt alkavat myöhemmin aion juosta työmatkani. ASICS-juoksureppu vaan selkään eväineen päivineen ja tossua toisen eteen. Kyllä.

Mää rupeen kulkeman härren maastopyörällä töihin, sillä pääsee kesät talvet, talveksi laittaa vaan nastarenkaat. Mää oon vuosia toivonut, että voisin kulkea töhin pyörällä ja nyt se toteutuu, asia on mulle tärkeä koska en halua laittaa rahoja auton pensoihin. Aiemmin olen joutunut kulkemaan koko päivän autolla paikasta paikkaan niin silloin on ollut pakko ostaa paljon pensaa. Sekin oli kyllä tosi kivaa kun työpiste vaihtui monta kertaa päivässä ja aiempi työni oli oikein mukavaa, irtisanouduin muista syistä. Nyt on kuitenkin uuden aika eri työpaikassa.

Koirien kannalta edelleen kätevää, että mää oon usein töissä klo 6–14 ja härre klo 10–17. Heidän ei tartte olla pitkiä aikoja keskenään.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Laiska keskiviikko

Juoksu 23 min
keskisyke 124

Uinti 40 min 

Tänään päivä on mennyt aika laiskasti; koiria ulkoiluttaen, ruokaa tehden, apteekkiasioita hoidellen, työjuttuja miettien ja sen sellaisesti. Illalla parit liikunnat eli juoksua pätkä jonka jälkeen uintia. Ihan kepposesti olen liikuntojen suhteen ottanut nyt ainakin tähän asti sillä lauantainen puolimatkan Finntriathlon Joroinen tuntuu vielä jalkasissa ja kehossa muutenkin.

Juoksuvaatteissa.
Juoksuvaatteissa.
Härre lähti uudessa paidassaan töihin. Hempeä. =)
Härre lähti uudessa paidassaan töihin. Hempeä. =)
Kaurainen aamupalani oli kaurapuuroo, kaurajogurttia, kahvia ja kauramaitoo. Mustikoita.
Kaurainen aamupalani oli kaurapuuroo, kaurajogurttia, kahvia ja kauramaitoo. Mustikoita.
Uuniin meni paprikaa, sipulia, lanttua, ruusukaalia, uutta perunaa.
Uuniin meni paprikaa, sipulia, lanttua, ruusukaalia, uutta perunaa.
Uunista tuli paprikaa, sipulia, lanttua, ruusukaalia, uutta perunaa.
Uunista tuli paprikaa, sipulia, lanttua, ruusukaalia, uutta perunaa.
Välipalani oli kaurajogurttia ja taateleita, vettä, kahvia.
Välipalani oli kaurajogurttia ja taateleita, vettä, kahvia.
Kävin poimimassa hetken kypsimpiä mustikoita ja samalla vein koiria mettään. Vielä pitää odottaa, että pääsee kunnolla poimimaan sillä eivät ole valmiita vielä.
Kävin tunnin verran poimimassa kypsimpiä mustikoita ja samalla vein koiria mettään. Edelleen pitää odottaa, että pääsee kunnolla poimimaan sillä eivät ole valmiita vielä nuo metsän mustikat.
Pussukoitten kanssa illalla juoksemaan...
Pussukoitten kanssa illalla juoksemaan…
... ja uimaan.
… ja uimaan.
Omakuva.
Omakuva.

Kuvat otettu kameran typerällä suotimella joka tekee kuvista vanhan näköisiä. Jos jostain piirteestä en kamerassani tykkää niin just tästä, tyhmiä suotimia ja efektejä.

Jos tänään oli laiska päivä niin huominen ei oo enkä anna sen valua samalla tavalla ohi sormien kuten tänään tuntui, en kässää miks musta tuntui siltä kun muutenkin viihdyn tämmösissä hommissa mitä oon tänään touhunnut eikä mulla koskaan oo mitään menoa menon perään sillä se ei mulle sovi.

Mutta siis huomenna mulla on ystävän kanssa treffit puolen päivän aikoihin, olen alkanut tsempata ja auttaa häntä liikunnoissa ja terveellisessä elämässä. Kivaa on se.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

 

Sportyfeel Finntriathlon Joroinen kisaraportti

 Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Sportyfeel Finntriathlon Joroinen 2015 puolimatka (osallistuminen saatu) 5 h 41 min 1 sek.

  • Uinti 1900 m 37 min 37 sek.
  • T1 eli uinti-pyörä vaihto 4 min 7 sek.
  • Pyörä 90 km 2 h 51 min 2 sek.
  • T2 eli pyörä-juoksu vaihto 3 min 39 sek.
  • Juoksu 21, 1 km 2 h 4 min 54 sek. 

