Oletko introvertti?

Joku aika sitten keskustellessani jonkun kanssa tuli vastaan, että hän ei ollut koskaan kuullutkaan näistä introvertti- ja ekstroverttiasioista. Se hämmästytti. Itse olen lukenut aiheesta paljon ja jossain vaiheessa aihe pyöri omassa netissä koko ajan kasvojen edessä joten tuntui hassulta, että kaikki eivät aiheesta ole olleet kiinnostuteita tai kuulleetkaan moisista ihmistyypeistä. Sitä se omaan napaan tuijottaminen ehkä teettää, oletusta, että jokainen muukin on valveutunut siitä aiheesta mikä itselle on itsestäänselvä ja tärkeäkin.

Introvertit.net: ”Introversio eli sisäänpäinsuuntautuneisuus ja ekstroversio eli ulospäinsuuntautuneisuus ovat keskeisiä luonteenpiirteitä ihmisillä. Väestöstä introvertteja on noin 30% ja ekstrovertteja noin 70%. Nykytutkimuksen valossa tärkein selittävä tekijä näille luonteenpiirteille on ihmisen oma perimä. Kenestäkään ei siis tule introverttia tai ekstroverttia vaan sellaiseksi synnytään. Niin kuin monet muutkin luonteenpiirteet, ihmiset sijoittuvat introversio-ekstroversio -asteikolla eri kohdille. Tästä johtuen äärimmäisen introvertit tai ekstrovertit ihmiset ovat harvinaisia, mutta useimmiten ihmiset selvästi kallistuvat jompaan kumpaan suuntaan. On myös olemassa ambivertteja ihmisiä, eli niitä, joissa molemmat luonteenpiirteet ovat melkein tasoissa.” 

Jos tunnet mut hyvin tiedät millainen ihminen olen ja samalla millainen ihminen introvertti on. Jokainen introverttihän on tietenkin omanlaisensa kuten jokainen ihminen tällä maapallolla, mutta introvertin piirteitä ovat muunmuassa seuraavat piirteet jotka omistan:

Small talk nou nou. Keskustelen joo, mutta mieluiten kahden kesken ja oikeeta asiaa. Small talk ehdoton nou nou ja ryhmässä jutustelu ei sovi mulle lainkaan. Pääsääntöisesti puhun vain kun on asiaa ja jos puheenaihe on sellainen mistä oikeasti olen innostunut puheelle ei tule loppua.

Se, että en ole mikään ryhmässä keskustelija ja muutenkin olen vähäpuheinen saa ihmiset joskus pitämään mua tökerönä tai huonotuulisena, että mitä toikin on tossa vain hiljaa. Mutta sitähän se ei ole vaikka höpöttelijäekstroverttien silmään siltä helposti näyttääkin.

Introvertit.net: ”Käytökseltään introvertit suuntautuvat sisäänpäin. Heille heidän sisäinen maailmansa on ulkoista maailmaa selvästi tärkeämpi. Carl Jungin mukaan introvertti kuluttaa psyykkistä energiaa kanssakäymisessä ihmisten kanssa ja latautuu olemalla yksin mietiskellen. Introvertit yleensä nauttivat aktiviteeteista, joita voi tehdä yksin omassa rauhassa, kuten lukemisesta, kirjoittamisesta, tietokoneista tai luonnossa liikkumisesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö introverteilla olisi ystäviä. Heillä on yleensä vain muutamia todella hyviä ystäviä, joiden kanssa voi jakaa ideoita ja keskustella asioista todella syvällisesti.”

Pidän yksin olosta. Mää aina sanon, että voisin olla kotona omissa puuhissani päivästä toiseen käymättä yhtään missään paitsi tietenkin urheilemassa ja koiran kanssa ulkoilemassa. Mutta siis viihdyn täysin hyvin omissa oloissani ja omien ajatusteni kanssa eikä mulla ole tarvetta tuoda asioita muille ilmi, en halua hehkuttaa tai synkistellä muille elämääni liittyviä asioita. Se ei ole mulle yhtään luonnollista. Mulle riittää kun saan käsitellä hyvät ja huonot asiat itseni kanssa omassa päässäni. Härre on sellainen kelle hehkuttelen ja kelle tuon asiat syvällisestikin esille ja satunnaisesti eri kavereille. Ja sellaisen ystävän tai pari saatan omistaa jonka kanssa puhutaan paljonkin kaikesta, niin omaa henkilökohtaista juttua kuin muittenkin ihmisten asioita. Ja siihen ne jutut sitten jäävätkin, meidän kahden ihmisen keskuuteen.