Sijoitus sarjassa naiset 40–44 22 / 54.||Hide

Timo Kananojan ottamat kuvat vapaassa käytössä kunhan mainitsee kuvan yhteydessä kuvaajan nimen.

Perjantaina.

Perjantaina lähdettiin kotoa Pirkkalasta het aamukympltä ajelemaan kohti Joroisia jossa Finntriathlonin puolimatka kisattaisiin. Meillä oli iso auto jolla matkustettiin mää, härre ja valokuvaaja kolmistaan ja majoituttiin Varkauteen Scandic Hotelli Oscariin kuten aiempina vuosinakin.

Matkalla pysähdeltiin muutaman kerran, kahveelle, välipalalle, jäätölölle, pissalle.

Matkalla pysähdyttiin mm. Muuramen K-kaupassa.
Pysähdyttiin mm. Muuramen K-kaupassa.
Pidettiin taukoo myös autossa omien eväitten kanssa.
Pidettiin taukoo myös autossa omien eväitten kanssa.
Vähän hassutellaan kyltin alla.
Vähän hassutellaan kyltin alla.

Lopulta saavuttiin Joroisiin ja paukautettiin suoraan kisakansliaan hakemaan numerot, kisarannekkeet sun muut.

Kisakansliassa laitettiin ranteeseen kilpailijaranneke.
Kisakansliassa laitettiin ranteeseen kilpailijaranneke.

Hetki pyörittiin myös expo-alueella, mutta aika pian mentiin asettumaan hotelliin ja sitten meillä olikin jo ruokatreffit turkulaisen porukan kanssa Rossossa Varkaudessa. =)

hoteili sijaitsi Varkaudessa.
Hoteili sijaitsi Varkaudessa.
Tässä odotellaan turkulaisia Varkaudessa.
Tässä odotellaan turkulaisia.

Käytiin turkulaisten kanssa kisapitsalla Rossossa.Käytiin turkulaisten kanssa kisapitsalla Rossossa.

Vattat saatiin Rossossa täyteen ja siittä lähdettiin viemään pyörä- ja juoksuvarusteita Joroisiin kisapaikalle, että olisivat sitten valmiina lauantaiaamuna.

Päivää ennen kisapäivää eli perjantaina käytiin viemässä tavarat vaihtoalueelle.Päivää ennen kisapäivää eli perjantaina käytiin viemässä tavarat vaihtoalueelle.

Oma pyörä sen omalle numeroidulle paikalle.
Oma pyörä sen omalle numeroidulle paikalle.
Pyöräilykypärä, -kengät, numerolappu, aurinkolasit omaan pussukkaan ja oman numeron kohdalle pussukka roikkumaan ja odottamaan kisaa ja uinnista vaihtoalueelle tulemista.
Kuva Timo Kananoja. Pyöräilykypärä, -kengät, numerolappu, aurinkolasit omaan pussukkaan ja oman numeron kohdalle pussukka roikkumaan ja odottamaan kisaa ja uinnista vaihtoalueelle tulemista. Kuva Timo Kananoja.
Juoksukamppeet omalle juoksuvaihtoalueelle odottamaan pyöräilystä juoksuun siirtymistä.
Juoksukamppeet omalle juoksuvaihtoalueelle odottamaan pyöräilystä juoksuun siirtymistä.

Lauantaina.

Lauantaina kello soitti 6:00 ja puolen tunnin päästä siittä oltiin jo hotellin alakerrassa aamupalalla. Puuroo, paahtoleipää, vihanneksia, hedelmiä ja leipää. Kahvia. Ihan perusaamupala joskin aika tuhti.

Aamupalan jälkeen sitten kisa-alueelle Joroisiin josta olisi bussikuljetus starttipaikalle.

Pientä rentoutumista expo-alueella.
Pientä rentoutumista expo-alueella.
Rannekkeemme.
Rannekkeemme.

Busseja starttipaikalle lähti nonstoppina, aina kun bussi oli täynnä se lähti.

Kilpailijakuljetuksella Valvatuksen rantaan jossa kilpailun startti on.
Kilpailijakuljetuksella Valvatuksen rantaan jossa kilpailun startti on.

Kisapaikalla oli niin hianoo, oikein mukava tunnelma. Pyöriä oli ilmestynyt vaikka kuinka paljon paikalle, suurin osa nimittäin oli vienyt ne jo perjantaina paikanpäälle kuten kisajärjestäjä myös toivoi. Aamun edetessä kuhina rannassa kasvoi kun kisaajaa ja kannustusjoukkoa saapui paikalle. Olin rento enkä juuri jännittänyt.