Ajattelen ennen kuin puhun. Joskus huomaan kun vastapuoli odottaa ja odottaa, että sanoisin jotakin aiheeseen. Silloin mää vasta mietin mitä aion sanoa eli multa ei aina tuu heti pulinaa suusta kun joku on esimerkiksi mulle kysymyksen kertonut. Tämä on mielestäni selkeä introvertin piirre, ekstovertti-ihminen alkaa heti höpöttää jotakin vaikka ei ensimmäisillä sanoillaan vastaisikaan kysymykseen.

En pidä riitatilanteista. Ei, pakenen niistä jos sellaisia eteen tulee. En halua riidellä enkä halua katsoa ja kuunnella kun toiset riitelevät.

Työskentely ilman keskeytyksiä. Jos ympärilläni tapahtuu en pysty keskittymään mihinkään. En vaan pysty, jos on vaikkapa monta höpöttäjää ympärillä mun työskentelystä ei tuu yhtään mitään vaan se muuttuu päämäärättömäksi haahuiluksi ja se ei ole kivaa. Työskentelenkin mieluiten yksin.

Pysyn pois kissanristiäisistä. En kertakaikkiaan viihdy ihmisporukoissa kuten juhlissa ja erilaisissa kekkereissä vaan mieluummin jään sellaisista pois, jos en halua mennä, kieltäydyn heti kun kutsu tulee. No, pikku hiljaa kutsujen tuleminen on vähentynyt ja aika harvakseltaan mua enää minnekään kutsutaan mikä on itselleni hyvä asia. Tämä johtuu myös siitä, että vuosien varrella monet ihmiset (tutut) ovat elämästäni kadonneet, suureksi osaksi varmasti siksi, että en viihdy niissä diipadaapahöpinöissä. Sanon diipadaapa, mutta en tarkoita sillä mitään pahaa, tuollaiset tilanteet vain tuntuvat musta diipadaapalta, sana kuvastaa sitä tunnetta mitä minä puolituttujen ympäröimänä koen.
Ihmispaljoudet ja hälinät ovat mulle todella epämukavia tilanteita, aina ollut. Joskus innostun tilaisuuksista kyllä eli poikkeus vahvistaa säännön tässäkin asiassa.

Introvertit.net: ”Introvertit rentoutuvat rauhallisissa ympäristöissä, kuten kotona tai luonnossa. Introverttien aivot käsittelevät aistimuksia eri tavalla kuin ekstroverttien aivot. Introvertille liiallinen stimulaatio kuten ihmispaljoudet tai kovat äänet ovat todella epämukavia. Siksi monet ekstroverttien rentoutumismuodot kuten baari-ilta kaverien kesken tai konsertti ovat introvertille enemmän kidutusta kuin hauskaa.”

Ystäviä todennäköisemmin yksi kuin kymmenen. Tuttu, kaveri ja ystävä ovat kaikki täysin eri asioita. Ystäviä on yksi tai kaksi ja sen pituinen se. Voin kuitenkin heittäytyä syvälliseksikin vaikka kyseessä ei olisi ystävä sillä tykkään saada ihmisen kanssa kunnon yhteyden ja kun se yhteys on niin sitten jutellaan. Mun on kuitenkin vaikea sille ystävällekin kertoa ne henkilökohtaisimmat herkimmät asiat. En tiedä mistä johtuu, että en lopulta luota kuin itseeni tässä maailmassa.

Tiukat aikataulut eivät sovi minulle. Ei. Liian monta menoa peräkkäin niin olen sydänkohtauksen partaalla, henkisen sydänkohtauksen sillä en vaan saa jäsenneltyä asioita päässäni kunnolla. Mulla pitää jokaista tilannetta ennen ja jokaisen tilanteen jälkeen olla reilusti aikaa ennen seuraavaa. Tämän piirteen olen tunnistanut itsessäni jo ties kuinka kauan aikaa sitten ja osaan jo olla sopimatta montaa menoa peräjälkeen sillä menojen peruminekaann ei sovi mulle, sitä en halua missään tapauksessa tehdä. 

Asia kerrallaan ”Aivosi reagoivat herkästi hermoston dopamiini-välittäjäaineeseen. Ärsykkeiden tulva saa dopamiinia erittymään runsaasti, mikä hermostuttaa introvertin. Asetylkoliini-välittäjäaine, jota erittyy esimerkiksi lukiessa tai piirtäessä, rauhoittaa ja miellyttää siksi introvertin aivoja.”

Uusissa tilanteissa epävarma. Joo, oon. Musta näkee kilometrin päähän jos olen uudessa tilanteessa, olen jotenkin jäykkä enkä osaa ja edes halua sanoa mitään kun monesti (ikinä) ei ole uusille ihmisille mitään sanottavaa (paitsi jos puhutaan liikunnasta, terveellisestä ruuasta tai lemmikkieläimistä). Tilanteesta saattaa tehdä mieli vain pois. Olo on todella orpo ja sellainen, että ei en kuulu tänne. On myös koomista jos tuntematon alkaa kyselemään multa musta ja mun elämästä, tulee aina mieleen, että mitä ihmettä, ootko oikeasti kiinnostunut, tuskin sillä sehän on vain sitä small talkia. Mua ei huvita lainkaan smalltalkata eikä se ole mua varten. Joskus huomaa kun itse voi olla ihmisten tai ihmisen joukossa aivan hiljaa täysin tyytyväisenä niin sillä toisella osapuolella on ahdistunut olo kun ei puhuta ja hän saattaa yrittää keksiä tikusta asiaa ja puhua ihan höpinöitä kun ei pysty olemaan hiljaa. Tällainen ihminen ei taatusti ole introvertti.

En soittele. Tähän ei oikein mitään lisättävää, en vaan soittele paitsi pakolliset puhelut.

Mun kokemuksen mukaan jos ekstorvertti ei tiedä introverttien olemassaolosta ja introvertti ei tiedä ekstorverttien olemassaolosta kumpikaan ei voi käsittää toista ja toisen toiminta- ja touhuamistapoja. Tulee riitoja ja tulee mieleen, että toi toinenhan on aivan tollo. Monissa työyhteisöissä onneksi varmasti käsitellään näitä asioita, että on erilaisia ja eri tavalla käyttäytyviä ja vastaanottavia ihmisiä ja se helpottaa yhteisössä työskentelemistä ja olemista.

KUNTO PLUSsan testi: oletko introvertti vai ekstrovertti, tee.

Nähdään somessa:

❤ Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

Mainokset

Uusi lempipuuro

Kvinoapuuro, olen todella tykästynyt siihen ja se on itsellenikin yllätys sillä mun makuraadissa kaurapuuro on tähän mennessä aina voittanut kaikki muut puurot. Kaikki.

Nyt kaurapuurolle tuli vähintään tasavertainen kaveri jos mun makunystyröiltä kysytään, kvinoapuuro. Löysin kivan reseptin Eeva Kolun blogista, kas tässä.

Kvinoapuuro on hyvää.
Kvinoapuuro

2 annosta

1 dl kvinoaa
2 dl vettä
2 dl mantelimaitoa
1 dl kaurahiutaleita
ripaus suolaa
(0,5 tl kanelia)
(aitoa vaniljaa myllystä tai jauheena)

Huuhtele kvinoa huolellisesti siivilässä. Lisää kasariin kvinoa ja vesi, kiehauta ja keitä miedolla lämmöllä kannen alla 10 minuuttia. Lisää joukkoon maito, kaurahiutaleet, suola sekä mausteet. Kiehauta ja keitä koko ajan sekoittaen 5 minuuttia. Jos neste haihtuu liian nopeasti, voit lisätä tässä vaiheessa vähän vettä.

Pari ensimmäistä kertaa tein täysin Kolun reseptin mukaista puuroa reseptissä olevilla suhteilla, mutta sittemmin olen jo ehtinyt tuunaaman puuroa. Hiutaleiden ja kvinoan suhdetta voi vaihdella ja maito voi olla mitä vain tai tarvittaessa pelkkää vettä kanelit ja vaniljat voi helposti jättää puurosta pois ja joka kerta se on hyvää.

Kvinoapuuro on mukavasti täyttävää ja se pitää nälkää tietenkin pidempään kuin kaurapuuro sillä proteiinipitoisuus on kvinoapuurossa suurempi.

Koklaa sääkin tätä puuroa.

Nähdään somessa:

 Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

Inspiraatio ja motivaatio

Peippo kirjoitti blogissansa tarinaa otsikolla Kenen tavoitteita sinä toteutat. Tästä kirjoituksesta inspiroituneena halusin listata omat inspiraation- ja motivaationlähteeni. Liikunnan ja liikunnallise, terveen elämän suhteen siis.