Mietin omaa kisataktiikkaani ja se oli semmoinen, että painattaisin menemään hyvällä fiiliksellä rennosti, mutta kuitenkin reippaasti. En ottanut paineita alittuuko vai ylittyykö maaginen kuuden tunnin raja, mutta totta kai toivoin, että suoritus tulisi menemään niin nappiin, että lopputulos olisi alle kuusi tuntia.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja. Kuhinaa. Ihana ilma, nautin täysiä lämpimästä kelistä.
Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja. Energiageelejä pyörässä. Niitä pitäisi ottaa ehkä 30–45 min välein läpi kisan. Ainakin mää aioin.
Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja. Hieno kuva.
Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja. Mahtava tunnelma ja porukkaa piisas.
Välipalapanaani.
Välipalapanaani.
Tasta sai tartassata oman starttiajan. Mulla se oli 11:34.
Tasta sai tartassata oman starttiajan. Mulla se oli 11:34.

Oltiin kisan starttipaikalla hyvissä ajoin, siten että ehdin rentoutua ja olla vaan mikä on mulle tosi tärkeetä monessakin asiassa.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja. Seurakaverin kanssa turinointia.
Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja. Omia seurakavereita oli aika monta tässä kisassa.
Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja. Tyyni järvi.
Kuva Timo Kananoja. Keli oli mitä parhain heti aamusta. Yleisöä oli mukavasti paikalla. Siis tosi paljon.
Kuva Timo Kananoja. Keli oli mitä parhain heti aamusta. Yleisöä oli mukavasti paikalla. Siis tosi paljon.

Josain vaiheessa oli aika pukea märkäpuku päälle ja odottaa lähtöalueelle menemistä. Kaikki naiset 30-vuotiaasta ylöspäin lähtivät samassa lähdössä. Tais olla isoin lähtö missä oon koskaan ollut. Härren startti oli kymmenisen minuuttia ennen mua.

Lopulta oli meidän naisten vuoro startata ja asettauduin rannalla ehkä neljänteen riviin vasempaan reunaan ja pum! Sitten vaan veteen ja uimaan. Porukkaa tosiaan oli enemmän kuin koskaan ja sen huomasi, uintini oli jotenkin sekaisinta ikinä. Joka puolella uivia naisia ja pitkän matkaa menin jonkun naisen kanssa rinnakkain ja tosi lähekkäin ja se kyllä ahdisti. En päässyt ohi kun mentiin niin samaa vauhtia joten lopulta jättäydyin taaemmas päästäkseni eroon jatkuvasta ihokosketuksesta.

Kuva Timo Kananoja. Siellä ne naiset 30 v ja yli ui.
Kuva Timo Kananoja. Siellä ne naiset 30 v ja yli ui.

Ensimmäisen suoran jälkeen sai uida paremmin rauhassa. Pari kertaa jouduin viruttamaan järvivedellä uimalasejani jotka olivat huurtuneet ja sekin meinas olla vaikeeta puuhaa siinä ruuhkassa, mutta onnistuin kuitenkin. Rantaan pääsin hyvissä voimissa ajassa 37 min ja jotain. En ollut täysin tyytyväinen sillä olisin haluunut uida ainakin minuutin kovemmin.

Kuva Timo Kananoja. Tässä uintiosuudelta tulossa Venla Koivula-Huttunen.
Kuva Timo Kananoja. Tässä uintiosuudelta tulossa Venla Koivula-Huttunen.
Kuva Timo Kananoja. Uinnista vaihtoon kohti pyöräilyä.
Kuva Timo Kananoja. Uinnista vaihtoon kohti pyöräilyä.
Kuva Timo Kananoja. Härre tulee uudella ennätysuintiajallansa vedestä pois.
Kuva Timo Kananoja. Härre tulee uudella ennätysuintiajallansa vedestä pois.
Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja. Märkäpuku mahdollisimman nopeesti pois, että pääsee jatkamaan matkaa.

Pyöräilykamppeet vihreestä kassista päälle ja juoksujalkaa oman pyörän luo. Pitää muistaa numero, että osaa varmasti suunnistaa oman pyörän luo ja jos ei satu muistaa niin aina sen voi tarkistaa vaikkapa omasta kilpailurannekkeesta tai kypärästä joka on vihreestä pussukasta otettu päähän. Siinä se kisanumero on tarrana molemmin puolin. Pyörä pois telineestä ja juoksujalkaa jyrkkä mäki ylös jonka jälkeen vasta saa nousta pyörän päälle polkemaan.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja. Meikäläinenkin sieltä tulee pyörän kanssa ja kohta poljetaan.
Kuva Timo Kananoja. Meikäläinenkin sieltä tulee pyörän kanssa ja kohta poljetaan.

Oman seuran porukkaa oli tässä kohtaa kannsutamassa ja kannustus on aina kivaa ja tsemppaa hyvin. Joka kerta.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Pian olin juossut pyöräni kanssa mäen päälle jossa sai nousta pyörän selkään ja ei kun ajamaan vaan. Ja voi jösses sitä porukkaa oli paljon, edessä ja takana pyöräilijää ja kesti jonkin matkaa ennen kuin se sähinä rauhoittui ja pääsi ajamaan omaa ajoa ilman, että oli liian lähellä toista. 10 m väliä piti olla edellä ajavaan. Mua suoraansanoen rasitti se, että ei pysty täysin tekemään sitä omaa suoritusta kun porukkaa on joka puolella ja kuitenkin pitäisi olla se peesiväli. Se oli muutamaan otteeseen mahdotonta, mutta onneksi pääasiassa kuitenkin sain ajoni ajettua ihan omassa rauhassani.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Pyörä lähti ihan hyvin kulkemaan, semmosta yli kolmeekymppiä. Olin ajatellut, että mulla saattaa mennä yli 3 h 90 km:n polkemiseen vaikka toisaalta tiesin, että nopeempi aika olis myös yhtä mahdollinen. Otin energiageeliä noin 40 minuutin välein veden kanssa ja aina välillä pelkkää vettä. Se toimi hyvin.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Jossain vaiheessa kuten tavallista huomasin, että jaahas, tätä vauhtia tää pyöräily nyt tänään menee ja olin koko ajan tyytyväinen vauhtiin ja omaan menemiseen ja tekemiseen. Olen saanut omaan pyöräilyyni hurjasti varmuutta ja mun mielestä pyöräilin koko ajan hyvin.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Muutamat tsempit tuli ohiajavilta tutuilta ja suuri kannustus yleisöltä. Pientä purnausta olen kuulut siitä, että yleisö ei päässyt pyöräilyosuudelle kunnolla kannustamaan ja näkemään pyöräilyä vaan joutui olemaan vain pienellä alueella. Mutta sitten siellä minne yleisö ei päässyt oli muuta yleisöä, siellä oli talojen pihoissa talon asukkaita kannustamassa vaikka kuinka. Taputettiin ja huudettiin tsemppiä ja se oli tosi mukavaa ja auttoi varmasti paremmin jaksamaan eteenpäin monia kisaajia.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Lopulta pyöräily oli viimeisillä kilometreillä ja siinä jouduin taas pienimuotoiseen ryysikseen, mutta sitten kun tajusin, etten pääse sitä ryysistä pakoon niin himmasin suosiolla vaikkei se niin kivaa ollutkaan himmailla. Sitten tulikin jo kohta missä piti nousta pyörän päältä pois. Pyöräilin vauhtia 31,57 km / h johon olen täysin tyytyväinen.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Talutin pyörän juosten vaihtopaikalle ja laitoin sen numeroituun paikkaan ja juoksin pyöräilykengät jalassa juoksuvaihtoon oman sinisen pussukkani luo jonka otin naulasta ja istahdin penkille vaihtamaan lenkkitossuja ja laittamaan lippistä päähän. Vaihtopussukkaan laitoin pyöräilykengät ja kypärän ja pussukka henkilökunnalle ja matka jatkui juosten seuraavat 21,1 km.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Juoksu lähti kulkemaan hyvin. Sain pidettyä vauhdin siinä alle 6 min / km. Juoksu 90 km pyöräilyn jälkeen ei oo niin itsestäänselvästi helppoa, mutta hyvin se sujui tällä kertaa.

Oman seuran kannustajat muistivat huutaa isoon ääneen, että hyvältä näyttää häntä koipien väliin ja mitä kaikkee, se nauratti ja taas tsemppas tekemään omaa hyvää suoritusta.

Kuvat Heidi. =)
Kuvat Heidi. =)

Sitten Heidi oli miehensä kanssa jossain vaiheessa juoksuosuudella vastassa. Olivat tulleet katsomaan kisaa ja se oli kivaa ja sai hyvän mielen. Muutama kuvatkin Heidi musta ja härrestä otti.

Kuvat Heidi.
Kuvat Heidi.

Juoksu oli kolmena kierroksena ja ensimmäinen meni ihmetellessä, toinen muistellessa että ai niin näin ja tästä ja kolmas meni helposti kun se oli viimeinen kierros. =)

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Juoksu kulki oikeesti hyvin koko ajan, tuntui koko ajan hyvälle ja jossain vaiheessa härre tuli mun takaa ja turistiin siinä pienet pätkät.

Juoksureitti meni asuinalueella ja seillä oli paljon paikkakuntalaista kannustajaa, olis pitänyt olla oma kamera kaulassa millä ottaa kaikesta siittä kannustukseta kuvaa mitä siellä oli, ihan mahtavaa ja sanon varmaan vaikka kuinka monennen kerran, että se aina auttaa ja piristää kisaajaa kun kannustetaan.