Inspiraatio:

Instagram. Treeniaiheiset Instagram-kuvat ja treenivinkit inspiroivat erityisesti. Joku mulle sanoi, että Instagram vie ja ottaa ja passivoittaa. Minä en koe sitä sillä tavalla vaan päinvastoin. Saan kuvista inspiraatiota ja innostun asioista Instagram-kuvien ansiosta ja tykkään katsella kuvia. Visuaalisuus on mulle tärkeää ja itsekin otan paljon valokuvia ja myös katselen paljon valokuvia. Pääasiassa seuraan vain sellaisia käyttäjiä jotka minua kiinnostavat ja mitään ” ”muka pakkoseurattavia” mulla ei ole. Mua inspiroivia tilejä ovat erityisesti @ansaivo@martinaaitolehtiofficial@steffit, @trxtraining.

Terveellinen ja monipuolinen ruoka. Ruoka inspiroi aina, kun syö terveellisesti tekee mieli myös liikkua monipuolisesti tai toisin päin. Kun liikkuu tekee mieli myös syödä hyvin.

Paistettua perunaa, tuhti nyhtökaura-pannupihvi. Höyrytettyjä ruusu- ja parsakaalia. Nam. Kaali kuin kaali on ystäväni.

Treenivaatteet. Omaan makuun sopivat ja riittävän usein lisääntyvät treenivaatteet todellakin inspiroivat mua. Pitää olla hienot ja hyvät ja treenivaatteisiin saan tuhlata vaikka muuten opettelen jatkuvasti elämään säästeliäästi. Nyt haluaisin panostaa enemmän kotimaiseen, sellaisiin kuteisiin joita ei raahattaisi maailman ääristä tänne Suomeen. Saa nähdä pääsenkö tämän asian kanssa etiäpäin sillä Nike ja Adidas ovat treenivaatesuosikkejani. No, ainakin Biancaneve on kotimainen ja vaatteet tehdään käsittääkseni Tampereella, tämä kyllä kiinnostaa.

Inspiraatiotossut koiran ulkoilutukseen. =D

Motivaatio:

Mikä mua sitten motivoi liikkumaan ja harrastamaan sitä paljon ja säännöllisesti ja vuosikausia jo. Jotain 15 vuotta jo.

Hyvä kunto. On mukava olla hyvässä kunnossa, tykkään kun jaksan nostella ja tehdä ja mennä. On kiva tietää, että tarvittaessa jaksaa juosta vaikka puoli päivää eteenpäin jos joku asia sen vaatii. =)

Hyvä olo. Olotila on todella iso motivaattori liikkumaan. Kun liikunta on monipuolista ja säännöllistä ei ole tarvinnut kärsiä paljon päänsäryistä, ei ole ollut huonoja ja heikkoja oloja ym. kuten joskus aiemmin on ollut. Kaikki liikunnan ansiosta ja tietenkin hyvän syömisen.

Terveys. Säästyn liikunnan puutteesta johtuvilta sairauksilta. Tämä oli ainoa syy miksi joskus aloitin liikkumisen. Se, että en kuolisi liikunnan puutteesta johtuviin sairauksiin. Mitään muita syitä mulla sohvaperunalla ei ollut liikumisen suhteen. Mutta tuo syy riitti vuosiksi ja siinä samalla aloin todella tykätä treenaamisesta ja tällä tiellä ollaan nyt. Tuon syyn rinnalle on tullut vuosien varrella vaikka kuinka paljon syitä liikkua.

Liikunta on kivaa. Sitä se on ja sitä siitä on vuosien varrella tullut. Kivaa. Liikunta on mulle kivaa ja mukavaa ja tapa elää elämääni. Silti haluan kaiken kivan ohella kehittyä ja vuosittain käydä triathlonkisoissa testaamassa kuntoni ja katsomassa olenko saanut parannettua uinti-, pyörä- ja juoksuaikaani. Samalla ainakin pitkän matkan triathlonkisa on todellinen henkinen haaste ja kasvattaa minua henkisesti. Ihan kuten koko kestävyysliikunta ja sen harrastaminen kasvattaa minua henkisesti. Vaikka käynkin kisoissa, en missään nimessä harrasta liikuntaa kisoja varten, kisat ovat vain mukava lisä tässä harrastuksessa.

Nähdään somessa:

❤ Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

Pitääkö liikkua?

  • Liian paljon pakkasta
  • Helle
  • Talviloma
  • Kesäloma
  • Viikonloppu
  • Täyteläinen arki
  • Lasten harrastukset
  • Jotain muuta, mitä?

Yllä oleva lista on liikkumattomalle porukalle syitä olla liikkumatta (aina) ja samalla niille ketkä haluavat liikkua tuo lista on sisältää pelkästään syitä liikkua (aina).