Kuulin muutamaan otteeseen myös oudoilta kasvoilta hyvä Jaana tai hyvä Jaanaba -kannustuksia, hauskaa.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Muutamassa paikassa juoksureitillä siellä asuinalueella oli pihassa ihminen letkun kanssa ja suihkutti vettä juoksijoitten päälle, se oli hyvä ja piristävä juttu, joka kierroksella juoksin kaikkien letkujen ali ottamaan vesisuihkun.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Juoksuosuudella otin kans energiageeliä säännöllisesti ja tastaista juoksua juosten kohti maaliviivaa ja lopulta se koitti. Olin juossut hyvän juoksun 5 min 55 sek / km -vauhdilla ja tulin täysiä maaliin.

Kuva Timo Kananoja. Täysiä maaliin! Valmis!
Kuva Timo Kananoja. Täysiä maaliin! Valmis!

Maalissa saatiin mitali kaulaan ja heti sen jälkeen mentiin Lidl recovery arealle missä oli ruokaa tarjolla ja muffinssia ja kahvia ja sipsiä ja patukkaa ja palautusjuomaa ja vaikka mitä. Siellä oikeesti oli tosi kattava tarjoilu. Otin varmaan ensimmäisenä colaa ja muffinssin aivan kuten muistaakseni viime vuonnakin. =)

Ennätysten tekijät. Mää ja härre.
Ennätysten tekijät. Mää ja härre.

Hienot tummansiniset paidat tuli tällä kertaa. Paras väri mitä tänä kesänä on tapahtumissa ollut.

Lidl recovery arealla oli vaikka mitä tarjolla.
Lidl recovery arealla oli vaikka mitä tarjolla.

Se oli semmonen kisa.

Olen oikein tyytyväinen omaan kisasuoritukseeni, paransin viimevuotista aikaani jotain puolella tunnilla mikä tuntuu nyt aivan käsittämättömältä. Hyvin meni koko kisa ja täysin hyvissä voimissa. Tämä valoi uskoa siihen, että voin varmaankin startata kuukauden päästä Finntriathlon Tahkolla jossa kaikki matkat on tuplasti pidempiä kuin nyt tällä puolimatkalla. Huhheijjaa sentään.

Miten mää oon sitten viime vuodesta itteeni kehittänyt, siihen mulla on helppo resepti: Olen hieman vähentänyt treenitunteja ja kaikki treenit tehdään ajatuksella. =) Viikon kovemmat treenit on tullut tehtyä ohjatusti seuran yhteistreeneissä. Jatkan samaan malliin.

Peesaamisesta sillä se on aina pinnalla näissä tapahtumissa:

Peesaaminenhan tässä kisassa on kielletty eli pitää pitää 10 m väli edellä olevaan. Pyöräreitillä porukkaa oli todella paljon ja välillä tulee väkisinkin hetkellisiä tilanteita missä mennään peräkanaa jos ollaan samanvauhtista porukkaa, mutta ei ne sitten kauaa kestä kun siittä joko väkisin pyrkii ohi tai jättäytyy taaemmas siten, että peesiväli pysyy. Tein molempia eli nopeensin vauhtiani ja jossain tilanteissa sitten hidastin vaikka se vähän luonnon päälle ottaa hidastella.

Itte voin täysin hyvällä omalla tunnolla sanoa ajaneeni pyöräosuuden peesaamatta. Vastustan peesaamista ehdottomasti sillon kun se on kisassa kielletty ja soisin rangaistuksen jokaiselle peesaajalle. Kisoissa peesivalvontaa kyllä tehdään ja nytkin näin monta kertaa moottoripyörän valvomassa pyöräilijöitä ja toivon, että homma toimi.

Omaa dataa. =)
Omaa dataa. =)
Härren dataa.
Härren dataa.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Toiveissa terveellisempi elämä?

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Ihmisten puheita kuunnellessa olen monesti huomannut, että halutaan muuttaa oman elämän suunta siihen liikunnalliseen elämään terveellisine syömisineen kaikkineen. Monelle se on kuitenkin aika vaikeeta eikä meinaa onnistua tai jopa ei onnistu ollenkaan.  Ymmärrän sen sillä asiahan  ei tule ilmaiseksi ei mitenkään vaan sen eteen on tehtävä töitä ja pysyttävä suunnitelmassa ja jatkettava tätä pitkään ennen kuin muutos tapahtuu ja uudenlaisesta elämästä tulee luonnollista ja normaalia arkipäivää.

Suunnan muuttaminen omassa elämässä voi olla vaikeeta, mutta se ei missään nimessä ole mahdotonta.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Oma elämäni on ollut jo vuosia (yli 10)  liikunnallista ja melko terveellistä eikä se mullekaan tosta noin vaan ole tullut vaan se on vaatinut haluamisen lisäksi tekoja. Parempia valintoja, liikkumaan itseään patistamista. Ruokailujen suunnitteluita ja paljon paljon ennakointia. Ennenkaikkea säännöllisyyttä. Riittävää nukkumista. Ei niin tärkeitten asioitten pois karsimista.

Jotkut ajattelevat, että hyvähän ton on treenata ja syödä hyvin, kun se on sille niin helppoa. No joo voi se näitten kaikkien vuosien jälkeen ollakin helppoa kun olen siihen vuosia opetellut enkä ole päästänyt itteäni palaamaan siihen entiseen joka ei harrasta liikuntaa ja syö epäsäännöllisesti ja osittain epäterveelliseti, joka polttaa tupakkaa ja ryyppääkin joskus. Ei, en oo päästänyt eikä enää tee edes mieli sitä elämää eikä ns. ”mättöruuat” juurikaan maistu.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Liikunnallinen ja sitä myötä terveellisempi elämä usein vaatii sen, että laittaa ittensä omassa elämässä monessa asiassa etusijalle. On itsekäs, pitää olla itsekäs ja kohdella omaa itteä hyvin ja syöttää omalle ittelleen hyviä ruokia ja liikuttaa omaa itteään riittävästi jotta keho ja mieli pysyy hyvässä kunnossa.

Tikis.fi -sivusto jakoi jonkin aikaa sitten 7 vinkkiä elämäntapamuutokseen, kas tässä koko artikkeli.

Laitan tähän Tikis.fi-sivuston seitsemästä vinkistä kaksi omasta mielestä tärkeimpää asiaa siihen miten sen elämänmuutoksen liikunnalliseen ja terveelliseen elämään voi ittelleen saada.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

”1. VALITSE OIKEA ASENNE

Puhetta ja kirjoituksia terveellisistä elämäntavoista riittää loputtomiin. Tietotulva on nykyisin valtava ja usein tiedämme edes suurin piirtein, kuinka meidän tulisi toimia. Ongelma piilee siinä, että pelkkä puhe ja hyväkään suunnittelu ei tarkoita vielä tekoja. Sinun täytyy asennoitua niin, että oma terveytesi ja hyvinvointisi on elämäsi tärkeysjärjestyksen kärkipäässä ja toimia sen mukaisesti. On tyypillistä, että muut asiat jyräävät tärkeysjärjestyksessä oman hyvinvointimme yli. Muista kuitenkin, jos emme ole terveitä ja panosta itseemme, emme myöskään jaksa huolehtia kunnolla muista ihmisistä.”

Nimenomaan, ajattelutapa on muutettava siten, että oma hyvinvointi on oman elämän tärkeimpiä asioita. Niinhän sen kaiken lisäksi kuuluu olla. Elä elämääsi muitten joukossa muut huomioiden, mutta omat tarpeesi mielessä pitäen ja ne etusijalle laittaen.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

”2. VAIHDA NÄKÖKULMAA

Treenaaminen vie aikaa ja vaatii tietynlaista suunnitelmallisuutta. Suunnitelmallisuutta vaaditaan myös säännöllisesti syömiseen ja muiden terveellisten valintojen tekemiseen. Kuulostaako vaativalta? Lakkaa ajattelemasta, kuinka haastavaa niiden toteuttaminen on tai mihin muuhun voisit käyttää esimerkiksi treenaamiseen kuluvan ajan. Ajattele sen sijaan, kuinka loistavalta olosi tuntuu treenin jälkeen, kun olet nauttinut terveellisen aterian ja kehosi alkaa palautua. Kun toteutat tätä ajattelua päivästä toiseen ja ryhdyt toimeen, huomaat pian, että olet hyvässä vauhdissa kohti parempaa hyvinvointia.”

Ennakointi ja suunnitelmallisuus, se on todellakin se juttu miten on helppo pysyä jo mietityssä elämäntavassa. Ruokien suhteen niitä terveellisiä normaaleja ruokia pitää aina olla jääkaapissa, silloin on enemmän kuin helppo koostaa se lautasmallin mukainen sapuska siihen ruokalautaselle säännöllisesti. Pitää nimenomaan syödä säännöllisesti ja pysyä siinä säännöllisyydessä. Monen ongelma taitaa olla se, että lipsutaan säännöllisyydestä ja sitten otetaankin lautaselle jotain korvaavaa valmisruokaa tai käydään syömässä joku epäterveellinen ateria jossain muualla ja lopulta syödään enemmän kuin jos oltaisiin syöty säännöllisesti muutaman tunnin välein.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Tässä päivän ruokahetkeni yleensä:

  1. aamupala
  2. välipala
  3. lounas
  4. välipala
  5. päivällinen
  6. iltapala

Jos jotain herkkua kuten jäätölöö tai pullaa niin se tulee näitten ruokien lisäksi, ei tilalle.