Niin se vain on, asia on aivan omasta motivaatiosta ja ajattelutavasta kiinni. Jos oikeasti haluaa liikkua niin silloin liikunnan laittaa oman elämänsä asioiden kärkeen jolloin sille aikaa löytyy kyllä. Riittävästi löytyy aikaa varmasti. Jos taas ei huvita liikkua niin kaikki muut asiat menevät liikunnan edelle ja aikaa ei varmasti löydy, ei minkäänlaista pienen pientä rakoakaan jotta kävisi esim. puolen tunnin kävelylenkillä. Ei oo aikaa ei.

Mää olen ehdottomasti sitä mieltä, että jokainen ihminen on velvollinen olemaan sen verran liikunnallinen, että edistää omaa terveyttänsä liikunnoillansa. Että tekee jotain sen eteen, ettei heti kuormita terveydenhuoltoa omilla sellaisilla vaivoilla jotka johtuvat liikkumattomuudesta ja siitä että ei itse ole tehnyt yhtään mitään oman terveydellisen hyvinvointinsa eteen vaikka pystyisi.

Jos ei tiedä miten pitää liikkua ja kuinka paljon niin UKK-instituutilla on oma Liikuntapiirakka (voi tulostaa) josta näkee hyvin mikä on se riittävä määrä liikuntaa. Pitää tehdä sekä kestävyysliikuntaa että lihaskuntoa. Ei ole vaikeaa, mutta ilmaiseksi se ei tule ja päättäväisyyttä se vaatii sekä pientä suunnitelmallisuutta.

UKK-instituutin Liikuntapiirakka aikuisille.

Mää en vaadi ketään liikkumaan yhtä paljon tai samalla mielellä kuin minä, en missään nimessä, mutta tuon liikuntapiirakan verran vaadin jokaiselta aikuiselta ihmiseltä joka siihen kykenee. Sairaat ja liikuntarajoitteiset ovat tietenkin asia erikseen eli tämä mun paasaus koskee vain sitä porukkaa jolle liikunta on mahdollista.

Ja jos ei tiedä mitä tai miten pitäisi tehdä niin pitää ehdottomasti kysyä. Soluttaudu kunnan liikuntaneuvojan puheille tai mene johonkin treeniryhmään tai osta personal trainer -palveluja. Ei ole vaikeata, mutta kuten sanoin ilmaiseksi se ei tule ja vaatii itsensä patistamista ja se patistaminen vaan kuuluu tehdä. Ei saa jäädä ns. ”sohvalle makaamaan” ja sitä kautta mahdolliseen hitaaseen kuolemaan kun tulee vaivoja ja sairauksia vain sen takia, että ei ole käyty kävelyllä säännöllisesti tai jumpattu.

Se kannattaa muistaa, että liikunta voi olla mukavaa ja mielelle lempeää. Ei sitä koko ajan mennä sata lasissa niin kovaa kuin pääsee vaan päinvastoin. Rauhallisesti hitaampaa ja pienemmällä sykkeellä mieluummin kuin maksimisykkeellä. Ja kun syke saadaan pysymään aisoissa ja ymmärretään, että liikunta ja treeni ei tarkoita pelkästään sitä, että pitää vatkata niin lujaa kuin suinkin pystyy. Ei, se ei tarkoita lainkaan sitä.

Aloita rauhallisesti ja lisää hetken päästä liikuntaa siihen määrään mitä piirakka sanoo, moitivoi itsesi omalla ajattelulla pitämään liikkumisesta ja ajattele terveyshyötyjä joita liikunta saa aikaiseksi. Innostu, inspiroidu muiden tekemisestä, katsele treenikuvia Instagramista ja ime niistä itseesi positiivista liikunnallista mieltä! Tämä ei ole mahdotonta vaan todella mahdollista, anna liikunnalle elämässäsi oma paikka niin hyvä tulee.

”Liikunnan vaikutukset terveyteen (terveyskirjasto.fi)

Terveysliikunnalla on kymmeniä suotuisia vaikutuksia elimistön toimintoihin. Se parantaa heikentynyttä sokeriaineenvaihduntaa, vahvistaa luustoa, helpottaa stressinhallintaa, alentaa kohonnutta verenpainetta ja korkeaa kolesterolia sekä pienentää liikapainoa. Se ehkäisee sydän- ja verisunisairauksia, tyypin 2 (aikuisiän) diabetesta ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Erityisen tärkeää terveysliikunta on iäkkäille. Se parantaa tasapainoa, vähentää kaatumistapaturmia, edistää toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä ja vähentää dementian ja Alzheimerin taudin todennäköisyyttä. Kohtuullisesti kuormittava liikunta tehostaa elimistön puolustusreaktioita ja näyttää estävän virustauteja, ”flunssia”.