Itse toteutan ihan normaalia lautasmallin mukaista ruokavaliota. Tässä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sivut jossa lautasmalli on esitetty ja on hyviä neuvoja sen toteuttamiseen.

Mulla lautasella ei yleensä eläintä näy koska syön kasvisruokaa eli korvaan elukat pavuilla, linsseillä, tofulla ym. Joskus ehkä kalaa kun se on saatu jonkun kalastamana, mutta pääasiassa enää ei sitäkään. Ihan vaan siksi kun en halua syödä ketään.

Maitotuotteet korvaan kaurajogurteilla, riisimaidolla, herne- tai riisiproteiinijauheella.

Jonain päivänä kuulkaa mulla on se liikunta-alan koulutus ja omakokemuksista sekä kirjoista opittua tietotaitoa siihen, että voin auttaa ihmisiä terveellisen elämän alkuun. Lupaan.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Matkalla Joroisiin Finntriathloniin

Huppu syvälle päähän ja menoksi.
Huppu syvälle päähän ja menoksi.

Nyt on se viikonloppu vuodesta kun meikäläinen osallistuu Finntriathlon Joroisiin, puolimatkalle (uinti 1900 m, pyöräily 90 km, juoksu 21,1 km) tää on nyt mun neljäs kerta kyseisessä tapahtumassa. Osallistuminen Finntriathlon Joroisiin saatu.

Kuva Sari Leppänen.
Kuva Sari Leppänen.

”Suomalainen triathlon syntyi Joroisissa vuonna 1983. Tapahtuman yli 30-vuotinen historia, sekä vuodesta toiseen erinomaisesti toimineet järjestelyt takaavat sen että 30. Finntriathlon tulee olemaan ainutlaatuinen jännitysnäytelmä, jossa paremmuudesta kilpailevat niin kansainväliset triathlonhuiput kuin itseään vastaan taistelevat kuntoilijat.”

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Me lähdetään sinne tänään aamusta kolmen hengen porukalla eli mää, härre ja Tinke joka valokuvaa tapahtumaa. Tinken kuvia löytyy täältä.

Olen pakannut eväitä jonkin verran meille mukaan. Leipätarviketta ja sen sellaista, vihanneksia ja hedelmiä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Jalassani härren hieman isot monot.

Tämän viikon liikunnat on olleet viikonloppuun valmistavia.

ma Triathlonteam 226 harjoituskilpailu 46 min

ti seurakaverin kanssa pitkä rauhallinen juoksu 1 h 39 min

ke uinti seurakavereitten kanssa järvessä 44 min

to Triathonteam 226 yhteistreeni eli  Joroisiin valmistava pyörätreeni joka oli hiano ja sisälsi lyhyitä kovia vetoja, 52 min, päälle juoksu 11 min.

Liikuntakavereita kyllä löytyy näinä päivinä.
Liikuntakavereita kyllä löytyy näinä päivinä.

Päivittelen viikkonlopun tunnelmia ainakin Instagramiin (jaanaba_liikuntapaivakirja) ja blogini Facebookiin.

Helpot proteiinipatukat (kasvisversio)

Proteiinipatukoiden aineksia.
Proteiinipatukoiden aineksia.

PROTEIINIPATUKAT (KASVISVERSIO)

  • 500 g pähkinävoita
  • 5 dl kaurahiutaleita
  • 3 dl riisiproteiinijauhetta (Puhdistamo suklaanmakuinen oli mulla nyt)
  • 200 g tuoreita taateleita (poista kivet)
  • 1 dl rusinoita
  • 2 dl cashew-pähkinöitä
  • 2 banaania
  • loraus appelsiinimehua

1. Sekoita kulhossa hetken mikrossa notkistettu pähkinävoi, proteiinijauhe, kaurahiutaleet.

2. Sekoita banaani, taatelit, rusinat, pähkinät ja loraus appelsiinimehua blenderissä tai sauvasekoittimella.

3. Lisää seos kulhoon ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.

4. Muotoile taikinasta leivinpaperin päällä tasainen levy x 2 ja laita jääkaappiin jähmettymään (n. 1 h).

5. Leikkaa sopivan kokoisiksi annospaloiksi.

Valmiit patukat laitoin 2 kpl:n pakasterasioihin pakkaseen ja otan sieltä tarpeen vaatiessa.

Reseptin jota mukailin löysin Today I´m unstoppable -blogista.