Säännöllisellä liikunnalla on suotuisia vaikutuksia mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Liikunnan puute on yhteydessä huonoon unen laatuun ja päiväaikaiseen väsymykseen. Fyysisesti aktiiviset ihmiset hallitsevat stressin paremmin kuin vähän liikkuvat. Liikunta parantaa mielialaa ja torjuu masennusta.

Liikunta, ravinto ja lihavuus kietoutuvat monella tavalla toisiinsa. On sanottu, että liikunta on osa ravitsemusta ja ravitsemus on osa liikuntaa. Liikapainosta pääsee eroon tehokkaimmin, kun liikkuu enemmän ja syö vähemmän. Jos laihduttaminen ei syystä tai toisesta onnistu, voidaan lihavuuden aiheuttamia terveyshaittoja vähentää liikkumalla riittävästi. Vaihtokauppaakin voi käydä: runsaasti liikkuva voi syödä vapaammin lihomatta.”

Paasaan tästä asiasta siksi kun mua harmittaa aina niiden ihmisten puolesta jotka eivät lainkaan liiku. Harmittaa se, että kun vanhetaan eikä huolehdita omasta liikunnasta niin se aiheuttaa paljon hankaluuksia.

Nähdään somessa:

   Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

Parhaat treeniuikkarit

Uinti 4400 m
aika 1 h 42 min, uintiaika 1 h 31 min

Tänään kävin uimassa toisen kerran tällä viikolla ja tarkoitus tosiaan saada viisi uintikertaa viikon aikana. Olen suunnitellut uintipäivät ja koko treeniviikon tietenkin valmiiksi eli hyvinkin näyttää siltä, että viisi uintikertaa täyttyy. Saattaapi olla isoin määrä ikinä viikossa uintia ja onkin.

Simmareita, Tyr, Arena ja Speedo.

Uinti tuntui kulkevan lähes kuin unelma, johtunee viime viikosta joka oli kevyt sekä eilisestä treenilepopäivästä. Oli tosi mukava pulikoida ja tommonen 4400 m tuntui tänään puolet lyhyemmältä, niin kivaa oli.

Mulla on ollut muutaman merkkisiä treeniuikkareita, ainakin Speedo, Tyr ja Arena. Ehdottomasti paras itselleni on ollut Arenan uimapuku jonka sain Aquanetistä jo aikapäiviä sitten. Materiaali ei ole mennyt miksikään vaan uimapuku on täysin yhtä käyttökelpoinen kuin uutenakin. Tykkään kuosista edellen, valitsinhan uimapuvun huolellisesti silloin kun sen sain.

Uinnissa on jotenkin ihan uusi vaihde päällä nyt kun rautavarastoni on pikkuhiljaa täyttymään päin. En enää palele uimahallissa ja kestän hyvin uida pitkänkin uinnin kuten tänään. Ennen aina, vuosikausia palelin hallissa kuin hallissa oli treeni sitten kova tai rauhallinen. Nyt ei palelua ole näkynyt enää ollenkaan raudan syönnin aloittamisen jälkeen joten uskon kärsineeni raudanpuutteesta vuosikausia. Nyt en taida enää kärsiä tai ainakin toiseksi viimeinen oire on kadonnut nimittäin se väsymys, se oli pitkään vaikka muut ihmeelliset vaivat ovat jääneet matkan varrelle kun ferritiiniarvo on kasvanut. Eipä tarvitse enää päiväunia hyvien yöunien päälle enää juuri ottaa. Tämä on jotain uskomatonta, mutta kuitenkin totta! Myös palaudun treenistä, pystyn nostamaan sykettä korkealle treenissä, valkosormisuus on lähes tipotiessään, nivelkivut ovat pois, ihon iso kutina on hävinnyt, ihmeelliset päänsäryt pois. Kaikki nämä vaivat ovat raudanpuutteen oireita ja vielä miljoona vaivaa lisänä. Siinä on niin uskomattomasti oiretta, että en yhtään ihmettele, että ihminen on sekaisin ja epäilee itseänsä niiden kaikkien oireiden ympäröimänä jos raudanpuute vaivaa.

Olen saanut vestejä ihmisiltä jotka turinoitani ovat lukeneet, että raudanpuute vaivaa siellä ja täällä. Moni on mennyt testauttamaan ferritiininsä luettuaan höpinöitäni. Se on kiva, että asiat selviävät.

Nähdään somessa:

❤   Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

.

Sunnuntain paras x 4

Aamupala

Aamupala on päivän mukavin syöminen. Paras. Mulle ainoa oikea aamupala on kaurapuuroa. Nykyään keittelen puuron Myllyn paras ISO kaurahiutaleista (nämä hiutaleet sopivat hyvin myös tuorepuuroon, on kunnon suutuntuma). Lisänä marjoja noin desilitra ja tänään chiansiemeniä ruokalusikallinen. Ai että, maistuu päivästä toiseen, viikosta toiseen. Joskus harvoin syön jotain muuta aamupalaksi, mutta yli 95 prosenttisesti se on kaurapuuroa.

Härre juoksee Tampereella.

Pitkä pk

Kevyt viikko treeneissä ja tänään sunnuntaina viikon viimeinen treeni. Pitkähkö, matalasykkeinen juoksu härren kanssa. Pakkasta 12 astetta, lunta paljon eli erittäin hieno talvinen sää.

Mulla on ollut kaksi lepopäivää tällä viikolla kuten yleensäkin kevyellä viikolla, mutta silti treenitunteja kertyi enemmän kuin joillain muilla kevyillä viikoilla. Fiilis pysyi kuitenkin sellaisena kuin sen haluan kevyellä viikolla pysyvän. Eli tuntuu, että treenaan vähemmän ja mieli tekisi enemmän ja huomaan kehon ja mielen palautuvan edellisistä treeniviikoista hyvin. Treenituntien määrä ei kuitenkaan ole niin tärkeää ja varsinkaan niiden kerääminen ei saa olla liikunnassa se juttu. Itselle tule paljon treeniä jo ihan senkin takia, että haluan ja tykkään liikkua paljon. Peruskestävyysliikuntaa tietenkin suurin osa kuten se kaikilla muillakin pitää olla. Kevyttä peekoota höystettynä kovemmilla treeneillä.

Mää pistän tossua toisen eteen pitkiksellä.

Avanto

Viime viikolla ei aikataulu sallinut avantouintia, mutta tällä viikolla salli. Olipa jotenkin hassua kun yksi viikko jäi välistä vaikka vielä pari kuukautta sitten mulla oli jäänyt koko elämän avannot välistä.

Tampereella Kaupinojan saunalla käytiin taas pikku porukalla ja pulahdettiin monta monta kertaa sinne kylmään veteen. Ja joka välissä saunaan ottamaan mahdollisimman kuumat löylyt.

Kaupinojan Sauna.

Pötkö

Pötkömakkara ihan pian 4 kk, tietenkin se paras asia tämän listan asioista tässä päivässä. Ilostuttaa ja saa mielen hymyilemään aamusta iltaan. Kiltti, mukava, rauhallinen 12-kiloinen raidallinen pötikkä jota hoidetaan sillä meiningillä, että me olemme tuon koiran elämä ja otamme huomioon, että hänen rakkautensa on pyyteetöntä meitä kohtaan.

Koira saa sen mitä me sille annamme, se voi tehdä vain niitä asioita mitä me sille annamme ja voin luvata, että yritämme parhaamme, jotta Pötköllä olisi hyvä elämä. Kaikki se mitä koira tarvitsee.

@potkoamstaffi

Nähdään somessa:

   Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB

Uintitesti 1000 m

Mää olin perjantaina uimassa pitkästä pitkästä aikaa 1000 m uintitestin. Olen syksystä asti ollut ohjatussa uintiryhmässä ja siellä oli uintiestin vuoro.

Helposti jännitän ihan liikaa tällaisia testejä siinä missä kisojakin ja miljoona kertaa olen todennut ja sanonut, että jännittäminen ei sovi mulle. Se tekee oloni ikäväksi ja hankalaksi, siitä huolimatta vaikka ainakin miljoona kertaa mulle on sanottu, että jännitys on vaan hyväksi, se kuuluu asiaan. No, mun kohdalla ei vieläkään kuulu sillä se on ikävimpiä tunteita mitä tunnen.

Tästä johtuen päätin jo etukäteen, että tällä kertaa en jännitä uintitestiä yhtään. En siis ollenkaan vaan olen ihna normaalisti siihen asti kuin uintitesti starttaa ja vain uin omalla rennolla nopealla vauhdilla.