Patukat muotoiltuna.
Patukat muotoiltuna.
Pötikkä. Nam.
Pötikkä. Nam.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.

Lantio eteen!

Moni joka on joskus opetellut juoksemaan juoksukoulussa tai muussa ohjauksessa on varmasti kuullut sanat ”lantio eteen”. Joo niin oon määkin vuositolkulla kuullut toistettavan noita sanoja, mutta vasta viime vuoden syksyllä tajusin mitä se oikeasti tarkoittaa. Vasta silloin mulle selitettiin tarkemmin, että mitä pitää tehdä ja miten se lantio sinne eteen viedään.

Olin tuolloin liittynyt triathlonseuraan jossa härre oli jo vuoden päivät ollut ja onneni oli se, että juostiin lenkkejä yhdessä ja aviomieheni jatkuvasti piti huolta siittä, että mulla pysyy mielessä lantio eteen ja katse ylös eteen, tunnelma kuin joku nostaisi päässä olevasta koukusta ylöspäin. Niin se meni.

Lantio edessä, asento sopivan pysty. Kuva Timo Kananoja.
Lantio edessä, asento sopivan pysty. Kuva Timo Kananoja.

Mulle on nyt parilla erilaisella tavalla selitetty se mitä se tarkoittaa, että lantio eteen sillä pelkät sanat ei oo tuoneet mulle sitä käytäntöön asti ja aina se lantio tuppas olemaan siellä takana ja juoksuasento oli sellainen istuva. Aina ja jatkuvasti.

Parhaiten tajusin ja luulen, että ihan lopullisestikin sen ”lantio eteen” -pointin kun luin vai kuulin jostain, että se on kuin ”häntä koipien väliin” se tunnelma. Jee, tämä koiramaailman asia toi homman mulle kunnolla tajuntaan. Kuvitteellinen häntä selkärangan jatkeena ja koipien väliin niin johan juoksuasento paranee. Tää asia on ollut suuri askel mun juoksussa etiäpäin. Eihän se vieläkään jatkuvasti hyvä se asento ole, mutta miljoona kertaa parantunut entisestä ja pysyy jo peruskestävyyslenkeillä ehkä jopa koko lenkin ajan hyvänä.

Tässäkin hyvä asento. Katse reilusti eteen.

Toinen hyvä ”lantio eteen” oppi on se, että kuvittelisi kuin olisi kolikko persposkien välissä ja pitää sitä siinä koko juoksun ajan. =D Tää ei auennut mulle täsmälleen yhtä hyvin kuin häntä koipien välissä, mutta tunnelma on sama.

Ennen mulle on vaan jankutettu, että lantio eteen lantio eteen ja minä yritin ja yritin eikä siitä koskaan tullut mitään kun kukaan ei ollut selittänyt tarkemmin. En käsitä miksi ei. Monesti muutenkin sanotaan jotain, mutta ei kuitenkaan selitetä miksi jotain pitää tehdä ja mihin se vaikuttaa eikä myöskään kädestä pitäen rautalangasta vääntäen kerrota ja näytetä vaikka monelle ihmiselle pitäisi. Minulle ainakin. Mää toivoisin, että kaikissa liikuntakouluissa vaivauduttaisiin selittämään jokainen asia kunnolla, että miksi jotain tehdään ja mihin se vaikuttaa. Monelle ei tule edes mieleen kysyä, että miksi joten senkin takia se on tärkeää, että ohjaaja sen kertoo.

Mun juoksu on parantunut viime aikoina aika paljon. Asento pysyy yleensä hyvänä ja juoksu on rennon tuntuista vaikka juoksisin kovaa. Sellaista irtonaista. Eilen harjoitustriathlonissa onnistuin juoksemaan 3,5 km semmoista vauhtia kuin 4 min 58 sek / km ja kuulkaa rennosti vaikka olikin luja vauhti. Paras juoksuni ikinä oli toi sillä onnistuin vielä viimeisellä kilometrillä menemään sille alueelle missä syke pompottaa vieläkin isompana ja henkinen tunnelma ei oo niin kiva. Vedin täysiä siis.

Toivottavasti tästä turinasta on muillekin apua. Ei se juoksu hetkessä parane vaan se on jatkuvaa toistoa ja asian muistamista ja asennon korjaamista ja sitten onkin kiva kun jossain vaiheessa huomaa, että jee, mää oon kehittynyt.

Lopuksi vielä kuva missä mää juoksen nojatuolissa istuen Joroisissia Finntriathlonissa vuonna 2013. Siittä on tultu harppaus eteenpäin.

Kuva Timo Kananoja.
Kuva Timo Kananoja.

Liikuntapäiväkirja Facebookissa.