Nyt en suostu jännittämään päiviä aikaisemmin, en samana päivänä enkä testin startissa. Ei ole mitään järkeä jännitellä tällaisia asioita ja voida sen takia pahoin. Itsellehän tätä liikuntaa tehdään, oman hyvinvoinnin takia ja sen takia, että liikkuminen on kivaa niin miksi sitten pitää jännittää. No, toi itsepuhelu tepsi ja onnistuin olemaan jännittämättä. Jos jännät ajatukset ja pahat kehon tuntemukset meinasi hiipiä niin muistutin heti itselleni, että lupasit olla jännittämättä, rentoudu. Ja näin tapahtui. Uskomaton vaikutus omilla lupauksilla ja puheilla itselleen, mutta onnistuin todellakin olemaan jännittämättä ja pysyin rentona koko viikon ennen testiuintia. Ja vielä startissakin. Kehitystä tämäkin!

Tarkoitus oli uida testiuinti hyvällä tekniikalla, lujaa ja rennosti. Ei ehkä aivan täysiä sillä silloin se tekniikka niin helposti hajoaa ja uinnista puuttuu rentous ja huonossa lykyssä vauhtikin hidastuu. Tasaisesti samaa vauhtia koko kilometri. Niin ja ilman märkäpukua, aika yleistä taitaa triathlonpiireissä olla, että uintitesti uidaan märkäpuvulla. Märkäpukuhan parantaa uintiasentoa ja aika on yleensä aina nopeampi märkäpuvulla uidessa.

Starttipilli vihelsi ja lähdin uimaan. Ahaa, tuntuu tosi hyvältä ja sujuvalta, tuntuu rennolta ja saan hyvin happea eikä mitään happivajetta pääse syntymään. Otan happea jokaisella oikean käden käsivedolla ja annan mennä. Kun uin I- tai II -vauhtia otan happea joka kolmannella käsivedolla, mutta aina kun uin nopeampaa eli III-, IV-, tai V -vauhteja niin otan happea joka toisella käsivedolla. Eli tällä kertaa happea joka toisella käsivedolla joka mulla oli koko ajan oikealta puolelta.

Puolessa välissä tai heti sen jälkeen ohitan muistaakseni 10 tai 15sek aiemmin uimaan lähteneen ratakaverin, siinä vähän syke nousee liikaa ja vauhtikin kasvaa ja sen jälkeen en pääse enää täysin yhtä rentoon tilaan kuin ensimmäisellä 500 metrillä. Ratakaveri tulee koko loppumatkan perässä ja yritän olla ajattelematta asiaa jotta saisin takaisin hyvän rennon käsivedon joka mulla oli ensimmäisellä 500 metrillä. Hyvin uinti kuitenkin sujuu silti ja lopulta 1000 m on uitu. Aika 18 min 18 sek (1:50/100m) johon olen täysin tyytyväinen enkä ole lähellekään loppu uintitestin päätyttyä koska uin sitä sujuvaa nopeaa vauhtia enkä täysiä henihieverissä. Mulla on edellisestä 1000 m testiuinnista aikaa enkä edes muista mitä se on ollut.

Tästä nyt lähdetään uinnin kanssa eteenpäin kohti kesän kisoja. Miten sitten? No siten, että aion lisätä huomattavasti uinnin määrää ja seuraavat kaksi viikkoa aion käydä 5 krt viikossa uimahallissa. En tiedä onnistunko aivan, mutta pyrkimys on kuitenkin. Monipuolista uintia eri tehoalueilla keskittyen tietenkin hyvään uintitekniikkaan. Kuten olen sanonut, uinti on mulle helppoa, uintitekniikkani on melkein aina ollut kiitettävällä tasolla (aina on parannettavaa) joten se mikä mulla on uinnin kanssa puuttunut on riittävä uintimäärä viikossa ja monipuolisuus vauhdeissa. Ainakin luulisin niin.

Mun on helppo nyt lisätä uintikertoja ja -määrää sillä en enää nykyään palele uimahallissa. Elin varmasti vuosia raudanpuutteessa ja sen takia olen palellut jokaisella uintikerralla uimahallissa ja raudanpuutepalelu oli mulla sellaista, että se ei oikein loppunut. Nyt kun olen saanut tankattua rautaa rautavarastooni (luuydin oli raudasta tyhjä) niin en ole sen koommin palellut hallissa. Tämä on taas yksi niin uskomaton parannus elämääni, että en melkein usko todeksi. Ennen siis luulin vain, että mää nyt vain olen tällainen jääkalikka palelija joka palelee ympäri vuorokauden. Ei en ollut, kärsin vain raudanpuutteesta eli ferritiiniarvo oli tosi matala vaikka hemoglobiini normaali.

Nähdään somessa:

   Jaanaba

Instagram @jaanaba_liikuntapaivakirja | Liikuntapaivakirja FB | Puhtivalmennus FB